IRON MAIDEN - Legacy Of The Beast

[Kilgore Trout]

Juu juu. Martin Birchillä oli munaa sanoa 80-luvulla Somewhere in Timea äänittäessä Dickinsonille että akustiset biisit ei tule tälle levylle koska ne oli liian erilaista materiaalia muuhun levyyn nähden (eli liian kepeätä).

Kyllä se taisi olla Steve, joka ilmoitti Brucelle, että "taidat olla hiukan sekaisin".

[P.K.]

Run to the Hills kirjassa on maininta että Birch oli se joka sai sanotuksi lopulta myös Brucelle että hänen ja Adrianin biiseissä oli osassa liian kepeätä Bryan Adams meininkiä missä mentiin liian pitkälle. Brucen osalta kaikki oli liian kevyttä, mutta Adrianin osalta yksi kepeämpi veto Reach Out menikin b-puoleksi. Sitä menoa jatkui muutaman vuoden päästä ASAP:ina...

[Kilgore Trout]

Run to the Hills kirjassa on maininta että Birch oli se joka sai sanotuksi lopulta myös Brucelle että hänen ja Adrianin biiseissä oli osassa liian kepeätä Bryan Adams meininkiä missä mentiin liian pitkälle. Brucen osalta kaikki oli liian kevyttä, mutta Adrianin osalta yksi kepeämpi veto Reach Out menikin b-puoleksi. Sitä menoa jatkui muutaman vuoden päästä ASAP:ina...

Pitää varmaan kaivaa kirja jostain esiin, mutta hiukan ihmettelen, sillä Reach Out ei edes ole Adrianin tekemä biisi.

[P.K.]

No nyt sohlasin vähän ite koska en muistanut tuota. Mutta uskoisin että samalla Reach Out linjalla olisi Adrianin kepeämmät vedot olleet.

[Toxic Enema]

Hei urpot! Osoittakaa minulle, missä biisissä on 5 minuutin bassointro. Edellisellä levyllä Talismanissa ja When the Wild Wind Blowsissa oli pitkät introt, mutta olivat olennaisia osia kappaleissa, jotka sitä paitsi ovat levyn kaksi parasta biisiä. Muutamassa klassikossa bassonäppäilyt ovat keskellä biisiä, mutta niistä ei kukaan itke. Näyttää Brave New Worldin arvostus laskeneen ajan myötä, kun Soundin 100 parasta rock-albumia äänestyksessä muistaakseni vuodelta 2002 Maidenilta olivat ehdolla The Number of the Beast ja Brave New World. Eiköhän siellä kuitenkin Em-C-G-D-kiertoa taas käytetä useamassa kohtaa. Elämä Maiden-fanina ei ole kuin suklaalaatikko.

Ja edellisellä levyllä Reincarnation of Benjamin Breegissa ja For the Greater Good of Godissa oli pitkät introt. Samat sanat näistäkin. Mitään en menisi muuttamaan ja ovat kappaleina levyn parhaimmistoa. Myös Dance of Deathissa on pitkä hidas intro ja kappas, levyn paras biisi. Näitä on varmasti tulevallakin levyllä. Jos ei sitä kestä, niin ostakaa Jari Sillanpään levy. Siellä niitä ei varmasti ole.

[Teutates]

Toki TFF:stä jäi tylsä vaikutelma. Ehkä heikoin Brucen uudelleenlittymisen jälkeinen levy. Minua ei haittaa jos Maiden kuulostaa itseltään. Näinä sabatonien ja cainsofferingien aikoina jolloin bändit kuulostaa toisiltaan voi tätä tervehtiä ilolla. Mitä soundeihin ja tuotantoon tulee niin toki Birch hoiti homman parhaiten. Toisaalta nykyhevin kuulostaessa soundillisesti identtiseltä on tervehdittävä ilolla sitä että jollain on ns.munaa tehdä asiat toisin kuin nämä geneeriset tissinläpsyttelijäbulkkihevarit.

