Kamelot

[Jussi]

Symphonic Metal masters KAMELOT are ready to enthrall with their upcoming master piece Haven! Today a sensational music video for the track „Insomnia“ has been premiered!

Thomas Youngblood states:
„Kamelot returns with a sci-fi inspired thriller for the song "Insomnia". In a post apocalyptic world, surveillance is everywhere and over population is rampant. Deep in the underground of the Wasteland Monarchy lies the Insomnia Division, the housing for some of the chosen ones, only allowed to live in an Insomniatic state!“

It's time to step into the cinematic, epic and emotionally dynamic world of Haven. Check it out here http://smarturl.it/InsomniaVideo

tuossako muka tarttuva kertosäe, en kuullut Sacrimonyssa (ylläolevaan vertaukseen viitaten) sen sijaan on, koska nopeus + laulu_melodia = winning.

[Jonius]

Insomnia kuunneltu useamman kerran ja onhan tuo kertsi aikamoinen korvamato.

[Palantyre]

Ei tämä Insomnia ole kyllä edes puoliksi niin hyvä biisi kuin tuo Veil of Elysium. :/ Aika tylsää tamppausta, eikä tuo kertsikään kyllä oikein innosta. Pettymys.

Toivottavasti on vain "se tylsä sinkkubiisi" ja loppulevy sitten lähempänä tuota Elysiumia.

EDIT: Siis ihan oikeasti, ei helvetti. Tää on vaan tänttärätäntäntätäräntän *jotain laulua* tänttäränttäränttän *kertsi* samaa tänttänttäräätäätä jne. Vail of Elysiumissa on elämää, lennokkuutta, fiilistä. Tämä vaan tööttää eteenpäin tasapaksuna kuin sinappi tuubista. Ihan helvetillisen yksitoikkoinen kappale.

[Ice]

Oli kyllä laimea biisi tuo Insomnia, harmi että soolon jälkeinen lauluosio vielä pilattu paskalla efektillä, tuossa olisi Karevik voinu luikasta muuten aika huimat nuotit.

[Noble Savage]

Itelle kyllä toiminu oikein mainiosti molemmat tähän mennessä julkaistut biisit. Odotukset nousee. Silverthorn oli jo kova parannus Khanin viimeiseen, jolla silläkin on hetkensä. Jos nyt pistetään vielä paremmaksi, on käsissä jo varsin mainio lätty. Symphony X:n joskus julkaistavan levyn ohella ehdottomasti eniten odottamani levy.

[Hese]

Nelisen kertaa kuunnellut levyn läpi ja onhan tämä pettymys kaiken sen hypetyksen jälkeen mitä sai ennakkoon lukea. Toivottavasti lisäkuunteluilla saa enemmän irti.

[jannezki]

En ole ikinä Kamelotista innostunut yksittäisiä biisejä lukuunottamatta, mutta jotenkin nyt hypetys sai kiinnostumaan ja otin Havenin kuunteluun hyvillä mielen. Mutta mutta... Eipä hypetys kohtaa lopputuloksen kanssa oikein missään määrin, ei sitten alkuunkaan. Ei levy siis huono ole, mutta ei myöskään tämän kaiken hypetyksen ja intoilun arvoinen. Perus-Kamelotia, josta löytyy hyviä kertsejä ja melodioita, mutta ei tämä mitään ihmeellistä ole (verraten vaikka aiempiin Kamelot-levyihin). Delainin Charlotte laulaa kyllä kivasti.

Summa summarum: Ihan kelpo levy, mutta tuskinpa edes parasta Kamelotia.

[Hese]

Ei levy siis huono ole, mutta ei myöskään tämän kaiken hypetyksen ja intoilun arvoinen.

Tämä.

[stratowiruz]

Liityn myös hypetyksen "vastaiseen" kuoroon Kamelot asiassa eli Haven-albumi ei ole suinkaan kelvoton tekele vaan täysin toimiva ja moitteeton, mutta... ehkä olen tullut vain vanhaksi ja jo "lähes kaiken kuulleeksi" jolloin se ei vain nappaa. Olisin toki ostanut levyn ilman hypetystäkin, mutta toki se lisäsi hieman mielenkiintoa. En silti usko, että petyt kuulemaan jos olet uusi Kamelot kuuntelija! Toki nykyinen laulaja on pätevä, mutta Seventh Wonder on kiinnostavampi itselleni ja edustaa samalla enemmän sellaista musiikkia, jota enemmän viime vuosina olen kuunnellut. Arvosanoja en jakele, ei ole tapana. Ostin levystä erikoisversion, jossa mukana lisäksi esimerkiksi instrumentaali versioita, jotka sopivasti potkii kuten aiemminkin olen pitänyt pelkästä instrumentaalimusiikista.

