Helloween

[clairvoyant]

Itse toivon, että tekisivät rohkeasti hiukan kokeellisemman levyn tällä kertaa.

Samaa toivotaan täältäkin. Vähän vaihtelua kaivattaisiin, tuottaja vaihtoon vaikkapa aluksi niin vois vähän muuttua sapluunat.

[Acemaster]

Itse toivon, että tekisivät rohkeasti hiukan kokeellisemman levyn tällä kertaa.

Samaa toivotaan täältäkin. Vähän vaihtelua kaivattaisiin, tuottaja vaihtoon vaikkapa aluksi niin vois vähän muuttua sapluunat.

Jepniin. Helloweenin suola oli takavuosien levytyksillä se, kun joka levyllä kuultiin vähän eri juttuja. Master of the Rings on ihan erilainen kuin Chameleon on ihan erilainen kuin Pink Bubbles on ihan erilainen kuin Keeperit on ihan erilainen kuin Walls of Jericho. Ja niin edelleen. Nyt on junnattu tyylillisesti paikallaan oikeastaan Rabbitilta asti. Semmoisessa raskaassa, ylituotetussa modernissa powerissa.

[Spacecake]

Itse toivon, että tekisivät rohkeasti hiukan kokeellisemman levyn tällä kertaa.

Samaa toivotaan täältäkin. Vähän vaihtelua kaivattaisiin, tuottaja vaihtoon vaikkapa aluksi niin vois vähän muuttua sapluunat.

Siis mitä, olihan edellislevylläkin "loistava" Asshole. Kokeilua kerrakseen. Mutta tosissaan; toivottavasti taso nousee SOOH:n pohjanoteerauksesta. Ei läpeensä paska levy, mutta mitäänsanomaton. Ehkä sellaista Rings-Oath -tyylistä soundia peliin. Huomattava parannus joka tapauksessa tarvitaan, että ostan kiekon ja erityisesti että keikalle vielä lähtisin.

[Viiksi-Vallu]

Höpö höpö. SooH on ihan loistava levy! Mulla menee Helloweenin top kolmoseen Keeper 2 ja Master of The Ringsin kans. Enkä ymmärrä tuota Assholen parjausta, toimii oikein hyvin tuossa vaiheessa levyä. On se nähty, mihin mennään kun Helloween alkaa kovasti muuttamaan tyyliään: onhan nyt Chameleon ihan järkyttävää kuraa eikä Pink Bubbles paljoa jää siitä jälkeen.

[Balm]

Enkä ymmärrä tuota Assholen parjausta, toimii oikein hyvin tuossa vaiheessa levyä.

Sama, kyseessähän ON ns. vitun hyvä biisi.

Kokeellisella en itse ainakaan tarkoittanut mitään Chameleon-sekoilua, vaan rohkeampia sovitusideoita. Olihan Better Than Rawkin ilmestyessään kokeilevampi julkaisu, kun sitä vertasi esim. kahteen edeltävään levytykseen. SooH on ihan kelpo levy, mutta itse kaipaisin muutakin kuin konekivääritempoja. Ja onhan esim. Burning Sun tunnelmaltaan hiukan erilainen, vaikka täyttääkin perinteisen Weiki-biisin tunnusmerkit.

[Sabbathman]

Kummallinen bändi kun ensin tuli loistavat levyt Walls ja Keeper I & II, sitten parin hutilevyn jälkeen mahtavat Master ja Oath. Näiden jälkeen ei ole tullut yhtäkään levyä joka todella uppoaisi tai ainakaan aiheuttaisi merkittävää uudelleenkuuntelun makua. Raw ja Dark Ride olivat suht' hyviä/muutama ok biisi. Sitten Rabbit, Legacy, Gambling menivät hetken aikaa ilman suurempaa innostusta. 7 Sinners pitäisi kokeilla vielä uusin korvin. Uusinta levyä en ole vielä kuunnellutkaan.

No, kyllähän noilla viidellä huippulevyllä pärjää vallan mainiosti vaikkei muista levyistä niin innostuisikaan - harvalla bändillä on edes viittä noin kovaa levyä.

[Asamael]

Kummallinen bändi kun ensin tuli loistavat levyt Walls ja Keeper I & II, sitten parin hutilevyn jälkeen mahtavat Master ja Oath. Näiden jälkeen ei ole tullut yhtäkään levyä joka todella uppoaisi tai ainakaan aiheuttaisi merkittävää uudelleenkuuntelun makua. Raw ja Dark Ride olivat suht' hyviä/muutama ok biisi. Sitten Rabbit, Legacy, Gambling menivät hetken aikaa ilman suurempaa innostusta. 7 Sinners pitäisi kokeilla vielä uusin korvin. Uusinta levyä en ole vielä kuunnellutkaan.