[Pagan Fears]

Pitkät biisit lupaavat hyvää. Kaksi viimeisintä ovat kenties jopa yhtyeen parhaat levyt, varsinkin AMOLAD on nappiosuma. En tiedä mitä neljän minuutin hittibiisejä jotkut oikein odottavat, tämä progempi suuntaus lämmittää ainakin minua. Tietysti pitkä biisi ei automaattisesti tarkoita hyvää biisiä, mutta Maidenin kohdalla ne yleensä ovat toimineet.

[Hilguma]

Ohhoh, tuli kyllä suht puskista tämä uutinen! 92 minuuttia uutta Maidenia, kaikkea sitä. Jos jotakin saisin toivoa tältä tulevalta albumilta niin:

1. Soitto tiukasti sisään. The Final Frontierilla jälki on paikka paikoin aika löysää, mikä melkein pilaa kuuntelukokemuksen omalta osaltani. Tiukan ja kompromissittoman soitannan lisäksi tärkeää on myös se, että saadaan....

2. ...soundit kuntoon! Tuottaja Shirleytä on paljon haukuttu (syystäkin), mutta jos vaikka A Matter Of Life And Deathin tasolle päästäisiin niin kelpaisi minulle. Näiden kahden ensimmäisen toiveen toteutuminen ei silti lieni kovin todennäköistä, varsinkin kun promomatskussa puhutaan (taas kerran) "livemäisestä fiiliksestä".

3. Kolmas toiveeni olisi se, että Brucen keskiääntä käytettäisiin enemmän. Tuo rekisteri on herralla pysynyt erinomaisessa kunnossa ja parin viime levyn väkisin väännetyt korkeat melodiat kuulostavat välillä aika kamalilta. Tiedätte varmasti mistä puhun. Olisiko aika tehdä se, minkä esim. Metallica älysi tehdä jo kauan sitten ja pudottaa virettä vaikka siihen essään?

2000-luvun Maiden oli ja on edelleen itselleni varsin kovaa kamaa, joten odotukset ovat kieltämättä korkealla. Varsinkin jo mainittu AMOLAD on omissa kirjoissani yksi Maidenin kovimpia levyjä kautta vuosien. Biisien pituuksia moititaan etukäteen kautta internetin, mutta kuka muka oletti äijien vetäisevän nyt hihastaan jonkun 40-minuuttisen rypistyksen täynnä Aces Higheja? Kyllähän tämä nykyinen "progeilu" on bändin suunta ollut sen jälkeen kun Bruce ja Adrian palasivat, ja asia on varmasti näin loppuun saakka. Liiallisen toiston ja jatkuvien näppäilyintrojen lomassa tällä tyylillä on kuitenkin syntynyt joitakin todella kovia kappaleita, toivoa siis on. Sitäpaitsi, onhan tuolla nyt noita lyhyempiäkin biisejä vaikka kuinka monta. Lisäksi todella mielenkiintoista on se, että Bruce on kynäillyt yksin kaksi biisiä, joista toinen tuo 18-minuuttinen lopetusveisu.

Eikai tässä muuta kuin Up The Irons!

[Sabbathman]

Pitkät biisit ovat tervetulleita, onhan Iron Maiden niissä onnistunut monesti - kunhan materiaali kantaa alusta loppuun ja biisin kuuntelemisesta ei tule ähkyä vaan nälkää seuraavaankin kertaan.

>>> Edguy - The Kingdom (18:23)

[cadaver]

3. Kolmas toiveeni olisi se, että Brucen keskiääntä käytettäisiin enemmän. Tuo rekisteri on herralla pysynyt erinomaisessa kunnossa ja parin viime levyn väkisin väännetyt korkeat melodiat kuulostavat välillä aika kamalilta. Tiedätte varmasti mistä puhun. Olisiko aika tehdä se, minkä esim. Metallica älysi tehdä jo kauan sitten ja pudottaa virettä vaikka siihen essään?

