Helloween

[Balm]

24.10. Japseissa uusi sinkku (tai MCD) pihalle. Huhut kertovat, että 4 raitaa sisältää.

Noista Markuksen biiseistä Jussi taas jaksaa paasata... Se se nyt vaan on fakta, että Mr. Grosskopf on selkeästi muita bändin jamppoja (Löbleä lukuunottamatta) heikompi (yksipuolisempi, naiivimpi, jne.) biisienkirjoittaja. Täytyy muistaa, että ennen nykykokoonpanoa bändissä oli 4 aktiivista säveltäjää (Markusta ei nyt lasketa), jolloin ymmärrettävästi basistin biisejä ei levyille asti hirveästi päätynyt. On toki pakko myöntää, että mies on petrannut 90-luvun ajoista, mutta silti hyvin samasta puusta tekeleensä ovat ja parit onnistumisensa eivät nekään ole levyjen parhaimmistotekeleisiin kuuluneet. World Of Fantasy olisi ilman Rainbown biisistä napattua intromelodiaansa hyvä ja If A Mountain Could Talkia parantaisi säkeistön ja niin ikään intron vaihtaminen. Onko kukaan muu huomannut, että käytännössä melkein kaikissa Markuksen nopeissa biiseissä vuodesta 2003 lähtien on ollut sama säkeistö?

[Jussi]

Paasaan, paasaan kun kysytään. Hra Bondurant:

Eikös Markus kynäillyt ensimmäiset veisunsa vasta Rabbittille vai oliko jo aikaisemmin? Jollain b-puolilla?

Onko kukaan muu huomannut, että käytännössä melkein kaikissa Markuksen nopeissa biiseissä vuodesta 2003 lähtien on ollut sama säkeistö?

Ai siksikö ne ovatkin hyviä

[Balm]

^Paasaamisella viittasin ainaiseen vuodatukseesi siitä, mikseivät Grosskopfin raidat ole aina levyille asti päätyneet. No, minä kerroin miksi: siksi että ne ovat olleet huonompia kuin muiden jäsenten kynäilemät biisit.

[Acemaster]

24.10. Japseissa uusi sinkku (tai MCD) pihalle. Huhut kertovat, että 4 raitaa sisältää.

Onko kukaan muu huomannut, että käytännössä melkein kaikissa Markuksen nopeissa biiseissä vuodesta 2003 lähtien on ollut sama säkeistö?

Meinasin väittää samaa jo omassa postauksessani, mutta mieleen ei tullutkaan muita kuin Hell Was Made in Heaven ja If a Mountain Cold Talk. Ja katso: Dreambound(ia) EI ole (kreditoitu) Grosskopfin biisi(ksi), vaikka täsmälleen samasta aihiosta vaikuttaisikin olevan peräisin! Yllätyin myös kun katsoin, että Heaven Tells No Lies on jopa Grosskopfin myöskin. Sehän on sentään edes vähän "isompi" yritys, ja minusta vieläpä miehen ehkä paras biisi koskaan, niin kuin kaiketi levynsäkin!

Mutta Markus noin pääasiassa bändin naiivein ja yksipuolisin biisinkirjoittaja? Samaa mieltä. Vaikka on Weikylläkin ne omat samanlaisuutensa ainakin nopeissa biiseissään nykyään. All Over the Nations, The Tune, Born on Judgment Day, The Saints? Kaikki vieläpä levyjensä kolmosraitoja! Oon pannu jo pitkään merkille. Ja naiiveja, lastenlaulumaisia rallatuksia nämäkin, kuten Markuksenkin biisit. Olkoonkin, että kuuluu asiaan, kun ottaa huomioon bändin ja musatyylin menneisyyden. Ja nämä on just niitä juttuja miksi poweria niin rakastankin! (7 Sinnersillä onneksi Weiki sitten keksikin taas uutta -- ja levyn parhaimmistoakin ovat! Tosin milloinkas ei?)

Niin joo ja tuo World of Fantasy. Jooh, vähän turhankin räikee A Light in the Black -laina siellä. Muuten kyllä ihan kiva iloittelu, joskaan ei Helloweenin mittakaavassa mitään mullistavaa vaan korkeintaan ihan perushyvä.

