Progressiivinen Rock/Metalli

[Esanssi]

Uusi Overhead on syystä viikon levy. Mahdollisesti jopa vuodenkin.

[Devil's Rondo]

OSI:lta tuli muuten tänä vuonna uusi levy. En ole itse ehtinyt tutustua, mutta vanhemmista olen diggaillut.

[Vekenator]

Oon sitä mieltä, että Fates Warningin Awaken the guardian ja The spectre within on parhaimmat progemetallilevyt ikinä kaikkien Voïvod levyjen jälkeen. Muuta asiaa mulla ei ookkaan tähän topikkiin.

[Devil's Rondo]

No Awaken the Guardian nyt on muutenkin maailman paras levy ja tietty myös tärkeä kulmakivi progressiivisen metallin kehityshistoriassa, mutta silti vähintään 60% perinteikästä USA POWERIA. Bändin paras tyylipuhdas progehevilevy on varmaan A Pleasant Shade of Gray. Muita ERITTÄIN kovia ysärin progehevilevyjä ovat myös:

Vauxdvihl - To Dimension Logic http://www.youtube.com/watch?v=zwSyakozXCI
Jester's March - Beyond http://www.youtube.com/watch?v=AeEfkMognHA
Annon Vin - A New Gate http://www.youtube.com/watch?v=wKxR5jt_7Bg
Secrecy - Raging Romance http://www.youtube.com/watch?v=5koep7Alf2c
Mercury Rising - Building Rome http://www.youtube.com/watch?v=lTxefg7KmfM
Mayfair - Behind http://www.youtube.com/watch?v=3vIi11T5W-8

sekä tietty Psychotic Waltzin uskomaton, upea ja vieraantuneisuutta tihkuva A Social Grace: http://www.youtube.com/watch?v=N76BQKxR798

Näitä voin suositella lämpimästi ihmisille, jotka kuvittelevat genren olevan vain sitä Dream Theaterin kaltaista Aor-progea Pantera-maustein.

[mape]

^ Kuka niin vielä luulee, kun kaikkea djentin nytkytystäkin väitetään tänä päivänä "moderniksi progressiiviseksi metalliksi" ihan levy-yhtiöidenkin toimesta.

Siitäkin huolimatta, Australian Vauxdvihl oli JÄRJETTÖMÄN kova bändi ja olen aidosti yllättynyt, että kukaan Suomessa tietää Annon Vinistä yhtään mitään, ellei ole ollut joko DT:n mailing listin tai PerpMo:n vakionaama jo 1995...

[Devil's Rondo]

Siitäkin huolimatta, Australian Vauxdvihl oli JÄRJETTÖMÄN kova bändi ja olen aidosti yllättynyt, että kukaan Suomessa tietää Annon Vinistä yhtään mitään, ellei ole ollut joko DT:n mailing listin tai PerpMo:n vakionaama jo 1995...

'95 täytin 10v, eli myöhemmin olen ihan itse ottanut selvää.

[Devil's Rondo]

^ Kuka niin vielä luulee, kun kaikkea djentin nytkytystäkin väitetään tänä päivänä "moderniksi progressiiviseksi metalliksi" ihan levy-yhtiöidenkin toimesta.

No joo olisin voinut tarkentaa paremmin mitä tarkoitin. Itse teen eron tuon modernin Meshuggahista ja teknisestä death metallista ammentavan kaman, ja sen mitä tietyt sukulaissielubändit tavoittelivat erilaisin tuloksin 90-luvulla, välille.

[Ismo]

Mercury Rising taisi olla ysärillä NextStop distributionin huonoiten myynyt artisti 27 kappaleella. Itselle levy jäi mieleen nimenomaan negatiivisessa mielessä. Näin ne maut vaihtelevat

[Esanssi]

Uutta Thresholdia täällä!

Tunnistettavaa, mutta ah niin maittavaa. Damian Wilson kuulostaa suorastaan loistavalta. Ja Johanne Jamesin groove on ihan tolkuton.

[LorenzoGarbanzo]

Hyvältä tosiaan kuulostaa, toivottavasti sama taso pysyy loppylevyllä. Saa nähdä josko tämän yhteydessä innostuisi noita vanhempiakin levyjä hankkimaan, ainoastaan Subsurface ja Hypothetical hyllyssä tällä hetkellä. Subsurface oli aika kamalan tylsä levy aikanaan, Hypothetical parempi, mutta kumpaakaan tullut kuunneltua vuosiin.

Ja tosiaan, Wilson kuulostaa kyllä loistavalta, vaikka Macin äänestä ehkä ennemmän pidinkin.

[Jussi]

Hyvältä tosiaan kuulostaa, toivottavasti sama taso pysyy loppylevyllä. Saa nähdä josko tämän yhteydessä innostuisi noita vanhempiakin levyjä hankkimaan, ainoastaan Subsurface ja Hypothetical hyllyssä tällä hetkellä. Subsurface oli aika kamalan tylsä levy aikanaan, Hypothetical parempi, mutta kumpaakaan tullut kuunneltua vuosiin.

