Stratovarius ja johdannaiset

[Spunkmeyer]

[...] mies on yksinkertaisesti yksi tämän hetken kovimmista laulajista.

Niinpä. Siis ollut kohta 20 vuotta. Uskaltanen sanoa näin vaikka itse olen Stratoa vasta vuodesta 2002 kuunnellut.

[Davy Jones]

Ei tätä vitun diskojumputusta taustalla jaksa. Halcyon Daysissa siis. Muuten tosiaan ensikuulemalla parempi, kuin Unbreakable. Mutta silti - E-Type E-Typenä.

[Jack the Jester]

Halcyon Days

Parempi kuin tuo singlekura! Tässä on sentään tarttuva kertsi.

No jopas oli.. sinällään oikein hyvä, mutta herranjumala kun tuonhan tahdissa voisi melkein vaikka keikuttaa persettä jossain yökerhossa :partee: tulossa on siis selvästikin varsin värikäs levy..

[Judez]

Joo-o, siellä on Johansson päästetty irti vai liekkö Kupiaisen ideoita nuo diskojumputukset? Silti edistystä Unbreakableen verrattuna, mutta ei tämä nyt missään nimessä mikään Hunting High And Low vielä ole.

[jannezki]

Poppilevykö nyt tulee? Ei kyllä jaksa oikein yhtään, kertsissä pientä ideaa mutta muuten laiska biisi.

[S4E]

Onpas virkeää tavaraa ollut nyt molemmat biisit. Sen ainaisen (yleensä) täysin turhanpäiväisen kitarasoolonkin tilalle on uskallettu miettiä jotain muuta. Diskojumputus? I'll take it!

[Pike Bishop]

Ei helvetti. Eipä nuo pari edellistäkään levyä kauheesti säväyttänyt, mut kyllä nää biisit on molemmat jo tosi surkeeta. Ei oikeen ymmärrä tuota discomeininkiä. Mut mikäpä siinä jos joku tykkää, eipä ole tätäkään pakko ostaa...

[JVmursu]

Lupaavalta vaikuttaa tuo Halcyon Days. Meikä <3 teknosyntikat & diskojumputukset. Ehkäpä sieltä on suhteellisen hyvä levy tulossa? Ainakin tämmöinen rohkeasti irroitteleva pirtsakka meininki nostaa odotuksia.

[mape]

Alkaa hahmottua tuo Amaranthen kanssa kiertämisen idea...

[everon]

Ehkä tässä on pientä fanilisää(kin) mukana, mutta mielestäni nämä kaksi kuultavissa olevaa kipaletta ovat todella loistavia molemmat. Ehdottomasti positiivinen kokemus ja mitä nyt muutama arvio jo netistä löytyi niin kova levy sieltä on tulossa. Taitaa tosin nuo tarjolla olevat arviot perustua yhteen kuuntelukertaan (listening party).

[Deleted User 729]

Kyllähän tää nyt rullaa n. 1000x paremmin kuin ne Tolkki-ajan geneeriset "umppa-pumppa-umppa-pumppa...tuku-tuku-tuku-tuku" -powerkliseet.

Ja plussaa pökkelöstä Cry-Sky -riimittelystä..!

[Davy Jones]

Alkaa hahmottua tuo Amaranthen kanssa kiertämisen idea...

Valitettavasti jos Amaranthe on se E-Type, niin Strato on sitten lähinnä Aikakone...

[bookhouseboy]

5 kuuntelukertaa takana ja pitää sanoa että tuo uus biisi todellakin toimii! Discohommilla kikkailu tuo mukavaa vaihtelua ja kertosäe tarttuu kuin se kuuluisa purkka tukkaan!. Uus levy tulee saamaan huomiota ainakin tässä huushollissa.

[Mansardi]

Niin, no, itselle on lokerointi jo´97 lähtien ollut yksiselitteisesti seuraava: Stratovarius = Iskusävelmät isolla IIllä...

...joten tätä taustaa vasten kaksi uutta viisua kaikkine nintendosäkätyksineenkin lyövät tässä osoitteessa jumalattoman paljon painavammalla lekalla kuin parin edellisen levyn progehapuilut.

Ja apropoo, sanoisin että tuo Halcyon days´hän saa aikaan kevyitä mutta kerrassaan miellyttäviä assosiaatioita kohti maestro Turillinkin astraalimaailmoja.

[ploughman]

Alkaa hahmottua tuo Amaranthen kanssa kiertämisen idea...

Valitettavasti jos Amaranthe on se E-Type, niin Strato on sitten lähinnä Aikakone...

Valitettavasti....


