King Diamond / Mercyful Fate

AitchBone · Post by **AitchBone** » Fri Feb 27, 2009 11:26 am

Hammer9 wrote:
Khamul wrote:
MartyrForNone wrote:Sorry typerä newbie-kyssäri, mutta mikä olikaan tuon Kingin logossa olevan symbolin nimi & merkitys? Olen yrittänyt googlettaa melkoisesti. Joskus muistelen jopa löytäneeni sen jostain, mutta nyt yllättäen ei meinaa onnistua.
Muistaakseni sielun (ja rikin) alkemiallinen(?) symboli.
Minun tietääkseni kyseessä on Saatanan kirkon symboli, jota LaVeyn koulukunta käyttää. Siitä en tiedä, että onko tuon symbolin alkuperäinen merkitys se, jonka Khamul mainitsi. Sama symboli löytyy The Satanic Bible -teoksesta.

Tuo ilmestyvässä oleva KD-levy on luultavasti joku niistä uusista remastereista. Eli luultavasti The Spider's Lullabye, The Graveayard tai Voodoo. Saa nähdä mitä bonusherkkua levyillä on mukana, kun King Diamond sellaistakin on mennyt lupailemaan.

http://www.rsc.org/chemsoc/visualelemen ... ulfur.html

Hammer9 · Post by **Hammer9** » Fri Feb 27, 2009 1:13 pm

^ Eihän tuo ole sama symboli kuin King Diamondilla & Saatanan kirkolla, vaikka sitä erehdyttävästi muistuttaakin (vrt. nuolipäät -> tasaiset sivustat).

Tässä Church of Satanin symboli: http://www.breadonthewaters.com/add/045 ... lipart.jpg

Tässä King Diamond -logo:
http://www.metal-archives.com/images/2/5/5/255_logo.jpg

Lähempänä tuo KD:n logo on tuota Saatanan kirkon logoa. Myös itse King Diamond on lukuisissa haastatteluissa todennut logonsa symbolin olevan peräisin The Satanic Biblesta.

Valtias · Post by **Valtias** » Fri Feb 27, 2009 2:27 pm

Musta Messu merkittiin alunperin tuolla symbolilla, että osallistujat osasivat oikeaan paikkaan.

Nooser · Post by **Nooser** » Fri Feb 27, 2009 2:27 pm

Hynkel Belzepop wrote:Täysin Kingin ja Mercyful Faten aiemmin sivuuttaneena, minuun iski toissapäivänä ihmeellinen vimma marssiessani paikallisen TopTen-osaston läpi. Mukaan tarttuivat kolme ensimmäistä Mercyful Fatea ex tempore -periaatteella, eikä elämäni ole enää sitä mitä viime viikolla. JUMALAUTA, IMPERIUMIN KUSJPIÄT!!! Miksette ole kertoneet minulle että tämä on näin vitun kovaa matskua häh?! Neljättäkymmenettä puskee ja pähkinöinä kuin vuonna '89 Megadethin löytyessä.

Kyllä tuon pitäisi olla yleistä tietoa että varsinkin MF on aivan loistavaa parhautta

MFn koko discografia on timanttisen kova mutta KDn puolelta löytyy pari osittaista hutikutia. Mutta ei siitä mihinkään pääse, Petersenin poika on nero mieheksi tekemään hevimetallia.

Khamul · Post by **Khamul** » Sat Feb 28, 2009 6:27 pm

The Official King Diamond/Mercyful Fate Frequently Asked Questions (FAQ) wrote: What Does King Diamonds Symbol Mean?

A symbol for the alchemical element Sulfur, which is analogous to the human soul. Alchemically, sulfur has the qualities of masculine, hot and dry- combined with Mercury (feminine, cool and moist), the pair were considered the parents of all metals.

Alchemical drawings often portray Sulfur as the sun. (In some views, sulfur and salt are the parents of Mercury) The symbol of sulfur is often used as an identifying symbol by many Satanists. This glyph is often referred to incorrectly as the "pontifical cross of Satan" by tract writers, due to its adoption as an emblem of Satanism by Anton LeVey.

Tiedä sitten mistä ja minkä takia symboli on otettu mihinkin, mutta veikkaisin että nuo alkemiakytkökset eivät täysin tuulesta temmattuja ole nekään.

Mitä Mercyful Faten kovuuteen tulee, niin kyllä saa syyttää lähinnä itseään jos lautailija on bändin onnistunut sivuuttamaan. Sen verran miestä ja bändiä on täälläkin vuosien mittaan ylistetty.

Dead Man · Post by **Dead Man** » Sat Feb 28, 2009 7:44 pm

Hammer9 wrote:^ Eihän tuo ole sama symboli kuin King Diamondilla & Saatanan kirkolla, vaikka sitä erehdyttävästi muistuttaakin (vrt. nuolipäät -> tasaiset sivustat).

