Sabbathman wrote:Mainitsemasi artistit tiedän musiikkikanavan kautta ja en niihin keskitykään koska tiedän mitä skeidaa ne on.
Jep, olisin toki voinut pudottaa esimerkin vuoksi jotain obskyyrimpiä esimerkkejä, esim. artiseista, joita et tiedä tai joiden tuotanto on epätasalaatuista, mutta silloin pointti olisi varmaan mennyt ohi. Tarkoitukseni oli summata, että kyllä se ennakkoluulo lopulta on kuitenkin kaiken pohjalla, hyvässä ja pahassa.
Sabbathman wrote:Omalla kohdallani tarkoitin sitä että kun kuuntelen jotain levyä, niin en mieti mielessäni artistin muita levyjä samaan aikaan ja vertaile sitä ja tätä levyä tai levyllä olevia niitä ja näitä asioita keskenään - ei se johda mihinkään hyödylliseen, vain keskittymiskyvyn heikentymiseen ja kuuntelussa olevan levyn menemiseen enemmän tai vähemmän ohi. Sama asia pätee vaikkapa maalaustaiteeseen - tuijotan vain yhtä teosta kerrallaan ja katson mitä siinä on.
Toki. Eiköhän suurin osa näin tee?
Suurimmalla osalla bändien ja levyen kohdalla miettii lähinnä sitä, että kiinnostaako tämä levy niin paljon, että sen ostaisi tai että lähtisi katsomaan sitä keikoille/festareille. Suurimman osan kohdalla ainakin minulle on hyvin selvää ilman varsinaista miettimistä kummin tekisin. Lähinnä omien suosikkien kohdalla sitä miettii enemmän onko joku levy parempi kuin edellinen, ja silloinkin kyseessä on yleensä aiempiin käsityksiin pohjautuminen. Esim. vähemmän hyvän bändin kohdalla uuden levyn paljastuessa hyväksi se on suurempi positiivinen yllätys kuin sellaisen kohdalla, jolta ylipäätään odottaa kovaa levyä.
Ts. ihmiset ovat yleensä pettyneitä vain omiin odotuksiinsa, eivät niinkään asioiden todelliseen tilaan.
Summa summarum: edellisiin Deathchain-kokemuksiini nähden uusi kuulosti hyvältä, mutta toisaalta edelleen olen eniten pitänyt bändin kahdesta ekasta levystä. Ehkä juuri siksi, että ne tuntuivat jo aikanaan jotenkin raikkaammilta kuin nämä sen jälkeen tulleet.