Kohtuullisen perverssiä on varsinkin, että 80/90-luvulla Maidenin laulumelodiat pysyivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta maltillisissa korkeuksissa. Se, että vedetään pitkiä säkeitä jotka pysyvät kaksiviivaisessa oktaavissa lähestulkoon koko ajan (esim. Talisman), on juurikin reunionin jälkeinen ilmiö. Tietysti silleen perusteltua jos laulun rääkkäyksellä tuodaan esille tarinassa tapahtuvaa kärsimystä, mutta pitemmän päälle korville rasittavaa.

[Nuclear Holocaust]

Mää en näistä oktaaveista ja sävelkorkeuksista mitään ymmärrä, mutta muistutetaan taas että Brucen sooloilla tuo laulu lähtee paljon vapautuneemmin.

Joten en ymmärrä miksi Maidenin matskua ei voi hienosäätää Brucen nykyiselle mukavuusalueelle etenkin, kun Blazen kanssa oltiin valmiita kompromisseihin. Joo eri ukko, eri ääniala mutta eipä Brucekaan ole sama jamppa mitä vuonna 86.

[ploughman]

Pitkät biisit ovat tervetulleita, onhan Iron Maiden niissä onnistunut monesti - kunhan materiaali kantaa alusta loppuun ja biisin kuuntelemisesta ei tule ähkyä vaan nälkää seuraavaankin kertaan.

>>> Edguy - The Kingdom (18:23)

Eipä sitä virettä edes tarvitse tiputtaa, koska esim. Run to The Hills lähtee mieheltä nykyään ihan loistavasti livenä toisin kuin 1980-luvulla.

Ongelma on juurikin noi sanoitukset ja melodiat uusissa kappaleissa. Talisman nyt pahana esimerkkinä. Tekisivät muutenkin nyt pari biisiä 2 Minutesin, Powerslaven tai Clairvoyantin malliin. Milloin viimeksi Maidenin levyllä on ollut toimiva 4 minuutin ralli?

[P.K.]

Milloin viimeksi Maidenin levyllä on ollut toimiva 4 minuutin ralli?

Joutuu menemään 15 vuotta taaksepäin, elikkäs The Wicker Man.

[Michi]

Milloin viimeksi Maidenin levyllä on ollut toimiva 4 minuutin ralli?

Joutuu menemään 15 vuotta taaksepäin, elikkäs The Wicker Man.

Rainmaker?

[Balm]

Milloin viimeksi Maidenin levyllä on ollut toimiva 4 minuutin ralli?

Joutuu menemään 15 vuotta taaksepäin, elikkäs The Wicker Man.

Rainmaker?

Different World?

[Nuclear Holocaust]

Milloin viimeksi Maidenin levyllä on ollut toimiva 4 minuutin ralli?

Joutuu menemään 15 vuotta taaksepäin, elikkäs The Wicker Man.

Rainmaker?

Different World?

The fallen angel 4:01

"Bruce D. - Silver wings"
^
Ei haittais vaikka Maiden nappais ton keikkasettiinsä.

[clairvoyant]

Näitä on varmasti tulevallakin levyllä. Jos ei sitä kestä, niin ostakaa Jari Sillanpään levy. Siellä niitä ei varmasti ole.

Nämähän eivät onneksi ole ainoat vaihtoehdot. Voi kuunnella myös jotain järkevää, kuten vaikkapa Powerslavea, kun ei nyt satu nappaamaan Sillanpää sen puoleen kuin ylipitkät ja väsyneet hissutteluintrotkaan.

Dickinsonin pitkä biisi jonkin verran kyllä kiinnostaakin.

[Deleted User 18161]

Ei ole Paschendalen jälkeen pahemmin tullut noita erinomaisia pitkiä biisejä. Kertsikin toimii siinä selvästi paremmin kuin joku Greater Good of God miljoonaan kertaan toistettuna.