Ei sitten tullut mieleen että symboleita voi hivenen kustomoida omaan tarkoitukseensa? Mistä luulet LaVeyn pummanneen Baphomet-sigilin? Eiköhän lähes kaikki symbolit ole tavalla tai toisella jostain vanhemmista juonnettuja, kuten tuo alkemia-rikkihässäkkä jonka CoS otti myöhemmin käyttöönsä.

Dead Man · Post by **Dead Man** » Sat Feb 28, 2009 7:46 pm

Edit: tuli tuplapotti. Poistoon.

Hammer9 · Post by **Hammer9** » Mon Mar 02, 2009 4:51 pm

Kyllä noissa alkemiakytköksissä varmasti on perää, vaikka King Diamond on luultavasti ottanut tuon symbolin käyttöön The Satanic Biblesta (tai sitten sen molempien merkitysten ansiosta).Ilmeisesti LaVey on tosiaan tehnyt tuosta vanhasta symbolista omanlaisensa version kuvastamaan The Church of Satania.

Dead Man wrote:
Hammer9 wrote:^ Eihän tuo ole sama symboli kuin King Diamondilla & Saatanan kirkolla, vaikka sitä erehdyttävästi muistuttaakin (vrt. nuolipäät -> tasaiset sivustat).
Ei sitten tullut mieleen että symboleita voi hivenen kustomoida omaan tarkoitukseensa? Mistä luulet LaVeyn pummanneen Baphomet-sigilin? Eiköhän lähes kaikki symbolit ole tavalla tai toisella jostain vanhemmista juonnettuja, kuten tuo alkemia-rikkihässäkkä jonka CoS otti myöhemmin käyttöönsä.

Myönnetään, etten ajatellut asiaa aivan loppuun saakka. Tuon alkemiallisen merkin selitys kuulostaa sellaiselta, että symbolia on varmasti käytetty aikoinaan juuri Mustissa messuissa jne. LaVey on luultavasti juuri tämän takia "varastanut"/muokannut symbolia omaan käyttöönsä. Myös King Diamond on jatkanut symbolin perinteitä, mutta muuttanut sitä hivenen kuvastamaan omaa imagoaan.

eddie666 · Post by **eddie666** » Tue Mar 03, 2009 4:14 pm

Hynkel Belzepop wrote:Täysin Kingin ja Mercyful Faten aiemmin sivuuttaneena, minuun iski toissapäivänä ihmeellinen vimma marssiessani paikallisen TopTen-osaston läpi. Mukaan tarttuivat kolme ensimmäistä Mercyful Fatea ex tempore -periaatteella, eikä elämäni ole enää sitä mitä viime viikolla. JUMALAUTA, IMPERIUMIN KUSJPIÄT!!! Miksette ole kertoneet minulle että tämä on näin vitun kovaa matskua häh?! Neljättäkymmenettä puskee ja pähkinöinä kuin vuonna '89 Megadethin löytyessä.

King Diamond: Abigail - Them -Conspiracy = KKKK = kolme käsittämättömän kovaa klassikkoa.

jarke · Post by **jarke** » Wed Mar 04, 2009 7:24 am

Pakko kommentoida tuohon, että Kunkun tarinoissa ei olisi syvyyttä. Minä olen nykyään ison King Diamond diggari. Erityisesti 90-luvun ja sitä uudempi materiaali iskee. Ehdottomasti lempi levyni on The Graveyard.

Olen kuunnellut sen levyn läpi kymmeniä kertoja ja joka kerta uppoan syvemmälle siihen tarinaan. Aluksi se tuntuu kyllä hyvinkin simppeliltä toimintapitoiselta kauhustoorilta, mutta äkkiä alkaa löytymään syvyyttä enemän. Nyt kirjoitan vähän kiireellä niin en ehdi analysoimaan kunnolla mutta ensi vilkaisulta tarina menee niin että King on hoitolassa syytettynä pormestarin lapsen hyväksikäytöstä, vaikka oliki oikeasti saanut pormestarin kiinni itse hyväksikäyttämästä pikku Lucya. Ja King päättää kostaa tämän ja pelastaa Lucyn.

Ensivilkaisulta tämä näyttää "jalolta" suunnitelmalta, ja biiseissä King myös painottaa tekevänsä sen tytön takia (Lucy I'm doing all this for you) mutta kuitenkin King käyttää Lucya säälimättä hyväkseen toteuttaaksen henkilökohtaisen kostonsa. Esimerkkinä Lucyn hautaaminen maahan jossa tytön hengellä leikitään vain siksi, että herra pormestari joutuu kärsimään.

Tämän lisäksi levyltä löytyy kohtia jotka saa miettimään, onko tarina oikeasti noin, vai onko King kuitenkin syyllinen rikokseen, josta hänet on tuomittu (Does that really mean... that I am to blame... NO NO NO).

Loistavia biisejä. Esimerkiksi I am kappaleen oikeudenkäynti kohtaus on aivan loistavaa kuunneltavaa kokonaisuudessaan... I am the only Judge, I am the only Jury, I am your lawyer too, so tell me what to do... siinä on varmasti herra pormestarilla jo hiukan vetelää pöksyssä kun ymmärtää, mihin tilanteeseen on joutunut.