Odottelen seuraavaksi Cain's Offering levyä, aika näyttää.

Edit: Kamelot bändi olen kuunnellut The Fourth Legacy -levyn julkaisusta lähtien eli vuoden 1999 nurkilta.

[Akiman]

Nykyaikana hype kuin hype voi paisua kuin pullataikina ja aiheuttaa tilanteen, jossa oikeastaan mikään todellisuus ei vastaa tämän nostamia odotuksia. Joskus vastaan osuu tilanteita, joissa vaikkapa albumi vastaakin kaikkia odotuksia ja joskus taas ei. Sellaista se SOME-sirkus ja näkyvyys on.

Mitä taas Kamelotin uutukaiseen tulee, niin itselläni se on ollut soitossa nyt vajaat 2 kuukautta ja kuuntelen sitä edelleen päivittäin. Omalle kohdallehan tilanne oli siinä mielessä erilainen, että Kamelot oli todellakin erittäin tärkeä bändi itselleni aina The Black Haloon ja ehkä myös Ghost Operaan saakka, kunnes One Cold Winter's Night live-tallenne toimi eräänlaisena vedenjakajana. Sen jälkeen uudet levyt eivät kauheasti napostelleet ja juuri tämän takia Havenin suhteen odotuksia ei ollut lainkaan.

Lähdin kuuntelemaan albumia asenteella "No niin, kuunnellaan nyt tämäkin huvin ja urheilun vuoksi, vaikkei sieltä varmaan mitään ihmeellistä olekaan luvassa" ja niin vain Kamelot löi täysiä päin näköä ja nyt pari kuukautta myöhemmin Haven on kivunnut omissa kirjoissani sinne Kamelotin levyjen kärkijoukkoon ja jos nostalgiavibat unohtaa, saattaa levy olla itselleni se bändin paras levy.

[mape]

Nostalgia on kaikissa muodoissaan täyttä paskaa. Mikään nuoruudessasi ei ollut parempaa kuin nykyään - olit vain nuorempi. Mistä pääsenkin suoraan seuraavaan aiheeseen...

"Vanhaksi tuleminen" tekosyynä siihen ettei jokin nappaa, on juuri sitä: tekosyy.

[Sir Juzzi]

Tai sitten sitä ehtii iän myötä leipääntymään musiikkiin, joka ei oikein tarjoa mitään uutta. Jos olet nuorempi, todennäköisyys että olet ehtinyt kuuntelemaan sitä musiikkia niin paljon, on pienempi.

[Asamael]

Ei nostalgia mitään "paskaa" ole. Se on vaan ilmiö, jolle en itse ainakaan voi mitään, vaikka kuinka kriittisin ja analyyttisin silmin yrittäisi maailmaa tarkastella.

[stratowiruz]

"Vanhaksi tuleminen" tekosyynä siihen ettei jokin nappaa, on juuri sitä: tekosyy.

Ok... korjataan tekstiä sen verran, mitä ajattelin jo kirjoittaessa (yrittäessä välttää liikaa negatiivisuuttani). Ehkä se sana on kuitenkin kyynisyys, pessimismi tai jotain sellaista. Musiikkimaun yleinen muuttuminen, kehittyminen (joka ei aina tarkoita välttämättä tapauksessani parempaa/huonompaa) lienee myös. Summa summarum: ei se uusi Kamelot levy silti edelleenkään huono ole, kuten yritin sanoa, mutta pitäydyn kannassani. Olen tullut vanhemmaksi, konkreettisestikin.

Harva levy saa nykyisin enää wow-efektiä. Itselleni sellaiset viimeksi antoi Flying Colors bändin tuotokset. Makuasioita, kaippa.

Ei nostalgia mitään "paskaa" ole. Se on vaan ilmiö, jolle en itse ainakaan voi mitään, vaikka kuinka kriittisin ja analyyttisin silmin yrittäisi maailmaa tarkastella.

