Hard Rock/glam/tukka/kives

[mad-mike]

Todella kovaa kamaa tuo Hardline-Danger Zone levy. Pitihän se tilaukseen laittaa. Paljon edeltäjäänsä (Leaving The End Open) parempi:

Fever Dreams
http://www.youtube.com/watch?v=jmNpEOxoNVw

[Nostromo]

On se melkoiseksi mennyt, kun Herman Frankia käsitellään glam/tukka/kives-threadissa.

Tällaiseksi minä sen glam/tukka/kives -osaston pikemminkin ymmärrän:
Eclipse: http://www.imperiumi.net/index.php?act=videos&id=1904

Jumalattoman hyvä biisi lajissaan, muuten.

No eiköhän tämä ketju aja asiaansa myös sellaisena "yleiskasarihevi"-ketjuna. Ja kai Hermannillakin ihan mukavat kivekset on...

[Jussi]

Oli mennyt ihan ohitse Wingerin uusin, että 2009 olivat julkaisseetkaan mitään. No, kirjastossa tuli vastaan, eikä synkeänmustasta ja halvanoloisesta kannesta edes nimeä Karma ollut erottaa. 1988 s/t löytyy hyllystä, niin samahan se tämäkin oli lainata testiin.

Tämä on kuitenkin paljon parempi, kuin enkeli-irakinsota-kantinen comebacklevynsä IV. Vaikka aika moderneja amerikantuulia onkin riffeissä ja rakenteissa, niin mitäs uutta tietynlainen aikakautensa kaupallisuus Wingerille onkaan...
Reb Beach & Rod Morgenstein ovat kyllä kaksi sellaista virtuoosia soittimissaan, että kestää C. F. Kipin (noin kreditoitu jostain syystä, etunimiä, wtf?) niiden päälle kähistäkin. Ei ollenkaan huono levy, kuten Karokaan ei tuossa arviossa sitä edes lytännyt. Mie korottaisin jopa plussalla arvosanaa!

[HailAndKill]

Tuota Wingerin Karmaa olen silloin tällöin yrittänyt löytää alehinnalla, mutta kun ei ole tullut vastaan niin on vielä hankkimatta. IV:llä oli omat hetkensä, joten sellaisen seiskapuolen voisi sillekin antaa.

Ns: Kane Roberts - Outlaw (Hah, muskeleita kansissa enemmän kuin laki sallii. Vinyyli löytyi kirppikseltä eurolla "muutaman" muun saman hintaisen kera. Piukkaa kamaahan tämä on.)

[Jussi]

Ns: Kane Roberts - Outlaw (Hah, muskeleita kansissa enemmän kuin laki sallii. Vinyyli löytyi kirppikseltä eurolla "muutaman" muun saman hintaisen kera. Piukkaa kamaahan tämä on.)

Ostin muuten alkukesästä CD:nä tuon Kanen soolodebyytin ihan täyteen 19,95€ hintaan CDONista, kun Yesterrock on suht autenttisen uusintapainoksen hiljan julkaissut. Vain vinyyliä tullut vuosia vastaan; ehkä tätä voi hyvittää se, kun maksoin mahtavasta kakkoslevystään Saints & Sinners (1991) muistaakseni posteineen 2,50€ muutama v. sitten.

Siitäkin on sama paja tehnyt näemmä nyt ihan 2CD uusintapainoksen; ei mitään hajua mistä nuo bonukset alla ovat oikein peräisin. Tietääkseni Geffen ei tuolloin pahemmin mahtiballadin lisäksi muita sinkkuja tältä julkaissut, että b-puoliakaan tuolta ajalta olisivat. Jotain tämän vuosituhannen nauhoituksia?

12 - House Burning Down
13 - Waiting For You
14 - Dirty Blonde
15 - White Trash

[Ismo]

Ns: Kane Roberts - Outlaw (Hah, muskeleita kansissa enemmän kuin laki sallii. Vinyyli löytyi kirppikseltä eurolla "muutaman" muun saman hintaisen kera. Piukkaa kamaahan tämä on.)

