WoJ: 2/5 - Liiankin hiomatonta materiaalia, biisit pääosin tasapaksuja ja keskenään liian samanlaisia. Hansenin vokaalit jopa todella perseestä.
Keeper I: 4,5/5 - Yksi parhaista levyistä ikinä. A Little Timeä lukuun ottamatta kaikki biisit hyviä, Halloween jopa eräs parhaista ikinä.
Keeper II: 5/5 - Maailman paras levy, eikä tarvinne perustella. Sellaisetkin vedot kuin Rise & Fall ja We Got the Right ovat sinällään hyviä, jos niihin suhtautuu oikein.
Pink Bubbles: 3,5/5 - Oikeastaan hyvä levy ainakin minulle, joka ei vuonna 1991 ollut Helloween-fani vielä.
Sellaiset raidat kuin Kids of the Century, Number One, The Chance, Mankind ja Your Turn ovat kukin omalla tavallaan Helloweenin parhaimmistoa siinä missä muidenkin levyjen parhaat vedot.
Chameleon: 3/5 - Ei huono, vaikkakin osa raidoista on liian pitkiä ja kyllästyttäviä. I Believe, Windmill, When the Sinner ja First Time ovat hienoja. Ei kyllä uppoa vain ja ainoastaan metallidiggarille.
MotR: 4/5 - Omasta mielestäni kyseessä on Helloweenin kasarihevialbumi, vaikka jo 90-luvun puoliväliä lähetäänkin. Tasainen paketti, ei bändin parhaita eikä huonoimpiakaan vetäisyjä. Tasaisen hyvä lätty alusta loppuun.
TTotO: 5-/5 - Levyn ainoa huono puoli taitaa olla kaikessa mahtipontisuudessaan jopa uuvuttavaksi käyvä kuuntelu levyn puolivälin jälkeen. Sitten on Anything My Mama Don't Like, joka ei missään nimessä kuuluisi albumille. Täyttä rautaa aina kun lopun pitkät biisitkin maittavat.
BTR: 3-/5 - Omasta mielestäni Helloweenin ehkä huonoin levy. Turhan tasainen, eikä varsinaisesti tosi hyviä raitoja ole minusta yhtään. Vähän samaa tyyliä MotR:n kanssa, joka kyllä hoitaa asiansa paremmin. BTR:llä on hyviä lyriikoita, mutta ei tarjoa musiikillisesti mitään mitä Helloween ei olisi jo tarjonnut.
The Dark Ride: 5-/5 - Vaikka levyltä löytyy mielestäni paljonkin täytebiisejä, se on silti erinomainen kokonaisuus. Esimerkiksi Mr. Torture, Salvation, Immortal (Stars) ja etenkin The Dark Ride kolisevat ja kovaa.
Rabbit: 3+/5 - Todella hevi levy. Ihmissuhdekiemuralyriikat tarjoavat ihan uutta Helloweenia, valitettavasti. Muutama hyvä kappale saa minut aina vaan kuuntelemaan levyä muutaman kerran vuodessa: Just a Little Sign, Liar, Hell Was Made in Heaven ja pari vimppoa.
Keeper: The Legacy: 4+/5 - Voisi olla mielestäni Helloweenin paras levy, jos olisi yhdelle CD:lle mahtuva teos ilman kappaleita Pleasure Drone, Mrs. God, Do You Know What You're Fighting For, Come Alive ja The Shade in the Shadows. Oikeastaan koko ykköslevy toimii - King on eräs Helloweenin parhaista biiseistä koskaan ja siis eräs parhaista biiseistä yleensäkin - ja kakkos-CD:ltä loistavat Occasion Avenue, Light the Universe ja My Life for One More Day.
Gambling: 3½/5 - Omasta mielestäni vähän vaihteluton, tasaisen hevanderi lätty Rabbitin tapaan. Gambling on kuitenkin hiukkasen parempi pääasiassa The Saintsin ja Heaven Tells No Liesin takia. Askelta badassimpi albumi, joskaan ei yhtään mitään erikoisen hyvää tälläkään.
Siinä tuli about maailman parhaan bändin levyt käytyä lyhyesti läpi minunkin puolestani.