Niinpä... kuten ehkä nimimerkkini paljastaa erään suomalaisen rytmi- ja soitinyhtyeen, joka aikoinaan oli suurin yksittäinen syy, että tälläkin palstalla edelleen roikun. Kyseinen orkesteri ei juurikaan enää inspiroi minua, enemminkin on "masentunut" heidän viimeisimmistä tuotoksista. Aikansa kutakin, elämä jatkuu, toistaiseksi ainakin.

[bookhouseboy]

Viides kerta pyörähtämässä. Aika ja kuuntelukerrat näyttää nouseeko bändin parhaaksi levyksi, ainekset siihen on. Haven on bändin ensimmäinen albumi, jossa ei ole pientäkään notkahdusta vaan tasaisesti kovaa kamaa alusta loppuun, esimerkiksi edellisen kärsiessä hyvinkin epätasaisesta materiaalista. Kamelotia on tullut kuunneltua oikeastaan ensimmäisestä levystä lähtien ja kovimpina tällä hetkellä Fourth Legacy sekä Karma, kohta mahdollisesti siis myös Haven. Iso osa uuden levyn viehätyksestä lankeaa hyvien biisien lisäksi myös Herra Karevikille, joka on aivan omaa luokkaansa vokalistina. Kaikki kunnia Khanille, josta kovasti myös pidän, mutta ruotsalainen vie kyllä tässä taistossa 6-0.

Huikea vuosi julkaisujen suhteen on tämä. Kamelot saattaa hyvinkin kamppailla vuoden parhaimman levyn tittelistä yhdessä Cain's Offeringin, Symphony X:n sekä David Gilmourin kanssa. Ja ties mitä muuta yllättävää vielä saadaankaan.

[sirclansman]

Infernossa Havenille 4,5/5: http://www.inferno.fi/arviot/uransa-tai ... A.facebook

[Davy Jones]

Puoli levyä takana, eikä toistaiseksi ole päässyt lähellekään hypen tasoa. Vielä ei ole tullut vastaan yhtään edes lähelle viime levyn Sacrimonyn tai Solitairen tasoista biisiä (jostain Center Of The Universesta puhumattakaan). Tällaista vitun keskitempojunttausta kaikki, puuh. Haluan powerini nopeana!

Tulis jo ne Cain'S Offering ja uus Seventh Wonder. Youngblood, sut on nähty, hei hei!

edit. Veil Of Elysium, Under Grey Skies ja End Of Innocence ihan ok. Muita ei tee mieli juurikaan enää kuunnella.

[Palantyre]

Mikään nuoruudessasi ei ollut parempaa kuin nykyään

Paitsi ne jutut mitkä oli, kuten esim. vanhemmat Kamelot-levyt.

Itsehän olin tuosta Havenin hypetyksestä ensi alkuun että "jaa, uskoisko tuota", mutta sitten kuulin Veil of Elysiumin ja innostuin oikeasti, koska se on ihan huikean hieno biisi.

Ikävä kyllä tässä nyt ainakaan ensikuuleman perusteella mikään muu tällä levyllä ei pääse kovinkaan lähelle samaa tasoa. Ihan liikaa tämmöistä sävytöntä mukaraskasta keskitempotamppausta. Aloitusbiisi Fallen Star oli hyvä, Liar Liar kuulostaa myös tässä parhaillaan soidessaan aika jebalta (kas, moro Alissa).

Kyllähän tuo keskitempokin siis toimisi ihan yhtä hyvin, jos siinä olisi vähän jotain melodiaa ja muuta kivaa oheismateriaalia mukana. (*köh*TheHaunting*köh*) Tämä vaan on tämmöistä ankeaa jurnutusta. Verrattain, siis, kyllä tämä silti "ihan kivaa" on.

[Jack Steel]

Joo, meikäläisenkin postilaatikkoon ilmaantui tänään valssihevin kingien uus. Täytyy sanoa, että odotin ennakkohehkutuksen perusteella aika lailla ripeämpää tempoa ja vähemmän junnausta, mutta tämä on vaan ensituntuma levystä.

[Pike Bishop]

Mikään nuoruudessasi ei ollut parempaa kuin nykyään

Paitsi ne jutut mitkä oli, kuten esim. vanhemmat Kamelot-levyt.