Ostin muuten alkukesästä CD:nä tuon Kanen soolodebyytin ihan täyteen 19,95€ hintaan CDONista, kun Yesterrock on suht autenttisen uusintapainoksen hiljan julkaissut. Vain vinyyliä tullut vuosia vastaan; ehkä tätä voi hyvittää se, kun maksoin mahtavasta kakkoslevystään Saints & Sinners (1991) muistaakseni posteineen 2,50€ muutama v. sitten.

Siitäkin on sama paja tehnyt näemmä nyt ihan 2CD uusintapainoksen; ei mitään hajua mistä nuo bonukset alla ovat oikein peräisin. Tietääkseni Geffen ei tuolloin pahemmin sinkkuja tältä julkaissut, että b-puoliakaan tuolta ajalta olisivat. Jotain tämän vuosituhannen nauhoituksia?

12 - House Burning Down
13 - Waiting For You
14 - Dirty Blonde
15 - White Trash

Geffen julkaisi singlenä Does anybody really fall in love anymoren, mutta siinä on vain edit ja lp-versio kyseisestä biisistä. 19.90 kuulostaa paljolta, Saksasta olisi saanut alle 15 egellä

[Traktor X]

Ilmeisesti W.E.T on julkaisemassa tokaa lättyä myöhemmin tänä vuonna.

http://www.blowoutproductions.com/

Toukokuussa toi posti, en tiiä oonko missannut vaan vai eikö tässä topicissa ole asiasta vielä mainittu.

[Judez]

Ilmeisesti W.E.T on julkaisemassa tokaa lättyä myöhemmin tänä vuonna.

http://www.blowoutproductions.com/

Toukokuussa toi posti, en tiiä oonko missannut vaan vai eikö tässä topicissa ole asiasta vielä mainittu.

Tämä on kyllä hieno juttu, debyyttilevy oli jo niin mallikasta ja etenkin laadukasta melodista rockia että sitä jäi vesi kielellä odottelemaan lisää. Jeff Scott Soto on yksi tämän genren kovimmista solisteista ja häntäkin on aina ilo kuulla.

Oli mennyt ihan ohitse Wingerin uusin, että 2009 olivat julkaisseetkaan mitään. No, kirjastossa tuli vastaan, eikä synkeänmustasta ja halvanoloisesta kannesta edes nimeä Karma ollut erottaa. 1988 s/t löytyy hyllystä, niin samahan se tämäkin oli lainata testiin.

Winger on kyllä sikäli mielenkiintoinen tapaus itselleni että en pahemmin diggaa debyyttilevystä ja kakkoslevylläkin on omat heikkoutensa vaikka siellä ne muutamat kovemmat vedot onkin (Miles Away ehkä se paras biisi tolta lätyltä). Sen sijaan kolmoslevy Pull (1993) on se oma suosikki bändiltä, grunge alkoi painaa kovasti päälle mutta Winger pystyi luomaan tästäkin huolimatta hyvää jälkeä aikuistuneemmalla tyylillä. Ykkösbiiseistä voidaan mainita mm. Who's The One, Junkyard Dog ja ehkäpä se levyn kirkkain helmi eli Spell I'm Under.

Ns: Kane Roberts - Outlaw (Hah, muskeleita kansissa enemmän kuin laki sallii. Vinyyli löytyi kirppikseltä eurolla "muutaman" muun saman hintaisen kera. Piukkaa kamaahan tämä on.)

Ostin muuten alkukesästä CD:nä tuon Kanen soolodebyytin ihan täyteen 19,95€ hintaan CDONista, kun Yesterrock on suht autenttisen uusintapainoksen hiljan julkaissut. Vain vinyyliä tullut vuosia vastaan; ehkä tätä voi hyvittää se, kun maksoin mahtavasta kakkoslevystään Saints & Sinners (1991) muistaakseni posteineen 2,50€ muutama v. sitten.

Tuo Saints & Sinners on mennyt itseltäni aivan ohi, pakko laittaa kuunteluun jos kerta tuottajana toimi itse Desmond Child ja sävellyksissäkin on auttanut mm. Jack Ponti (Baton Rouge, Bonfire, Alice Cooper jne).

