Onhan tuossa totuuden jyviä mukana. Itse aloin kuunnella Maidenia siinä -93 tienoilla, varhaisteini-iässä, joten Blazen aikainen Maiden on lähellä sydäntä mutta ensimmäsiset kosketukset bändiin ovat Brucen vokaaleilla.Hetzer wrote:Tämä on se juttu joka tulee useinkin vastaan näitä ketjuja lukiessa, varsinkin In Flames on sellainen bändi joka herättää kovasti intohimoja vanhan soundin/tyylin haikailijoiden leirissä. Haluaisin pystyä heittämään syvällisen analyysin tähän, ei pysty... Ostakaa kaliaa ja vaihtakaa bändiä/kuunnelkaa niitä vanhoja juttuja jos ei uusi maistu. Ihmiset vanhenee, maku vaihtuu ja bändit kypsyy/kehittyy/muuttuu vanhetessaan. Näin se vaan menee.SaunaPiru wrote: Ei tämä ole sellaista kamaa jonka takia aloin bändiä aikoinaan kuunnella.
Itse edustan varmaan tälläkin foorumilla kokolailla vanhaa kaartia, siinä mielessä että kuukauden päästä napsahtaa 40v täyteen. Oma metallisuuntaus loksahti lopullisesti kohdilleen kun sain Maidenin debyytin synttärilahjaksi kun täytin kymmenen ja sillä linjalla on jatkettu/jatketaan edelleen. Dickinsonin myötä kiintymys bändiä kohtaan kasvoi huomattavasti, olihan mies itselle tuttu Samsonin riveistä ja ääni räjäytti tajunnan. Blaze baileyn aikakausi on ainoa joka on itselle myrkkyä kun kataloogia selailee, kun ei lähde niin ei lähde kiitos paskan laulajan.
Silti ei juurikaan tule haikailtua sen Maidenin perään jolta ne wanhat klassikot ovat tulleet, omasta mielestä uuden albumin progempi linjaus vaan sopii bändin "vanhoille päiville". Kyynel niille jotka kaipaavat galloping hard on the plains-matskua...
(disclaimerina heitän että toki astun omaan miinaan tuolla Bailey-heitolla :nana: )
Tuo progehomma ei vaan mielestäni istu bändiin,vaikka "vanhoja miehiä" ovatkin. Onhan Maiden tavallaan aina ollut jonkunlaista semiprogea vaihtelevine sävelkulkuineen ja väliosineen, voihan jotain Phantom of the Operaakin pitää jonkinlaisena progena (mahtava biisi muuten :win: )
Tällä uudella vedolla tuo progen kanssa flirttailu ei vaan toimi. Biisit ei etene tai rullaa ja "vauhtibiisi" The Alchemist yskii helvetisti. Olisivat saaneet ottaa mallia Priestin Nostaradamuksesta miten tehdään kestoltaan pitkä ja silti tiivis paketti. Kyllä Maiden pystyy jos haluaa, livenä bändi ei häpeä nuoruusaikojen loistoa tippaakaan.