Ihan jännältähän tämä uusi Strato kuulostaa. Vaikka edelleenkin ja varmaan aina tulee olemaan vaikea puhua Startosta, koska minulle Stratovarius on Dreamspace - > Infinite ja sen jälkeen pari kolme huonompaa levyä + ja miehistönvaihdoksia.

Joku otti muuten sen Kotipellon lausunnan jne. taas esiin. On tosiaan aika outua miten mies laului niin hemmetin hyvin Episoden ja Fourth Dimensionin aikaan ja homma on sittemmin mennyt tavallaan huonompaan suuntaan.

[Phenomena]

Sinkut kuunnelleena mielessä on vain yksi teoria: biisit on tehnyt J. Liimatainen.
Varsinkin Halcyon Days on pullollaan liimismäisiä europop-melodioita, eikä tämä "uusi tuleminen", miltä biisit ilahduttavasti kuulostavat, ole tunnelmallisesti kovin kaukana Cain´s Offeringin maailmastakaan.
Tulipa mieleen. Tyrmätkää vapaasti.

[kassikarhu]

Sinkut kuunnelleena mielessä on vain yksi teoria: biisit on tehnyt J. Liimatainen.
Varsinkin Halcyon Days on pullollaan liimismäisiä europop-melodioita, eikä tämä "uusi tuleminen", miltä biisit ilahduttavasti kuulostavat, ole tunnelmallisesti kovin kaukana Cain´s Offeringin maailmastakaan.
Tulipa mieleen. Tyrmätkää vapaasti.

Mr. Kupiainen’s contributions are the most distinct, having written the 6 heaviest songs (“Abandon”, “Unbreakable”, “Stand My Ground”, “Halcyon Days”, “One Must Fall”, and “Nemesis”)

Lisäksi oli mainittu että Liimatainen oli muutaman biisin co-writer (Out Of The Fog ja If The Story Is Over) .

[Davy Jones]

Sinkut kuunnelleena mielessä on vain yksi teoria: biisit on tehnyt J. Liimatainen.
Varsinkin Halcyon Days on pullollaan liimismäisiä europop-melodioita, eikä tämä "uusi tuleminen", miltä biisit ilahduttavasti kuulostavat, ole tunnelmallisesti kovin kaukana Cain´s Offeringin maailmastakaan.
Tulipa mieleen. Tyrmätkää vapaasti.

Tyrmätään vapaasti. Liimatainen tekee kuitenkin Cain's Offeringin (ja My Selenen) perusteella parempia biisejä, kuin mitä Sonatan ja Straton kaksi uusinta ovat olleet yhteensä.

edit. mitä helvetin "liimismäsisiä europop-melodioita" jostain Morpheus In Masqueradesta tai Dawn Of Solacesta muka löytyy?

[kassikarhu]

If The Story Is Over ilmeisesti jossain promotilaisuudessa esitetty. Löytyy myös Unbreakable.

[Judez]

If The Story Is Over ilmeisesti jossain promotilaisuudessa esitetty. Löytyy myös Unbreakable.

Ainakin tossa pianoversiossa tuo If the Story Is Over vaikuttaa hyvältä, siinä on niitä tuttuja hyviä melodiakulkuja mitä olen aiemminkin tältä bändiltä kuullut.

[Deleted User 729]

If The Story Is Over ilmeisesti jossain promotilaisuudessa esitetty. Löytyy myös Unbreakable.

Ei mahda mitään, mutta mulle tulee finnejä takapuoleen aina kun kuulen Kotipellon "tulkitsevan" jotain "herkkää"... Nää on vaan niin juustoisia nämä balladit. Yhdentekevät sanoitukset nousee näissä liiaksi pintaan ja tuo Kotipellon lausuminen korostuu.

Se on eri asia, jos mennään kovaa ja korkealta ja lauletaan Sky-high, cry-die yms. yms. jonnijoutavuuksia, mutta näissä slovareissa (ja slovareissa yleensäkin) paino on pitkälti sanoituksissa ja laulussa.

[Spunkmeyer]

Mikähän siinä on että Kotipellon lisäksi Tarja Turunen on vuosien saatossa tuonut karmivan suomiaksenttinsa mukaan lauluihin. Se on eri asia silloin kun se sopii (esim. Korpiklaanin Jonne) mutta strato/nightwish-biiseissä tuntuu korvien raiskaukselta.

[Judez]

Mikähän siinä on että Kotipellon lisäksi Tarja Turunen on vuosien saatossa tuonut karmivan suomiaksenttinsa mukaan lauluihin. Se on eri asia silloin kun se sopii (esim. Korpiklaanin Jonne) mutta strato/nightwish-biiseissä tuntuu korvien raiskaukselta.