No, kyllähän noilla viidellä huippulevyllä pärjää vallan mainiosti vaikkei muista levyistä niin innostuisikaan - harvalla bändillä on edes viittä noin kovaa levyä.

Aika samoilla linjoilla, paitsi Dark Ride putoilee erittäinkin hyvin, vaikka onkin synkempää menoa. Olisiko Oathin ja Jerichon kanssa eniten mieleen. Uusi Helloween (erityisesti pari uusinta) kuulostaa jotenkin kamalan sekavalta mössöltä, enkä oikein osaa eritellä onko kyse puuroisesta tuotannosta vai biisinkirjoituksesta. Kenties molemmista. Kaikki eivät taida tuollaista ADHD-meininkiä Blind Guardianin tyylikkyydellä.

[Gambler]

Kummallinen bändi kun ensin tuli loistavat levyt Walls ja Keeper I & II, sitten parin hutilevyn jälkeen mahtavat Master ja Oath. Näiden jälkeen ei ole tullut yhtäkään levyä joka todella uppoaisi tai ainakaan aiheuttaisi merkittävää uudelleenkuuntelun makua. Raw ja Dark Ride olivat suht' hyviä/muutama ok biisi. Sitten Rabbit, Legacy, Gambling menivät hetken aikaa ilman suurempaa innostusta. 7 Sinners pitäisi kokeilla vielä uusin korvin. Uusinta levyä en ole vielä kuunnellutkaan.

No, kyllähän noilla viidellä huippulevyllä pärjää vallan mainiosti vaikkei muista levyistä niin innostuisikaan - harvalla bändillä on edes viittä noin kovaa levyä.

Aika samoilla linjoilla, paitsi Dark Ride putoilee erittäinkin hyvin, vaikka onkin synkempää menoa. Olisiko Oathin ja Jerichon kanssa eniten mieleen. Uusi Helloween (erityisesti pari uusinta) kuulostaa jotenkin kamalan sekavalta mössöltä, enkä oikein osaa eritellä onko kyse puuroisesta tuotannosta vai biisinkirjoituksesta. Kenties molemmista. Kaikki eivät taida tuollaista ADHD-meininkiä Blind Guardianin tyylikkyydellä.

Tuotanto on viimevuosien Helloweeneillä ainakin ollut ihan kammottavaa puuroa. Jopa niin, että multa ovat jääneet hyllyyn, vaikken mikään kultakorva katso olevanikaan. Sinällään sääli, koska levyillä olisi voinut ollakin musiikillisesti jotain annettavaakin, mutta kun ei vain pysty eikä jaksa niin ei...

[Mr Rami]

Tuotanto on viimevuosien Helloweeneillä ainakin ollut ihan kammottavaa puuroa. Jopa niin, että multa ovat jääneet hyllyyn, vaikken mikään kultakorva katso olevanikaan. Sinällään sääli, koska levyillä olisi voinut ollakin musiikillisesti jotain annettavaakin, mutta kun ei vain pysty eikä jaksa niin ei...

Samat sanat. Varsinkin pari uusinta ovat tuotantopoliittisesti suhteellisen kamalia. Biisimateriaali on niillä(kin) pääasiassa oivallista, vaikka nopeaa tikkausta on turhan paljon ja se kallistaa yleistunnelmaa turhan geneerisen powerin puolelle.

Helloweenin 2000-luvun paras levy tuli heti vuonna 2000 The Dark Riden muodossa, mutta onneksi mitään mahalaskujulkaisuja ei ole vielä tällä vuosituhannellakaan tullut. Kun vaan saisivat vähennettyä sitä "peruspoweria" ja säädettyä tuotantopuolta kuuntelijaystävällisemmäksi.

[Gambler]

Tuotanto on viimevuosien Helloweeneillä ainakin ollut ihan kammottavaa puuroa. Jopa niin, että multa ovat jääneet hyllyyn, vaikken mikään kultakorva katso olevanikaan. Sinällään sääli, koska levyillä olisi voinut ollakin musiikillisesti jotain annettavaakin, mutta kun ei vain pysty eikä jaksa niin ei...

Samat sanat. Varsinkin pari uusinta ovat tuotantopoliittisesti suhteellisen kamalia. Biisimateriaali on niillä(kin) pääasiassa oivallista, vaikka nopeaa tikkausta on turhan paljon ja se kallistaa yleistunnelmaa turhan geneerisen powerin puolelle.