Ja vielä albumilla pääsystä, niin ainakaan sillä I'm Doin' Fine, Crazy Manilla ei olisi minun mielestäni ollut mitään asiaa edes Pink Bubblesille! Olisin mielelläni vaihtanut -- noh, kylläkin toiseen grosskopfilaiseen, You Run with the Packiin, joka jotenkin synkästä tulkinnastaan johtuen olisi muutenkin sopinut kuin nakutettuna Mankind-eepoksen jälkeiseksi kipaleeksi. Sekä sitten lyyrisestikin sikäli, että seuraavissa biiseissähän (The Chance, Your Turn) sieltä laumassa eläjästä kehityttäisiinkin omaksi yksilökseen. Ja hei joo, tämähän sitten taas biisinä vähän samanmoinen kuin nuo miehen uudemmat tuplabasarijytät!

[Balm]

Meinasin väittää samaa jo omassa postauksessani, mutta mieleen ei tullutkaan muita kuin Hell Was Made in Heaven ja If a Mountain Cold Talk.

Ja Find My Freedom, See The Night, Far Away, Revolution, I'm Free, jne.

Ei helevetti, nämä kaikki voisivat olla yksi ja sama biisi.

Vaikka on Weikylläkin ne omat samanlaisuutensa ainakin nopeissa biiseissään nykyään. All Over the Nations, The Tune, Born on Judgment Day, The Saints? Kaikki vieläpä levyjensä kolmosraitoja! Oon pannu jo pitkään merkille. Ja naiiveja, lastenlaulumaisia rallatuksia nämäkin, kuten Markuksenkin biisit.

Tietystihän Weikillä on oma, erittäin tunnistettava tyylinsä, mutta biisinsä nyt sattuvat vain olemaan selvästi moniulotteisempia kuin Markuksen. Sen sijaan, että Weikin biiseissä osiot Markuksen tyyliin perustuisivat lähinnä laulumelodiaan + vitossointumattoon, on niissä taustalla usein paljon monimutkaisempaa riffittelyä. Lisäksi en sanoisi Weikin rallatteluja naiiveiksi siksi, että niissä voi olla jotain lastenlaulumaisuutta. Beatlesinkin biiseissä on. Naiivius näkyy Markuksen biiseissä siinä, etteivät ne nyt vain ole niin pitkälle kehiteltyjä.

[Spacecake]

Eipä minua 7 Sinnersin soundit pahasti ole häirinneet. Onhan siinä yläpää hieman tunkkaisesti miksattu, mutta kitarat ovat ihan riittävän rouheat ja Deriksen ääni kuuluu aivan mainiosti. Vähän tulee mieleen Dark Ride, molemmat hieman epä-Helloweenmaisia soundeiltaan. Hyviä levyjä molemmat, sillä erotuksella, että em. on bändin top3:ssa.

Gambling ja Sinners nostivat mun mielestä Helloweenin taas omalle tasolleen. Kuschin ja Grapowin potkujen jälkeen pelkäsin jo pahinta, varsinkin kun tämän jälkeen suunta oli parin levyn verran laskeva. Rabbit oli ok, Keeper Legacy tylsähkö, joskin muutama huippubiisi silläkin. Uutta levyä siis odotellessa. Pakkahuoneen keikka sattuu sopivasti lauantaille ja vielä omalle syntymäpäivälle, joten sielläpä ollaan. Kaikki 'weenin keikat on tullut tähän asti katsottua selvinpäin (niin kuin keikat yleensä) mutta katsotaan miten käy...

World Of Fantasy olisi ilman Rainbown biisistä napattua intromelodiaansa hyvä ja If A Mountain Could Talkia parantaisi säkeistön ja niin ikään intron vaihtaminen. Onko kukaan muu huomannut, että käytännössä melkein kaikissa Markuksen nopeissa biiseissä vuodesta 2003 lähtien on ollut sama säkeistö?

Sama säkeistöhän noissa, mutta mistä Rainbow'n biisistä WoF:n intro on pöllitty?

[Jussi]

Acemaster sanoi jo: a Light In The Black, mutta älä multa kysy. Ehkä sitten kuulisin jotain samaa, jos jaksaisin vuorotellen klikkailla noita soimaan, mutten jaksa.

[Balm]

Jussi, pussi, puukorva, kuuntele kohdasta 5:16

http://www.youtube.com/watch?v=32hlw7jacUI

[Jussi]

Äh, mie oon pettynyt ettet tekaissut sellaista synkattua yt-videota jossa ne olisivat soineet päällekkäin. Mutta so not, 24 sekunnin soolotoisto melodiaksi, joka on tuon biisin heikointa antia. Laulumelodioiden takiahan se on niin hyvä kuin on!

Ottihan Weikikin Rat Bat Bluen (jota myöhemmin Metal Jukeboxille soittivatkin) intron Heavy Metal Hamstersiin

[Death Metal Maniac]

Pohdin tässä just ääneen, että kannattaisko Keeper of the Seven Keys - The Legacy (2005) hommata? Kuuntelin yhden biisin ("The King For A 1000 Years") ja toimi jopa yllättävän hyvin. En nyt tiedä tuosta "Shade in the Shadow"-biisistä... ihan ok sekin.