[Jussi]

Tuo Saints & Sinners on mennyt itseltäni aivan ohi, pakko laittaa kuunteluun jos kerta tuottajana toimi itse Desmond Child ja sävellyksissäkin on auttanut mm. Jack Ponti (Baton Rouge, Bonfire, Alice Cooper jne).

Aivan mahtava levy, kiitä myöhemmin Rebel Heart = rocks.

Kane oli ainakin tuolloin yllättävän hyvä laulaja kitaristi-steroidikasaksi. Tuon Does Anybody Really Fall In Love Anymorenkin vetää paremmin kuin Cher (JLT:n taustalaulamana!) tai Jon Bon Jovi. Ok, jälkimmäinen on demoversio, mutta eivät ne heillä liian vasemmalla kädellä vedettyjä koskaan ole olleet.

[heraklos]

Koska tämä on myös hard rock -topiikki, niin kuinkas monelle maistuu April Wine Kanadasta? Juuri kuuntelen April Winen The Nature Of The Beast -levyä, ja iskee ihan mukavasti tällainen letkeämpi meno. Itselleni tämä bändi oli ensimmäisiä hard rock -yhtyeitä, joita kuulin. Onhan tämä ko. levy aika vanhanaikaisen kuuloista ja tuo mieleen mm. Rick Derringerin levyn If I Weren't So Romantic - I'd Shoot You. Välillä on mukava palata ajassa vähän taaksepäin.

[Ismo]

Koska tämä on myös hard rock -topiikki, niin kuinkas monelle maistuu April Wine Kanadasta? Juuri kuuntelen April Winen The Nature Of The Beast -levyä, ja iskee ihan mukavasti tällainen letkeämpi meno. Itselleni tämä bändi oli ensimmäisiä hard rock -yhtyeitä, joita kuulin. Onhan tämä ko. levy aika vanhanaikaisen kuuloista ja tuo mieleen mm. Rick Derringerin levyn If I Weren't So Romantic - I'd Shoot You. Välillä on mukava palata ajassa vähän taaksepäin.

April Wine toimii loistavasti! Bändillä on hyvä meininki, tarttuvia biisejä ja erittäin tunnistettava bändisoundi. Ekat levyt nyt ovat vähän omituisia, mutta 1980-luvun vaihteeseen mennessä homma oli jo läjässä ja klassikoita pukkasi. Bändi heittää aika ajoin keikkaa vielä nykyäänkin, kannattaa katsastaa jos sattuu hollille.

[Palantyre]

Nyt on kyllä pakko sanoa että mun mielestä tuossa Jettblack - Raining Rock-levyn arvostelussa on arvosana semmoiset about puoltoista pongoa alakanttiin.

Tätä lättyä on tullut kuunneltua aika runsaasti tässä kesän mittaan ja tämä on kyllä niin tyylipuhdasta kasariheviä ettei paremmasta väliä. Nimibiisi varsinkin on ihan klassikkoainesta ja muutamista muistakin kappaleista (Sunshine, Something About This Girl, Prison of Love) olisi helposti radiohiteiksi, tarttuvia ja hyväntuulisia ralleja ovat. Loputkin biisit ovat sen verran tasalaatuisia, ettei mikään kuulosta filleriltä meikäläisen korvaan.

Pääsee kyllä ehdottomasti meikäläisen vakituisten kesälevyjen joukkoon tämä lätty.

[mape]

Suosittelen Palantyrelle Peepshowta ja The Morning Afteria. Nuoria brittibändejä (Peepshow vieläpä jst käsittämättömästä syystä omakustannebändi), jotka molemmat nuijii (IMO) Jettblackin vaikka molemmat kädet selän takana. On nälkää ja vimma ja ennen kaikkea kovia biisejä. Ihan jopa hitin tynkiä.

[Palantyre]

Hyviä on nuokin, tuon Morning Afterin biisin olin jopa kuullut aikaisemmin.
Mutta niistä nyt ei vain välity mun korvaan sitä samanlaista fiilistä kuin tuolta Jettblackin levyltä. Noissa on joku semmoinen turhan imeläntuntuinen moderni pohjavire, jota en osaa sen paremmin selittää. Ja Jettblackin laulaja pesee nuo kollit kuus-nolla. Enemmän särmää.