[We Kinky]

Kuitenkin tämä kaikkien odottama Dickinsonin eepos onkin perus 4 minuutin akustinen näppäily jota seuraa 13 minuutin taidehiljaisuus ja loppuun Nickon mukahauskaa ölinää ja pieru. Säveltäjien nimiä katsoessa tämä kyllä herättää yllättävän paljon kiinnostusta. Enpä muista onko suhde Harris-Muut poikkeava muista levyistä mutta ehkä sieltä nyt usean biisin joukosta löytyy enempikin niitä helmiä.

[asa]

Mää en näistä oktaaveista ja sävelkorkeuksista mitään ymmärrä, mutta muistutetaan taas että Brucen sooloilla tuo laulu lähtee paljon vapautuneemmin.

Ei mikään ihme, sillä Brucen sooloilla on aika hitokseen alavirettä, joten Brucen ei tarvitse laulaa niin korkealta.

[Kuolemoitsija]

Mun mielestä Maidenia on riivannut musiikillisesti ja soundillisesti uusiutumiskyvyttömyys Brave New Worldin jälkeen. Soundeista en lähtisi syyttämään Kevin Cavemania, sillä mieheltä on tullut viime vuosina ihan hyviä ja isoja soundeja (vaikkapa Europen Bag of Bones). Joku jo aiemmin vihjasi, että mies on vain kääntämässä Steven käskystä potikoita ja näin varmaan onkin. On ikävä Martin Birchin aikoja, jolloin jokainen levy kuulosti hyvällä tavalla erilaiselta.

Mitä itse biiseihin tulee, niin aika samalla kaavalla on menty yli 10 vuotta (joku voisi vielä väittää, että pidempäänkin), enkä tarkoita pelkästään biisien pituutta. Kyllähän se tiedetään, että ollaan jo vanhoja, eikä enää lähde kuin nuorella kunnianhimoisella veijarilla. Mutta toisaalta miksei lähtisi? Esim. Rushilta tuli helvetin kova levy muutama vuosi sitten ja äijät ovat juuri bändinsä 40-vuotiskiertueella. Kyllä vanhakin pystyy luomaan uutta ja mielenkiintoista, jos vaan golfiltansa viitsii.

Joo ja Bruce voisi laulaa matalammalta.

Brucen soolotuotanto > Iron Maiden 2000-luvulla

[Teutates]

Mun mielestä Maidenia on riivannut musiikillisesti ja soundillisesti uusiutumiskyvyttömyys Brave New Worldin jälkeen.

Maiden kuulostaa itseltään. En kaipaa alavirekitaroita tai karjumiseen painottuvaa laulua "uusiutumisen" nimissä.

On ikävä Martin Birchin aikoja, jolloin jokainen levy kuulosti hyvällä tavalla erilaiselta.

No oikeastaan radikaalein muutos tuolloinkin soundeihin oli Somewhere In Time-levyn aikoihin jolloin syntikat tulivat mukaan. Birch on toki vastuussa parassoundisista Maiden-levyistä. Mutta eipä noiden levyjen soundia ylitä mikään hevibändi näinä päivinä.

Mitä itse biiseihin tulee, niin aika samalla kaavalla on menty yli 10 vuotta (joku voisi vielä väittää, että pidempäänkin), enkä tarkoita pelkästään biisien pituutta.

Samoilla soundeilla ja kaavalla ja huomattavasti enemmän on mennyt jo 30 vuotta esim. Children Of Bodom. Tai 30 vuotta Slayer. Siltikään näiden bändien ketjuissa tätä itkemistä ei tässä määrin havaitse.Panteran Vulgar-Reinventing The Steel väli on yhtä ja samaa soundimössöä.