Pohdintoja? En oikein ole arvostanut edes noita originaleja Keepereitä kovin korkealle, mutta pitäisi nekin ottaa lähemmin tarkasteluun nyt uudemman kerran, jos sieltä jotain kiintoisaa löytäisi. Voin sen verran sanoa, että se nimibiisi lähinnä vituttaa. Hirveän pehmoa ooperallista, melkein musikaali"heviä". Uusin Helloween, josta olen pitänyt on ollut Master of the Rings, ja lähinnä 1994 sitä tuli kuunneltua, mutta edelleen on levy hyllyssä (= ei täysin toivottoman levyn merkki).

"Helloween" kappale toki rulettaa. Ehkä bändin paras biisi. Helloweenin Kisken ja King Diamondin vokaaleissa on kyllä hiukan samanlaiset kaiut toisinaan.

[Trivoulge]

^ Keeper 3 ei ole juuri mitään tekemistä kahden ekan keepperin kanssa. Jos Masteri on kelvannut niin todennäköisesti kelpaa myös Keeper 3, joten siitä vaan.

[Acemaster]

Kyllä suositellaan varauksettomasti The Legacyäkin, varsinkin kun The Shade in the Shadow on levyn 1.-2. huonoin biisi ja siitäkin jo pidit. The King for a 1000 Years onkin sitten mielestäni jo mahdollisesti bändin top 3:ssa ikinä... vähintään top vitosessa! Hyvä tuplakiekko; olisi suorastaan erinomainen jos turha läski olisi trimmattu pois ja koko komeus mahdutettu yhdelle lätyskälle.

Ja joo, ei se mitään Keeper I:n ja II:n tyyliä varsinaisesti edusta. Aika moderni tyyliltään mutta silti ihan kiitettävän omanlaisensa albumi. Biiseissä mielestäni enemmän vaihtelua kuin missään muussa Helloweenin 2000-luvun tuotoksessa!

[Jussi]

Jeps, ja mitäs ne KOTSK I:llä sanoivatkaan krediiteissä bändin ja Halloween-biisin nimien sekoittamisesta...? 'you will be turned into a big, ugly, half-price-sold pumpkin' ?

Ja vielä albumilla pääsystä, niin ainakaan sillä I'm Doin' Fine, Crazy Manilla ei olisi minun mielestäni ollut mitään asiaa edes Pink Bubblesille! Olisin mielelläni vaihtanut -- noh, kylläkin toiseen grosskopfilaiseen, You Run with the Packiin, joka jotenkin synkästä tulkinnastaan johtuen olisi muutenkin sopinut kuin nakutettuna Mankind-eepoksen jälkeiseksi kipaleeksi.

Arvaas olenko tehnyt koneella olevalle PBGA:lle juuri noin, sekä tapani mukaan heittänyt japanibonuksen -Shit & Lobster- paikalleen. On joissain tapauksissa, ainakin niissä mitä kuuntelen paljon, ihan mukavaa että digitaalinen versio eroaa hyllyssä olevasta normi-CD:stä.
Chameleonin preferoitu versio on vieläkin enemmän muuttunut

edit: Uuden sinkun nimi on ilmeisesti Burning Sun. Ilmestyy (japanissa) 24.10.

01. Burning Sun
02. Wanna Be God
03. Another Shot Of Life
04. Where The Sinners Go (live)

hyviä nimiä kahdella outtakella(?) tai sitten korkeintaan toinen on myös albumilla. Näemme sitten!

[Judez]

Kun tuolla The King For A 1000 Yearsia jo ylistettiin niin itse annan kunniamaininnan myös The Legacyn toiselle yli 10-minuuttiselle herkkupalalle eli Occasion Avenuelle. Kyllähän The Legacy kokonaisuutena on "ihan ok" mutta tiivistämällä yhdeksi yhdeksän biisin levyksi tuosta olisi tullut tiukempi paketti. Esim. Do You Know What You're Fighting For, Light The Universe ja Born on a Judgement Day turhakkeet vittuun niin johan alkaa kokonaistaso parantua.