Nää on jänniä kyllä nää makuasiat.

[mape]

Anyway. Tuo Peepshown albumi on aivan järkyttävän hyvä.

[Judez]

AOR-diggareille suosittelen ehdottomasti Eddie Moneyn tuotantoon tutustumista, ja etunenässä Can't Hold Back levy vuodelta 1986 kannattaa ottaa haltuun. Parhaimpia AOR-löytöjä itselleni pitkään aikaan. Mukana on rutkasti hienoja biisejä joissa käy ilmi kaikki genren parhaat puolet (ja sitä saksofoniakin piisaa!), esim. Take Me Home Tonight, I Wanna Go Back, One Chance ja Endless Nights. Mainitaan vielä mainiot hitit Shakin' ja Walk On Water. Spotifystähän löyty rutkasti lisää, eikun kuuntelemaan siis!

[IC]

Suosittelen Palantyrelle Peepshowta ja The Morning Afteria. Nuoria brittibändejä (Peepshow vieläpä jst käsittämättömästä syystä omakustannebändi), jotka molemmat nuijii (IMO) Jettblackin vaikka molemmat kädet selän takana. On nälkää ja vimma ja ennen kaikkea kovia biisejä. Ihan jopa hitin tynkiä.

Morning After on ilmeisesti parantanut juoksuaan kolmessa vuodessa: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=9247

[Jussi]

Wtf, oli ensiajatus tästä Grease Helmet-uutuudesta: porukkaa Amorphiksesta, Amoralista, liian hyvä-ääninen vokalisti suomalaiseksi & Andy McCoy?! Ja kuka noin hyvän riffin on keksinyt?

[grimnail]

Wtf, oli ensiajatus tästä Grease Helmet-uutuudesta: porukkaa Amorphiksesta, Amoralista, liian hyvä-ääninen vokalisti suomalaiseksi & Andy McCoy?! Ja kuka noin hyvän riffin on keksinyt?

"Rock'n'Roll is easy, when you keep your helmet greasy" == Koko ajan kuula sekasin ja rokki kulkee?

Eilen tuli puhetta tästä porukasta. Vähän epäuskoinen fiilis tuli ensiksi line-upista, mutta eipä yhtään hullumpi kipale. Toivottavasti homma toimii. Laulajasta tuli luurin kautta kuultuna vähän sellainen siloiteltu Ozzy mieleen. Mielenkiinnolla odottelen lisäbiisejä, että miten siellä on sävellyskynä toiminut.

[Judez]

Koska syyskuu on jo aivan nurkan takana niin pitää mainita muutamista tulevista AOR/Hard rock julkaisuista, luvassahan on mainio kuukausi genren ystäville kun Dokken, Magnum ja Pride of Lions julkaisevat uudet levynsä. Ehkä itse pienoisena Dokken-fanina odotan tuota heidän Broken Bonesia noista eniten, vaikka Jim Peterik (Survivor) & Toby Hitchcock kaksikon vetämä Pride Of Lions-uutukainenkin vaikuttaa hyvältä (samplebiisi Delusional toimii).

Dokkenilta odotan lähinnä vuoden 2008 Lightning Strikes Againin tapaista ehjää suoritusta, ja tuoreiden arvioiden mukaan levy tulee olemaan samantapaista kamaa. Tässä arviossa levyä arvioidaan jopa parhaimmaksi Dokken-levyksi sitten Tooth And Nailin mutta tuo väite on kieltämättä liioittelua, jospa Broken Bones kuitenkin Lightning Strikes Againia kovempi suoritus olisi.

Jos Pride of Lionsin uutukainen pääsee lähelle Toby Hitchcockin viime vuotista Mercury's Down soololevyä niin täytyy kyllä olla tyytyväinen (vaikka Pride of Lions vaikuttaisi hieman kepeämmältä tyyliltään). Magnumin tuleva levy On the 13th Day jatkaa varmasti edellisten levyjen viitoittamaa tasaisen varmaa tietä, en usko että bändistä diggaavat joutuvat pettymään tuonkaan levyn kohdalla. Tässä vielä pieni teaseri tulevasta Magnum-levystä Bob Catleyn vetämänä.

