Kiitos Jussi muistutuksesta! Breakin' The Chains on hyvä, mutta mahtavampiakin on. Näiden videoiden myötä on pian pakko käynnistää Dokken-teemaa enemmänkin:
[youtube]XQ9XcMybcX8[/youtube]
[youtube]PHgY53QXTyA[/youtube]
[youtube]VvyBiHGr2b8[/youtube]
[youtube]gemAcGv73-Y[/youtube]
Ja sitten se ensimmäinen ja paras, ihan lyömätön biisi (ja leffakin), heittämällä Top10 klassikko genressään...
[youtube]noLPhZvcBpw[/youtube]
Voi että tuota 80-lukua. Suvereeni vuosikymmen musiikin, videoiden ja monen muun saralla.
onko 13 vuoden takainen Temple Of Shadows jopa parhain Angra? Tällä hetkellä tuntuu siltä, ainakin vanhan Fireworks-suosikkini kanssa. Pidin toki myös Edu Falaschin ensimmäisestä, Rebirthista, bändissä mutta nyt tämä näyttää omaavan voimansa myös edelleen. Varsinkin kun muistaa miten mitäänsanomattomiin levyihin brassit suistuivat heti seuraavalla 2006 ja eteenpäin.. mitä tapahtui?
uutta Lionheartia odotellessa parastaan ('13 War Of Agesin ohella), 2008 Fallen Sanctuarya soitossa. Samalla katellen, että olisivat ke 21.2.18 Prahassa, jos silloin olisi talvilomaviikkoa sitten... näkisi nämäkin itävaltalaiset, kun aiemmin menneet ohi!
edit: Evertale - Tale Of The Everman
uutta The Great Brotherwaria pyöritellyt n. vkon verran, mutta pitää vielä sen arviota varten palauttaa tätä debyyttiäkin mieleen. Ei tuolloin 4 v. sitten ole välttämättä ollut paras idea laittaa tätä yhdeksänminuuttista heti Of Dragons And Elvesin kolmosraidaksi Kun pysäyttää powermetallialbumille krusiaalit "meiningit" heti alkuunsa.
Airbourne - Bottom of the well albumilta No Guts No Glory. Ihmetyttää kyllä suuresti miksi en ole aikaisemmin yhtyeen tuotannosta välittänyt ja nyt iskee todella lujaa. Tuli ostettua Diamond Cuts boksi jossa 3 ekaa albumia plus bonuskappaleita ja b-puolia sisältävä levy. Ei kaduta
Matin & Tepon levyt ovat jääneet ostamatta ja jäävät jatkossakin - mutta siitä huolimatta jos kuulen heidän laulujaan radiossa niin enpä vaihda kanavaa, sen verran hienot äänet ja musiikit kyseessä, pikkupojasta lähtienhän näitä herroja on kuultu.
Sabbathman wrote:
Matin & Tepon levyt ovat jääneet ostamatta ja jäävät jatkossakin - mutta siitä huolimatta jos kuulen heidän laulujaan radiossa niin enpä vaihda kanavaa, sen verran hienot äänet ja musiikit kyseessä, pikkupojasta lähtienhän näitä herroja on kuultu.
Nyt ei muuta kuin kuuntelumaratoni päälle, heti Dokkenin tuotannon jälkeen. Tarjoan ison Lapin Kullan esim. Helloweenin keikalla, jos suoritat nämä viikonlopussa: http://www.mattijateppo.fi/diskografia/ ... stuotanto/
NP: vetäisin kuntosalille Spotifyin kasarilistan ja sieltä jäi mieleen aliarvostettu klassikko. Toimi hyvin epätoivoisen rimpuilun lomassa.
[youtube]zWrqI1FI4TU[/youtube]
perhana, kun nappaa heti ensimmäisistä sekunneista vielä raita nro 11/13 mukaansa; muutoinkin tuntuu että Neuhauser & co. tekivät sen mulle taas: eli joka toisella onnistumisen. Eivät eka, Death & Legacy tai varsinkaan viime vuoden aluksi ilmestynyt Codex Atlanticus mitenkään sysihuonoja missään nimessä ole, mutta uskon että tämä Lionheart viihtyy soitossa siinä missä edellämainitut War Of Ages ja etenkin Fallen Sanctuary ovat tehneet. Eternal Victory ja United olivat muita tärppejä näin ensikuuntelulla!
edit loppuviikosta: Beast In Black - Blood Of a Lion
heti kolmosraitana uudella Berserkerillä kuin BB:n Steelin parhaimman neljänneksen puuttuva kappale, aika lupaavaa
Still of the Night - Evolutions Version, 30-vuotisjuhlaversion demo
Hieno kuulla miten pienestä massiivinen kappale saa vähitellen lopullisen muotonsa. DC hakkaa tahtia farkun lahkeeseen, John Sykes tapailee riffiä, Gibsonissa murean tappava soundi, Coverdale: "give me more", puolentoista minuutin jälkeen treeninauhoite vaihtuu ja bändi liittyy mukaan, kunnes taas vaihdetaan sessiota ja kappaleen upea väliosa alkaa hahmottua. Lopussa kuullaan aavistus siitä, miksi ja miten kappale päättyy kuten se studioversiossa menee.