Jos 2000-luvun parhaimpia Helloween-lättyjä sitten etsitään niin kyllähän The Dark Ride ja The Rabbit Don't Come Easy minulle niitä ovat. Etenkin jälkimmäinen on ollut paljon kuuntelussa lähiaikoina, ja onhan yksi suosikeistani eli Mikkey Dee soittanut moneen biisiin rummut tolla levyllä. Never Be A Star, Sun 4 The World, Don't Stop Being Crazy, Hell Was Made In Heaven ja Back Against the Wall toimivat ehkä parhaiten minulle tuolta levyltä. Don't Stop Being Crazy on ollut aina kovassa soitossa itselläni kun nuo Deriksen balladit toimivat yleensä erinomaisesti (If I Could Fly, Forever And One, In the Middle of a Heartbeat). Rabbit Don't Come Easyllä tuo rankempi Helloween-tyyli toimii paremmin mitä vaikkapa 7 Sinnersillä, ainakin omaan makuuni

[NeonBlack]

Keeper of the Seven Keys: The summarised Legacy

The King for a 1000 Years
The Invisible Man
Pleasure Drone
Mrs. God
Come Alive
The Shade in the Shadow
My Life for One More Day
Occasion Avenue

[Archon]

Pitää muuten myös muistaa pari-kolme pitkää biisiä, joiden tekijätiedoissa mainitaan koko tuolloinen Helloween: Red Socks And The Smell Of Trees (instrumental) 1993-I Don't Wanna Cry No More -single, Mission Motherland 1996 The Time Of The Oath (aliarvostettu jos mikä!!) & The King For a 1000 Years 2005 -The Legacy.

Turhaa triviatietoa: Weikathin ja Grapowin riitojen ensimmäisiä siemeniä kylvettiin aikoinaan Mission Motherlandia kirjoitettaessa. Weikath teki biisin rungon ja jätti tilaa muiden jäsenten ideoille. Grapow oli kuitannut "et sitten viittinyt tehdä kappaletta loppuun?" tjsp. Weikath ei tykännyt yhtään. Pienistä asioista se joskus lähtee.

P.S. Ihmetyttää vähän, kun "I'm Doin' Fine, Crazy Man!" yleensä aina mainitaan huonointa Helloween -albumiraitaa haettaessa. Aika keskiverto biisi tuo minusta on; ei erotu PBGA:lta edukseen, muttei myöskään kokonaisuutta haittaa.

[Jussi]

Keeper of the Seven Keys: The summarised Legacy

Mitenhän mulla menisi, kun Do You Know What You're Fighting For on aina ollut ainoa kura tuplalla... no, seuraavaksi lähisi Shade In The Shadow ja tuo Occasion Avenue. Eli jotenkin näin:

01. The King For a 1000 Years
02. The Invisible Man
03. Born On Judgement Day
04. Pleasure Drone
05. Mrs. God
06. Silent Rain
07. Get It Up
08. My Life For One More Day

-voisi kai sinne tuon Light The Universen vielä heittää hidasteeksi sekaan, vaikkei tuo 50-minuuttinen enää pidennystä kaipaisi. Tai The Legacy minusta oikeasti edes lyhentämistä. Enkä edes b-puolia tällä kertaa mukaan, Revolution ja Run (The Name Of Your Enemy) ovat ihan aiheesta skraapattuja.

Don't Stop Being Crazy on ollut aina kovassa soitossa itselläni kun nuo Deriksen balladit toimivat yleensä erinomaisesti (If I Could Fly, Forever And One, In the Middle of a Heartbeat).

Silti olet heivaamassa Light The Universea? Jos Candice haittaa (voikse haitata?), niin sinkun japanipainoksella olisi pelkkä Andi Deris version.

Ja vielä albumilla pääsystä, niin ainakaan sillä I'm Doin' Fine, Crazy Manilla ei olisi minun mielestäni ollut mitään asiaa edes Pink Bubblesille!

Ja vielä tästä, niin ei ilmeisesti bändinkään mielestä alunperin ollut. Kappale on nimittäin (Heavy Metal Hamstersin tapaan) nauhoitettu reenikämppä-studiossaan Hampurissa, jossa tuolloin tekivät aina b-puolet tuottaen ne itse, äänittäjä Dirk Steffensin kanssa. Toki Chris Tsangarides miksasi nämä sitten uudestaan. Mutta vaikuttaisi niille käyneen kuten Dr Steinille aiemmin, että joku huomaa 'vitun hyväksi' = eikun albumille.

[Acemaster]

Ei siinä, Heavy Metal Hamsters onkin loistava! Niinku on Dr. Steinkin.

Ja se The Legacy siinä parhaassa muodossaanhan voisi näyttää vaikkapa tältä:

The King for a 1000 Years
The Invisible Man
Born on Judgment Day
Pleasure Drone
Silent Rain
Occasion Avenue
Light the Universe
Get It Up
My Life for One More Day.