Ja julkaisupäivämäärät sattuvat vieläpä aika yhteen, menee luultavasti kaikki 3 levyä yhtä aikaa ennakkotilaukseen:
Magnum - On the 13th Day (19.9 pohjoismaiden julkaisu).
Dokken - Broken Bones (21.9 euroopassa).
Pride of Lions - Immortal (21.9 euroopassa).


E: Pitää myös mainita Eclipsen uusin levy Bleed and Scream joka voi olla yksi vuoden hard rock-levyistä, Erik Mårtensson on kovassa vireessä sävellyspuolella! Onhan tämä jo ansaitusti 9/10 saanut imperiumin levyarvosteluissakin: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=13382

[sirclansman]

Liekö tästä topicissa aiemmin ollut, laiskuuttani en jaksa kelata viestiketjua yhtä sivua pidempään, mutta kerronpahan mielestäni tämän vuoden tykeimmän hard rock -kiekon esittäjän ja nimen: Dynazty - Sultans of Sin! Tukholman poikien kolmonen tuli emämaassaan julki jo aiemmin, mutta Spine sen 28.9. Suomessa julkaisee. Tällä kiekolla on genreensä nähden kaikki kohdallaan, ja olis täyden kympin rieska ilman muutamaa täyterallia. Biisit sopivasti keskenään erilaisia, mutta tarttuvia & kulkevia ja kaikin puolin osaavasti tehty. Ei vaan voi lakata kuuntelemasta! Tulevan Infernon arviossa tästä tarkemmin.

Nyt jälkeenpäin harmittaa, että kun olis tämän kiekon kuullu ennen viime kesäkuun Sweden Rockin keikkaansa. Siinä tapauksessa olisin jättänyt turhan höpöttelyn ja oluen juomisen niiltä osin väliin.

[heraklos]

Pretty Maids on studiossa äänittämässä uutta levyä. Saapi nähdä, tuleeko yhtä kova rykäisy kuin Pandemonium oli.

[gitaahiiroo]

Pretty Maids on studiossa äänittämässä uutta levyä. Saapi nähdä, tuleeko yhtä kova rykäisy kuin Pandemonium oli.

Tämäpä onkin hyvä uutinen.

[HailAndKill]

Täältä myös kompit eli uusi Pretty Maids kelpaa mainiosti.

Kunhan vielä tietäisin mihin hemmetin läpeen olen tunkenut oman Pandemoniumin kappaleeni niin paistaisi aurinko meikällekin. Löytyi kirpparilta parilla eurolla ja moneen kertaan olen kuunnellut levyn läpi, mutta silti levyhyllyssä on pelkkää tyhjää juuri tuon kohdalla.

[Ismo]

Liekö tästä topicissa aiemmin ollut, laiskuuttani en jaksa kelata viestiketjua yhtä sivua pidempään, mutta kerronpahan mielestäni tämän vuoden tykeimmän hard rock -kiekon esittäjän ja nimen: Dynazty - Sultans of Sin! Tukholman poikien kolmonen tuli emämaassaan julki jo aiemmin, mutta Spine sen 28.9. Suomessa julkaisee. Tällä kiekolla on genreensä nähden kaikki kohdallaan, ja olis täyden kympin rieska ilman muutamaa täyterallia. Biisit sopivasti keskenään erilaisia, mutta tarttuvia & kulkevia ja kaikin puolin osaavasti tehty. Ei vaan voi lakata kuuntelemasta! Tulevan Infernon arviossa tästä tarkemmin.

Nyt jälkeenpäin harmittaa, että kun olis tämän kiekon kuullu ennen viime kesäkuun Sweden Rockin keikkaansa. Siinä tapauksessa olisin jättänyt turhan höpöttelyn ja oluen juomisen niiltä osin väliin.

Muutaman kerran nyt pyöräyttänyt kiekon läpi. Ilmeisesti kyseessä on jonkin sortin parodia/huumoribändi?