[spotify]5yhRlUj9rjCIJkf9o8DMQp[/spotify]
Bloodred Hourglassin uusin muutaman kerran tuossa pyörähtänyt ja on kyllä melko selvää Bodom tribuuttia Northerin ja muiden vastaavien hengessä. Perusvarma tekele, joka ei petä muttei kyllä klassikoksikaan tule jäämään.
^ onhan BRHG:lla myös tällaista slaavimenoa uudella edelleen, jota ei kyllä Bodomilta tai Northerilta löytynyt? Hyvä kun aloittivat tällä edellislevyn biisillä männäkeväänä keikan, niin se oli bändiä tietämättömällekin >>> permannolle suunta, kun toimivuuden tajuamiseen meni n. 2 sekuntia!
[youtube]AKvpke5Kh-M[/youtube]
ns: Accept - Dying Breed (live)
kirjaston DVD 2015 Masters Of Rockista, eli tuo alkuvuodesta ilmestynyt Restless And Live pyörimässä; tämä oli Blind Ragen parhaita biisejä Final Journeyn ja Dark Side Of My Heartin kanssa. Onneksi kaikki kolme ovat tässä festarisetissäkin mukana, joten jään siltä kaipaamaan vain Wanna Be Freetä ja The Cursea.
uusimmalta Incorruptiblelta tämä jäi kesempänä niiden (lyriikka)videohittien & Brothersin varjoon levyn parempaa biisipuoliskoa (/10) miettiessä, mutta nyt hokasin että eihän tämäkään ole hullumpi veisu.
Täähän tuntuu jopa kovemmalta tykittelyltä kuin silloin junnuna. Olin niin vakuuttunut Arisen jumalaisesta ylivertaisuudesta, et tää ei silloin kolahtanut ihan niin kovasti.
Igorin soitto on napakkaa paukutusta ja yhteispeli kitarariffien kanssa on hämmentävän saumatonta.
mjaha, juuri kun kuuntelin tätä reilun vuoden ikäistä Concussion Protocolia, ettei sen laulanut hollantilainen (Nick Holleman) saanut levyä samanlaiseen lentoon mitä pari edellistä, niin Geoff Thorpen vokalistiruletti pyörii näemmä ikuisesti: niiden keulilla ollut Brian Allen on palannut bändiin kuulemma jo männäkesän festareille sitten pitäisi vielä VR nähdä joskus jossain, Keep It True on varmaan turvallisin veikkaus..
Tätä olen pitkästä aikaa hinkannut autossa. Alkuun oli vähän sellainen outo WTF eihän tästä nyt saa mitenkään kiinni. Sitten palaset loksahtivat paikoilleen ja muistikuvat kirkastuivat alitajunnan syövereistä.
Tää on niitä harvoja progemössö levyjä joita jaksaa kuunnella. Unenomaiset sinne tänne syöksähtelevät eeppiset sävelet kiehtovat ainutlaatuisella tavalla.
Toivottavasti Nevermore nousee joskus vielä horroksesta.
ja tähän ysiibiisiin loppuisi 1989 s/t, mitä, reilun 36 minuutin jälkeen ilman CD-bonuksia muutenkin Jackilla ja Mike Tirellillä on ollut hankalaa kamalan kansikuvan lisäksi, kun kaksi uudelleenäänitystä on pitänyt ottaa mukaan tuohon reiluun puolituntiseen.
On tämä Brymir vaan mahtava bändi! Onko siitä tosiaan jo pian vuosi kun näin bändin ensi kertaa? Silloinkin tuntui että bändi oli pienestä lavasta ja arsenaalista huolimatta paljon suurempi, se keikka oli kyllä viime vuoden parhaita!
Tälläinen vastaanotto on vähintä mitä Brymir ansaitsee musiikillaan ja livemeiningillään...
ruotsalaisilla on kyllä hyvä maku covereiden suhteen, kun tämän (yhden kolmesta parhaasta Moonspell-biiseistä) lisäksi ovat versioineet ainakin Maidenin Deja Vun, Q5:en Missing In Actionin, Priestin Rocka Rollan & BÖC:in (Don't Fear) The Reaperin!
Täähän tuntuu jopa kovemmalta tykittelyltä kuin silloin junnuna. Olin niin vakuuttunut Arisen jumalaisesta ylivertaisuudesta, et tää ei silloin kolahtanut ihan niin kovasti.
Igorin soitto on napakkaa paukutusta ja yhteispeli kitarariffien kanssa on hämmentävän saumatonta.
Beneath the Remains on mulle aina ollut se kaikkein kovin Sepultura-levy! Uskomattoman tiukkaa paahtoa alusta loppuun.