Helloweenin 2000-luvun paras levy tuli heti vuonna 2000 The Dark Riden muodossa, mutta onneksi mitään mahalaskujulkaisuja ei ole vielä tällä vuosituhannellakaan tullut. Kun vaan saisivat vähennettyä sitä "peruspoweria" ja säädettyä tuotantopuolta kuuntelijaystävällisemmäksi.

Juurikin näin. "Seittämää syntistä" mää vielä lajinsa yritin mutta muutamasta hyvästä biisistä huolimatta se isompi diggailu kaatui juuri noihin soundeihin. Sit tällä viimesimmällä muhjusoundin lisäksi ei jääny mieleen muuta kuin väsyttävä tuplabassarihölkkä, niin luovutin. Se juttu on nyt jo näihin aikoihin imo niiiiiiin kuultu. Dark Ridestä jälleen samaa mieltä. Lie pyörähdellyin Deris-eran kiekko mulla Masterin ohella. Synkkää mutta toimivaa, tuotantokin parempi. Hyvä levy.

[Cornucopia]

Itse olen ainakin helvetin tyytyväinen viimeisimpäänsä. Soundipuolikin on Gambling->Sinners->SooH parantunu mielestäni koko ajan (tai ehkä tää illuusio johtuu vaan parantuneesta biisimateriaalista). Lisäksi SooH on monipuolisin kokonaisuus ja paras lätty sitten The Dark Riden. Mutta heitänkin, että Better Than Raw ja The Dark Ride ovat bändin tuotannosta ne kaikkein kovimmat ja rakkaimmat levyt henkkoht - vaikka kuinka tykkäisi myös niistä "oikeista" ts. enemmistön suosimista klassikoista. Tarkoittaen sitä mantraa, että alkuperäisistä Keepereistä valitaan jompikumpi suosikiksi ja sitten joko Master tai Oath on se Deris-ajan huipentuma. Tai jos on tosi speedmetal-dude, niin pitäydytään Walls of Jerichossa.

Tulipa hiljattain nautiskeltua muuten Pink Bubblesista ja Chameleonista, nekin on kyllä hitosti mainettaan hienompia kokonaisuuksia.

Ainoa, joka on hankkimatta - vaikka kerranpari pyöräytettynä ja vain hittibiisit muistissa - on Keeper 3 The Legacy. Ehkä sekin vielä vaatisi uuden mahdollisuuden. Kunhan sopivaan hintaan kohdalle tulee.

[Judez]

Tulipa hiljattain nautiskeltua muuten Pink Bubblesista ja Chameleonista, nekin on kyllä hitosti mainettaan hienompia kokonaisuuksia.

Näin se aika vaikuttaa joidenkin levyjen kohdalla. Olisi se toisaalta vähän tylsääkin jos Helloween olisi yrittänyt kopioida Keeper of the Seven Keysia joka levylleen, ilman suurempaa riskien ottoa. Mulle Master of the Rings ja The Time of the Oath ovat ikään kuin muodostuneet Keepereita läheisemmiksi levyiksi Helloweenin tuotannosta. Ehkä yksi osasyy on tuohon Andi Deris ja ne pienet Bubbles-Chameleon ajalta tulleet vaikutteet mitkä vielä osittain kuuluvat ainakin Masterilla (Weikin ja Grapowin vaikutus?), toki hyvin pieninä juttuina mutta silti.

[Mr Rami]

Helloweenillekaan ei olisi pahitteeksi myös hiukan tiivistää levykokonaisuuksiaan ja karsia samankaltaisia biisejä mäkeen tai bonusosastolle. Sinänsä levypituudet ovat vissiin jo Chameleonin ajoista olleet siinä jossain tunnin kieppeillä, mutta nykyisellä tyylillä homma ei toimi ihan niin hyvin kuin hieman vanhemmilla levyillä.

[Pete Bondurant]

Helloween on kait tulossa kesällä Tampereelle Southpark Festivaaleille. Asia ei vielä ole 100% varmaa, mutta vahvistunee lähiaikoina kun ensimmäiset kiinnitykset julkaistaan.

[SabaSaba]

Helloween kesäfestareille! Shokkiuutinen.

[Spacecake]

Dark Ridestä... Synkkää mutta toimivaa, tuotantokin parempi. Hyvä levy.

Deriksen laulamista paras. Rings tavallaan yhtä hyvä, mutta Rideä tullut oikeastaan enemmän kuunneltua eikä siinä ole kuin yksi heikompi veto (All Over the Nations, eikä sekään huono ole). Tavallaan harmi, että Grapow kirjoitti tuon loistavan nimibiisin. Turhan hyvä syy olla soittamatta sitä enää livenä. Viime vuosina toinenkin Grapowin kappale tuolla, eli Escalation 666, on noussut omien suosikkien joukkoon.