Tosiaan Episodella sekä Visionsilla tuo Kotipellon englanti luistaa paremmin kun Richard Johnson oli opastamassa, eron alkoi sitten huomata Visionsin jälkeen kun Johnson ei enää ollutkaan kehissä. Ehkä sitä kokeneempana artistina alkaa luulla että hyvinhän tämä luistaa ja ei varmaan enää kehdatakaan ottaa ketään neuvomaan sitä englannin lausumista. Onhan tuo totta että etenkin noissa balladeissa nykyään Kotipellon englanti särähtelee korvaan (If the Story Is Overin pianoversio viimeisimpänä).

[Pete Bondurant]

Mikähän siinä on että Kotipellon lisäksi Tarja Turunen on vuosien saatossa tuonut karmivan suomiaksenttinsa mukaan lauluihin. Se on eri asia silloin kun se sopii (esim. Korpiklaanin Jonne) mutta strato/nightwish-biiseissä tuntuu korvien raiskaukselta.

Tosiaan Episodella sekä Visionsilla tuo Kotipellon englanti luistaa paremmin kun Richard Johnson oli opastamassa, eron alkoi sitten huomata Visionsin jälkeen kun Johnson ei enää ollutkaan kehissä. Ehkä sitä kokeneempana artistina alkaa luulla että hyvinhän tämä luistaa ja ei varmaan enää kehdatakaan ottaa ketään neuvomaan sitä englannin lausumista. Onhan tuo totta että etenkin noissa balladeissa nykyään Kotipellon englanti särähtelee korvaan (If the Story Is Overin pianoversio viimeisimpänä).

Täysin samaa mieltä. Episodella Kotipizzan laulut olivat ääntämisen ja muunkin kohdalla parhaimmillaan. Johtuneeko osittain siitä, että ainakin omasta mielestä Episoden laulut on miksattu (en tiedä termejä) eri tavalla, ei niin pinnalle, jolloin ne eivät erotu niin paljon. Näin olen itselleni uskotellut.

Visionsilla suoritus oli ihan hyvä, vaikka alkoikin jo tulla "kotipeltomaisia" suorituksia, meni reer spiiissiis vill peris suun. Nykyään muutamilla biiseillä vedetään laulut niin vihkoon, että se ihan rehellisesti sanottuna häiritseen omaa kuuntelua. Monien mielestä ihme nillitystä valittaa tällaisesta, mutta ei voi mitään. Häiritsee.

Cains Offeringilla asia ei häirinnyt yhtään, liekö syynsä hieman erilaisilla biiseillä missä ei tarvitse vetää korkealta ja kovaa. Muutamaan kertaan nähnyt Kotipellon cover-keikkoja, missä on laulanut aina erittäin hyvin, kun ei tarvitse vetää kuin kuikkana suolla. Lauloi hyvin myös Ayreonilla.

Kyllähän tuottajallakin on merkitystä. Ainakin tässä taloudessa Ville Laihialan laulut olivat parhaimmillaan Downilla ja kun myöhemmin tuottaja vaihtui niin mentiin eri suuntaan. Toki Laihialalla itsellä oli varmasti vaikutusta lauluihin, mutta jotenkin seuraavilla levyillä ei vain saavutettu sitä Downin tunnelmaa lauluissa, sitä ilkeyttä ja voimaa. Kuin laulaisi haudasta. Makuasioita, moni varmasti pitää myöhemmästä laulutavasta kuin Downin aikaisesta.

Meni vähän off topic, mutta Kotipelto on erinomainen laulaja kunhan vain viitsisi useammin keskittyä siihen ääntämiseen. Ehkei enää menestyneenä laulajana kiinnitä huomiota tähän ja tuottaja tai muut eivät viitsi asiasta mainita. Toivottavasti löytyy joku joka jaksaisi nähdä vaivaa ja vääntää laulut kohdilleen. Monille riittää nykytila, mutta joku siinä vaan häiritsee.

Tästä nillityksestä huolimatta odotan uutta Stratoa erittäin suurella mielenkiinnolla.

[clairvoyant]

Hassua, itsellä ei ole Timo K:n rallienglanti haitannut oikeastaan yhtään. Ihan normaalilta suomalaismieheltähän se kuulostaa . Paitsi tosiaan jo mainitut Episode ja Gather the Faithful, jossa menee suhteellisen autenttisesti jo lausuminen.

Sitten taas vaikka Sabatonista tuttu (tahallaan) väärin lausuminen ärsyttää ihan suunnattomasti. En pysty kuuntelemaan koko bändiä sen ärrän täräyttelyn takia, ihme apinatouhua. Vaikka ehkä se viimeisimmän levyn ruotsinkielisen version kuuntelu korjais tuon ongelman?