[Judez]

Silti olet heivaamassa Light The Universea? Jos Candice haittaa (voikse haitata?), niin sinkun japanipainoksella olisi pelkkä Andi Deris version.

Ei vaan ole tuo Light the Universe toiminut ikinä niin hyvin mitä aikaisemmat balladit. Eihän tuossa ole paljoa mitään muuta kuin hyvä kertsi, muuten tuosta jää itselleni liian mitäänsanomaton maku. Ja lisättäköön vielä noihin hyviin balladeihin tuo hieno If I Knew joka on toki Weikin tekemä.

[Jussi]

^ Toki, ja Forever & Onen b-puoli Light In The Sky on myös Andilta ihan hyvä. Toinen samalta, Time Goes By taas sitten syvältä.

[NeonBlack]

Keeper of the Seven Keys: The summarised Legacy

The King for a 1000 Years
The Invisible Man
Pleasure Drone
Mrs. God
Come Alive
The Shade in the Shadow
My Life for One More Day
Occasion Avenue

Tänään pyöräytin nämä juurikin tässä järjestyksessä, ja yhtä kylmää värettähän se kuuntelu edelleen oli.

Ja juurikin samalta istumalta heräsi taas kerran armoton vitutus bändin nykytouhua kohtaan. 'ween -levyt MOTR:sta eteenpäin (Rabbittia lukuunottamatta) aina Legacyyn asti jatkuvassa tehokuuntelussa (joo, joo, Keeperit joo...mutta ne tuli jo ysärin puolivälissä kaluttua kuuntelukelvottomiksi), mutta nämä kaksi uusinta on kyllä jäänyt armotta kylmiksi. Jotain tehdään päin persettä, ja toivonkin että alkuvuodesta korviin kantautuisi pitkästä aikaa tarttuvaa, melodista ja sydämellistä kurpitsaa.

Pelkään kyllä pahoin, että ihmeitä turha odottaa. Niin eri sivulla näyttäisin olevan itse soittajiensa kanssa siitä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Aikoinaan julkaistusta Treasure Chest -kokoelmastakin olisin pistänyt puolet vaihtoon.

[Davy Jones]

mutta nämä kaksi uusinta on kyllä jäänyt armotta kylmiksi. Jotain tehdään päin persettä

Niin ne mielipiteet vaihtelevat. Täällä tykätään niin Keepereistä ja muusta vanhasta (niistä oikeista, ei tästä uudesta hassuttelusta), kuin myös Derisin ajoista, mutta niin vain uusin on ylivoimaisesti parasta sitten Rabbitin. Legacy ja Gambling ovat vain jotenkin välimallin levyjä.

Täyteenahdetuista soundeista nillittämisen jätän palstan ammattiroud...muusikoille ja nautin jatkossakin maallikkona ja ummikkona "muovisesta", mutta vitun kovasta 7 Sinnersistä.

edit. jännästi aina oikeinkuuntelijat jaksavat mokeltaa nykyajan soundipolitiikasta. Hus, menkää takaisin sinne autotalliin. (-Nimim. A Night At The Opera on BG:n top-kolmosessa.)

[Mr Rami]

uusin on ylivoimaisesti parasta sitten Rabbitin. Legacy ja Gambling ovat vain jotenkin välimallin levyjä.

Näinhän se on, todella kova ja väkevä esitys kokonaisuudessaan (7 Sinners siis)! Soundipolitiikka on toki hiukan täysinäinen, mutta ei se tässä tapauksessa liikaa häiritse.

Eilen tuli tauon jälkeen kuunneltua Rabbit ja on se edelleen minusta vähän vaisu esitys Helloweenin koko tuotantoa ajatellen, samoin kuin Gambling. Mutta hyviä levyjä silti nekin.

[Masza]

Soundipolitiikka on toki hiukan täysinäinen, mutta ei se tässä tapauksessa liikaa häiritse.

Ei siinä muuta vikaa, mut enemmän peltejä!

[Spacecake]

Enpä tiennyt, että tuostakin oli tehty video. Heijasteleekohan bändin sisäistä fiilistä tuolloin se, että Weikiä näkyy pätkällä ehkä noin 3 sekuntia. Yks Helloweenin paskimpia biisejä kyllä. Chameleonilta löytyy sentään muutama hyväkin. Kilpailee silti bändin huonoimman levyn tittelistä Pink Bubblesin kanssa.

No edittiä sen verran, että eiköhän tuo PB sentään ole se huonoin. Chameleon voittaa jo soundeillaan. Bubblesilta löytyy tosin Chance, joka (Kisken laulamana erityisesti) on loistobiisi.