Kyllähän se tiedetään, että ollaan jo vanhoja, eikä enää lähde kuin nuorella kunnianhimoisella veijarilla. Mutta toisaalta miksei lähtisi? Esim. Rushilta tuli helvetin kova levy muutama vuosi sitten ja äijät ovat juuri bändinsä 40-vuotiskiertueella. Kyllä vanhakin pystyy luomaan uutta ja mielenkiintoista, jos vaan golfiltansa viitsii.

Rush on mennyt nimenomaan taaksepäin kitaravetoisempaan suuntaan. Ikävä kyllä viimeisin levynsä on erittäin tasapaksu ja tylsä eikä sillä ole senkään vertaa valopilkkuja kuin The Final Frontierilla.

En kaipaa tätä 90-luvulla -lähinnä kai Panteran ja kumppaneiden vaikutuksesta- syntynyttä ilmiötä jossa vanhat hevibändit yrittivät kuulosta "rankemmilta". Esimerkkeinä Sabbath ja Dehumanizer tai Priest ja Jugulator. Dion levyistä Angry Machines lienee surullisin esimerkki tällaisista. Samalla hyvien laulajien piti ryhtyä karjumaan kun tavoiteltiin "rankempaa" soundia. Dion tyylin muutos on tästä esimerkki.

[Salo]

^Amen!

[Tintti]

Puhutte kyllä nyt käsittääkseni kahdesta eri asiasta. Ei tuossa edellä olleiden toimesta minun mielestäni kaivattu mitään groove metal rytmittelyä, karjumista tms. "uusiutumisen nimissä tapahtuvaa rakentumista". Ihan vain sitä, että virettä hieman laskemalla laulaja kykenisi nykyään vetämään muuten tasan samojen pohjien päälle paljon vapautuneemmin. Minusta se kuulostaisi bändinä paljon enemmän itseltään, kuin tuo missä ainakin tämän kuulijan sieluun sattuu silloinkin kun Bruce väkisin onnistuu sen ylänuotin vielä ponnistellen nappaamaan.

Rehellisesti sanoen itselleni kyllä saattaisi toimia kolmen kitaran hyödyntäminen entistä paremmin, jos alapää olisi hieman jämäkämpi. Toisaalta hyvin se on nytkin parhaimmillaan pelannut - enempikin ongelmana on ollut, että eivät ole kyllin moneen biisiin jaksaneet nähdä sitä vaivaa että olisivat oikeasti kovat sovitukset tehneet. Hienoimmillaan toki moiset ovat tarjonneet viimeisimpien Maiden-keikkojen kohokohtia.

Levyltä odotan biisikrediitteihin pohjautuen paljon enemmän kuin varmaan olisi turvallista. Onneksi pituudet pitävät realiteetitkin mielessä.

[cadaver]

World Slavery -kiertueen aikoihin Maiden viritti livenä jopa ylöspäin, olikohan paremmalta soundaamisen takia.

Puolisävelaskeleella alas virittäminen ei tosin ole laulajasta riippuen pakosta helpompi, koska Maidenin laulumelodioiden tyypillinen korkea nuotti (yksiviivainen H) on siinä rajoilla missä ns. raskas pää-ääni tyypillisesti vaihtuu kevyemmäksi (en sano falsetti, koska ei ole sama asia). Alemmas virittämällä voisi joutua puskemaan tuolla alueella lujempaa. Eri asia jos alaviritetään reilusti, esim. kokosävelaskel tai enemmän.

Eii minunkaan käsityksen mukaan vanhoissa korkeissa biiseissä, kuten Aces High tai RTTH, ole 2000-luvulla ollut ongelmia, ja siten virekorjauksen tarvetta. Paremmin lähtee kuin ennen.

Se voisi olla järkevää, jos tuleva levy olisi sävelletty matalampaan vireeseen, kuten Brucen soolot. Jos Maiden haluaa väkisin tehdä niitä koko ajan korkealla pysyviä melodioita, niin ne tippuisivat siedettävämmäksi.