Järkytys oli melkoinen, kun Roland ja Uli aikanaan kenkää saivat. Mutta onneksi saivat rivit järjestykseen ja hyviä levyjä on viimeisintä lukuun ottamatta tullut senkin jälkeen. Njaa no, Keeper 3 pieni kauneusvirhe siinä välissä. Sekin yhteen levyyn niputettuna hyvä.

Onhan Metallica itselleni varmaankin se tärkein bändi, mutta kun koko diskografiaa katsoo, niin kyllä Helloween nousee ykköseksi.

[tdride]

Jeah!

Mitä täzä jauhaa ku:
- Kiva kuulla jos ens kesänä TRElle bänndi on tulozza!
- Rabbit on viimeinen aito Helloween levy - en jaksa selittää. Mutta ne jotka tietää tajuaa.
- Viimeisen levy oli piristys.
- Tuottajan vaihto voisi tehdä terää. Viimeiset levyt ovat olleet liian geneerisiä, mikä ei ennen ollut asian laita bändin levyistä puhuttaessa.

[Cassiopei]

Itselläni The Dark Ride nousee jopa melkeinpä keepersien yli.. Jumalauta ku on hyvä levy.
On nopeaa, on Hidasta, on ilosta , on vihasta... siihen suuntaan jos helloweeniä saatais niin olisin iloinen.

Viimeiset 2 albumia on ollu jotenkin hirveää kuunneltavaa.. ei miellytä korvaa se äänimaailma. liian kliinistä.

[Balm]

Jotain uutta pätkää studiosta:
https://www.facebook.com/video.php?v=10 ... =2&theater

Saundi kuulostaa järkevämmältä nyt, toivottavasti eivät mokaa tuota masteroinnissa, tms.

[clairvoyant]

Onpa tosiaan mukavan rokkaava saundi!

Ei muuta kuin kompressoimaan se pilalle sitten...

[Lane]

Itselläni The Dark Ride nousee jopa melkeinpä keepersien yli.. Jumalauta ku on hyvä levy.
On nopeaa, on Hidasta, on ilosta , on vihasta... siihen suuntaan jos helloweeniä saatais niin olisin iloinen.

Muistelen jotain Micheal Weikathin haastattelua, jossa mies sanoi, ettei enää yhtään niin synkkää albumia halua tehdä, kuin TDR. Levyhän on loistava. Grapowilla oli sormensa pelissä, toki.

[Balm]

Grapowilla oli sormensa pelissä, toki.

Oli oli, sehän teki 2 biisiä.

[Cassiopei]

Grapowilla oli sormensa pelissä, toki.

Oli oli, sehän teki 2 biisiä.

Eikös toi levyn päättävä, The Dark Ride ollut Grapowin kynästä. Loistava biisi. Voisin melkein sanoa, että Helloweenin kovin biisi... evör.

[Trivoulge]

Eikös toi levyn päättävä, The Dark Ride ollut Grapowin kynästä. Loistava biisi. Voisin melkein sanoa, että Helloweenin kovin biisi... evör.

Grapowin tekelehän se ja ehdottamasti Dark Riden parhaita kappaleita. Grapowilla on aika vaihtelevaa tuo laatu. Ukko on tehnyt muutaman tosi hienon biisin esim. juurikin tuon The Dark Riden, mutta myös muutaman hirvityksen kuten Master of the ringsin huonoimmat biisit Mr. Ego:n ja Take me home:n.

[Balm]

Grapowilla oli sormensa pelissä, toki.

Oli oli, sehän teki 2 biisiä.

Eikös toi levyn päättävä, The Dark Ride ollut Grapowin kynästä. Loistava biisi. Voisin melkein sanoa, että Helloweenin kovin biisi... evör.

Onhan se ja loistava biisi tosiaan onkin. Mutta kysehän oli siitä, oliko Grapowilla sormensa pelissä The Dark Riden synkkyyden suhteen. No eipä pahemmin, enemmänkin levy-yhtiöllä (Nuclear Blast) ja tuottajalla (Roy Z). Helloweenin dudet taas tiesivät, että Nuke oli psyykannyt Roy Z:n tuottamaan mahdollisimman rankkaa "Amerikan-meininkiä", joten puhuivat mukaan myös Charlie Bauerfeindin tasoittamaan tilannetta. Juuri tästä syystä levyllä oli kaksi tuottajaa, mikä on melko harvinaista.