Ja tosiaan, Wilson kuulostaa kyllä loistavalta, vaikka Macin äänestä ehkä ennemmän pidinkin.

Äkkiä Dead Reckoning haltuun!! Uusi biisi soi tuossa, lieköhän yhtä pitkästä tehty sinkkuedit kuin edellinen Pilot In The Sky Of Dreams; mutta alkuperäisvokalistilta puuttuu sitä persoonallisuutta mitä Macilla oli. Tylsempi lopputulos, ainakin tässä kappaleessa

[Gambler]

Ihan toimiva ralli tämä uusi. Etenkin kertsi. Lupaa hyvää. Tosiaan itsekin vähän kaipailin enemmän Maccia tuohon vokaaleihin, mutta hyvä vokalistihan tämä nykyinenkin on. Odotellaanpa levymitta haltuun ja sitten syvempiä tuntoja.

[Vekenator]

...Linkkejä.. Linkkejä...

Näitä voin suositella lämpimästi ihmisille, jotka kuvittelevat genren olevan vain sitä Dream Theaterin kaltaista Aor-progea Pantera-maustein.

Kuuntelin tylsyyksissäni ja nämä oli kyllä aivan hirveetä paskaa kaikki Huh huh...

Taidan pysytellä nuissa parissa Fates Warning levyissä ihan suosiolla.

[Devil's Rondo]

Miten voi esim. Psychotic Waltz olla "aivan hirveetä paskaa" jos tykkää vanhasta Fates Warningista No onhan niillä vähän koukeroisempia biisejä ehkä joissa kuuluu vaikutteet teknisestä thrashista, mutta kuitenkin.

[tinkezione]

Psychotic Waltz on aivan törkeän kova! Vauxdvihliä tuli kuulosteltua aikanaan, nuo muut kyllä joutavat roskikseen aika suorilta vanhan Fates Warningin tieltä.

PS. A Pleasant Shade of Gray on ehkäpä paras konseptialbumi koskaan.

[Hetzer]

Kyllä uus Threshold toimii.

[WildFire]

Kyllä uus Threshold toimii.

Khyl, khyl.

[tommidt]

Tällä hetkellä tajuntaa räjäyttää Pendragon (kiitos sirclansmanin suositusten Jalometalli-reissulla!). Bändin nimi on kyllä aina ollut tuttu, mutta ei aiemmin ole tullut tutustuttua jostain syystä sen tarkemmin. Thresholdit, Arenat, IQ:t jne. muut neo-proget on kyllä hallussa, mutta ilmeisesti nyt sitten tarvittiin kunnon liputukset bändin puolesta. Spotifystä heti sitten haltuun järjestyksessä levyjä (ja loput iTunesista) ja onpahan sanottava, että levykolmikko "The Masquerade Overture", "Not of This World" ja "The Window of Life" putoavat aivan järisyttävän kovasti. "The World"-lätty on osittain ihan jees... Uusimmilta en ole kovinkaan paljoa koukkuja vielä löytänyt ja ovathan ne pari kasarilevyä ihan eri kuuloista matskua kuin nuo em. klassikkomatsku-albumit.

Bändi osaa hämmästyttävän hienosti yhdistellä noilla hehkuttelemillani levyillä kaikki parhaat puolet Marillionista, Genesiksestä, Rushista ja Pink Floydista. Plussana vielä erityinen hatunnosto kitaristi/laulaja Nick Barretin loistavalle David Gilmour-tyyliselle kitaroinnille (tsekatkaapa jumalaiset vikat kolme minsaa "Masters of Illusion"-biisistä) sekä Clive Nolanin huikealle urkumeininingille! Uusi blu-ray/dvd-julkaisuhan on jannuilta tulossa ihan kohtapuoliin ja sitä odotellessa laittelinkin juuri aiemmat dvd-julkaisut tilaukseen...

[Traktor X]

Tällä hetkellä tajuntaa räjäyttää Pendragon (kiitos sirclansmanin suositusten Jalometalli-reissulla!). Bändin nimi on kyllä aina ollut tuttu, mutta ei aiemmin ole tullut tutustuttua jostain syystä sen tarkemmin. Thresholdit, Arenat, IQ:t jne. muut neo-proget on kyllä hallussa, mutta ilmeisesti nyt sitten tarvittiin kunnon liputukset bändin puolesta. Spotifystä heti sitten haltuun järjestyksessä levyjä (ja loput iTunesista) ja onpahan sanottava, että levykolmikko "The Masquerade Overture", "Not of This World" ja "The Window of Life" putoavat aivan järisyttävän kovasti. "The World"-lätty on osittain ihan jees... Uusimmilta en ole kovinkaan paljoa koukkuja vielä löytänyt ja ovathan ne pari kasarilevyä ihan eri kuuloista matskua kuin nuo em. klassikkomatsku-albumit.