Tämä oli muuten erittäin hyvin sanottu.

[clairvoyant]

Mikään nuoruudessasi ei ollut parempaa kuin nykyään

Paitsi ne jutut mitkä oli, kuten esim. vanhemmat Kamelot-levyt.

Tämä oli muuten erittäin hyvin sanottu.

Komppaan kanssa vahvasti!

Karevik voisi ehkä yrittää kuulostaa vähän vähemmänkin Roykalta, en varmaan edes huomaisi, jos en tietäisi laulajan vaihtuneen.

Videobiisi oli aika tyylipuhdasta Kamelotia kyllä, ihan jees.

[Jack the Jester]

No nyt allekirjoittanut on vain entistä enemmän hämillään, että mitä tuon uuden levyn kanssa nyt tekisi. Toisaalta polttelee, mutta toisaalta taas osan kommenttien valossa ei todellakaan..

Karevik voisi ehkä yrittää kuulostaa vähän vähemmänkin Roykalta, en varmaan edes huomaisi, jos en tietäisi laulajan vaihtuneen.

Tämä on muuten totta, itsekään en olisi ilman Sacrimony videon näkemistä että vokalisti on eri, niin identtisiltä herrat kyllä kuulostavat sekä hyvässä että huonossa mielessä..

Ymmärrän niitä jotka fanittavat Khania (vaikkakin Karevik on loistovokalisti ja istuu soundiltaan bändiin täydellisesti myös hän). Muistan vain nimittäin kun törmäsin itse Kamelotiin kunnolla ensimmäisen kerran vasta vuoden 2008(?) Saunassa. Sitä ennen tiesin bändin nimeltä ja pari-kolme heidän kappalettaan toimi hyvin, mutta muut eivät vain lähteneet, eikä minulla näin ollut mitään kosketuspintaa bändiin enkä ollut siihen perehtynyt. Jostain syystä päätin kuitenkin tuolloin katsoa keikan ja noin toisen biisin puolivälissä olin sanalla sanoen lumoutunut. Suurin syy tähän oli hyvin eksoottisen habituksen omaava, ja aivan kuin jonkinlaisessa transsissa esiintynyt vokalisti. Khan oli olemukseltaan kuin käärmeenlumooja, heppu oli kerta kaikkiaan kuin suoraan tuhannen ja yhden yön tarinoista repäisty, ja kieltämättä noin ensikertaa livenä nähtynä se teki hienon säväyksen, vaikkakin imago oli toki selkeän harkittu

Edelleen olenkin sitä mieltä, että bändillä on yksi ainoa kappale jonka vain Khan on oikeutettu esittämään, se vain on kerta kaikkiaan hänen tähtihetkensä. Hän on ainoa, joka vetää sen uskottavasti. Kaikki tietävät mitä biisiä tarkoitan, mutta ihan selvyydeksi että myös perusteluni näkyvät:

https://www.youtube.com/watch?v=JX8_GoMEYak

[mape]

Haastistakin olisi tarjolla.

[Blizk]

Levy on yksinkertaisesti huono. Laulumelodiat ovat todella pliisuja ja se tappaa Havenin täysin, kun muut instrumentit ovat tukena vain nimeksi. Jos tässä touhussa olisi yhtään järkeä, mitään tusinaördäystä ei todellakaan tarvittaisi. Veil of Elysium on ihan pätevä single tosin.

Niin joo, tätä ei voi pääpiirteissään sanoa power metaliksi, edes jenkki-sellaiseksi.

[Plissken]

Edelleen olenkin sitä mieltä, että bändillä on yksi ainoa kappale jonka vain Khan on oikeutettu esittämään, se vain on kerta kaikkiaan hänen tähtihetkensä. Hän on ainoa, joka vetää sen uskottavasti. Kaikki tietävät mitä biisiä tarkoitan, mutta ihan selvyydeksi että myös perusteluni näkyvät:

https://www.youtube.com/watch?v=JX8_GoMEYak

Vähän ristiriitaiset fiilikset tästä live-versiosta. Miksi Khan sössöttää kappaleen läpi, oliko miehen ääni paskana noihin aikoihin vai kuinka? Livenä en itse niillä muutamilla kerroilla tätä vaivaa huomannut.