Bändi osaa hämmästyttävän hienosti yhdistellä noilla hehkuttelemillani levyillä kaikki parhaat puolet Marillionista, Genesiksestä, Rushista ja Pink Floydista. Plussana vielä erityinen hatunnosto kitaristi/laulaja Nick Barretin loistavalle David Gilmour-tyyliselle kitaroinnille (tsekatkaapa jumalaiset vikat kolme minsaa "Masters of Illusion"-biisistä) sekä Clive Nolanin huikealle urkumeininingille! Uusi blu-ray/dvd-julkaisuhan on jannuilta tulossa ihan kohtapuoliin ja sitä odotellessa laittelinkin juuri aiemmat dvd-julkaisut tilaukseen...

Joo tuon uuden liven piti tulla jo toukokuussa ja nyt vissiin DVD tullut pihalle. Pääsiäisestä lähtien BR-versio ollut tilauksessa ja vissiin pitäis ens kuussa saapua! Concerto Maximo on ainakin helvetin hieno liveDVD noista vanhemmista. Itseä Pendragon-kärpänen puri muutama vuosi sitten ja on nykyään Marillionin jälkeen ehkä se toisiksi kovin neoprogepumppu. Perinteiset kasari-vaikutteiset melodiat, hienoa kitarointia ja muutkin soittimet loistavat menemättä turhaksi säädöksi. Mutta silti ehkä tunnelman luonnissa Pendragon on parhaimmillaan.

Linkittämäsi Masters of Illusionin lisäksi voisi mainita Breaking the Spellin, jossa kevyet yli puolet biisistä tyypillistä Barretin sooloilua.

Parin uuden levyn antimista Indigo ehdottomasti se huippu. Aavemainen tunnelma ja överihyvät kitarasoolot - varsinkin viimeinen joka alkaa muistaakseni 11:35 tienoilla. The Freak Show ja Eraserhead Purelta ehkä helpommin lähestyttäviä ralleja. Passionilta ekana iski Skara Brae, joka on vieläkin levyn lempibiisi mulle. Myäs This Green And Pleasant Land toimii perinteisenä Pendragon-epicinä.

Pendragonilla hirveä kasa huippubiisejä, mutta mun mielestä eivät ole vieläkään onnistuneet tekemään täyden kympin levyä. The Masquerade Overture pääsi kyllä lähelle.

[sirclansman]

Tällä hetkellä tajuntaa räjäyttää Pendragon (kiitos sirclansmanin suositusten Jalometalli-reissulla!).

Ole hyvä!

Concerto Maximo on ainakin helvetin hieno liveDVD noista vanhemmista.

Todellakin! Uutta keikkamatskua odotellessa!

[Kurja]

Ketjun innoittamana päätin katsastaa tuon ennestään tuntemattoman Pendragon yhtyeen ja voin sanoa että "Not Of This World" levy on aika tehokkaasti räjäyttänyt juuri tajuntani! Huh huh miten upeaa kamaa kaikinpuolin, tätä lisää!

[Hetzer]

Kyllä uus Threshold toimii.

Khyl, khyl.

Itsellä kyllä toimii tuossa arviossa moititut biisit, itse asiassa ainoa joka ei oikein napostele on tuo kehuttu don't look down, mutta koska tuli hankittua spesuversio niin tuon biisin kuittaa sitten extrana löytyvä Divinity. Hienosti levy aukeaa joka kuuntelukerralla hiukan lisää, plussaa tulee myös siitä ettei sorruta turhiin kikkailuihin vaan soitto kulkee sulavasti. Ja Wilson, on se

[Esanssi]

Progressiivisen metallin ystävät voinevat tyypätä Affectorin. Superbändi, jossa soittaa laajalti paluuta tekevä Ted Leonard sekä Symphony X -basisti Mike LePond. Vierailuosastolla Jordan Rudess, Neal Morse ynnä Derek Sherinian.

Arvostelussa linkki nimibiisi Harmagedoniin.

Linkki arvosteluun: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=13465

Mie en tykänny.

[Esanssi]

Headspacen joskus toukokuussa valon nähnyt debyytti arvioituna täällä!

Threshold-vokalisti Damian Wilsonin toinen pääproggis tätä nykyä.

[Ransu]

En löytäny sitä "Suositteluja"-topicia (vai oliko se edes tällä foorumilla?!) niin kysyn täällä:

Eli onko olemassa mitään edes etäisesti WUTHERING HEIGHTSin tyyppistä bändiä? Ei örinä- tai naisvokaaleja eikä mitään vammasta hassuttelua kuten esim. korpiklaani vaan tälläistä tyylitajuisesti tehtyä progressiivista folk heviä. Tälläinen tuli mieleeni kun nyt pitkästä aikaa debyytti soi ja vähän aikaisemmin toi Salt. Voi luoja miten parasta tää onkaan!