Tämän lisäksi on pakko mainita vielä Daddy -kappaleen isähallusinaatiot. Ensinnäkin biisi on aivan loistava (saa joka kerta viluväreet juoksemaan vartalossa) ja se tuo vielä lisää syvyttä Kingin hahmoon. Ilmeisesti isä on hylännyt hänet lapsena ja siitä on seurannut mielenjärkkymistä tai sitten ei. Tässä on jälleen kuuntelijan mielikuvitukselle herkullinen tilaisuus syventää tarinaa ja hahmoa itse.

Tämä levy on kyllä mielestäni mestariteos. nyt kun kirjoittelin aiheesta, tuli jumalaton himo pistää se heti soimaan. Olen siinä mielessä harvinainen yksilö, että minusta Abigail on yksi "vähiten hyviä" KD levyjä. Hemmetin tylsä tarina ja vain pari hyvää biisiä. Mulla kolisee The Graveyard, Puppet Master, GMYSP ja Spider's Lullabye ainakin tällä hetkellä eniten.

Loppuun vielä pakko mainita Graveyardin päättävä Lucy Forever -kappale. On hassua miten siinä kohtaa kun Lucy laittaa Kingin pään reppuun ja lähtee isän kanssa kotiin, minulle tulee sellainen rento olo että kaikki onki taas hyvin. Vaikka ei kaikki nyt ihan normaalilla tavalla hyvin ole jos pikkutytöllä on Kingin pää repussa jossa herran sielu elää ikuisuuden.

Lucy forever, I'll be with Lucy forever

tai ehkä...
King forever, I'll be with King forever

Bobby Undertaker · Post by **Bobby Undertaker** » Wed Mar 04, 2009 11:33 am

Joo pitää yhtyä Jarken kommenttiin Graveyard- levystä siinä mielessä, että kyseessä on kyllä mainio levy ja ehkä kierointa Diamondia koskaan. Toinen levy mikä pitää nostaa noiden vanhojen kovien (Abigail, Them, Conspiracy) rinnalle on The Eye, joka on kyllä minun mielestäni yksi parhaita KD- levyjä tunnelmaltaan ja biiseiltään.

Voi kyllä olla, että olen jo täysin sokea minkäänlaiselle KD- kritiikille, sillä sen verran raivofani KD/MF- akselilla olen ollut jo 17 vuotta. Sen verran pitää myöntää, että uusin KD ei kyllä ihan vakuuttanut, kun taas Puppet Master oli loistava. En itse hirveästi elättele toiveita mahdollisen uuden MF- levyn suhteen, mutta jos se kauppoihin joskus kajahtaa niin minulle se merkitsee takuuvarmaa täysseisokkia.

Jööti · Post by **Jööti** » Wed Mar 04, 2009 12:24 pm

Bobby Undertaker wrote:En itse hirveästi elättele toiveita mahdollisen uuden MF- levyn suhteen, mutta jos se kauppoihin joskus kajahtaa niin minulle se merkitsee takuuvarmaa täysseisokkia.

Vaikka Graveyard on omastakin mielestä ehdottomasti paras KD-levy, on MF tuotantona tasaisemmin (itselle) parempaa, ja tässä mielessä MF-levy voisi olla ties kuinka hyvä. GMYSP tuntui jotenkin pakotetulta ja ehkä MF-nimikkeen alla voisi vapaammin tehdä sitä miltä tuntuu. Konseptilevyä tehdessä varmaan joutuu miettimään musiikillista rytmitystä levyllä tavallista enemmän.

Kingin selkä kuitenkin taitaa määrätä aika pitkälti sen missä mennään - kunhan vaan malttaisi parannella kunnolla kun sitä pian ollaan aloituspisteessä jos lähdetään riekkumaan liian aikaisin.

el bandito · Post by **el bandito** » Wed Mar 04, 2009 12:29 pm

Jööti wrote: Kingin selkä kuitenkin taitaa määrätä aika pitkälti sen missä mennään - kunhan vaan malttaisi parannella kunnolla kun sitä pian ollaan aloituspisteessä jos lähdetään riekkumaan liian aikaisin.

Win-win -situation: jos King lähtisikin vaikka heti kiertueelle, selkä voisi kestää, jolloin hän voisi vetää keikat läpi normaalisti. Ja jos ei selkä kestäisikään, voisi King laulaa keikat pyörätuolista käsin. Eli voisivat vaikkapa soittaa "Themin" kokonaan läpi. Vittu kun olisi kova.

Jööti · Post by **Jööti** » Wed Mar 04, 2009 1:42 pm

Heh, oliskin melko helvetin hyvä jos kingi kirkuis tuolissa

Hammer9 · Post by **Hammer9** » Wed Mar 04, 2009 2:38 pm

Mainiota tekstiä jarke! Itsekin pidän The Graveyardista kuin mielipuoli kaurapuurosta. Kierointa King Diamondia koskaan, kuten Bobby Undertaker ylempänä mainitsi. Tarina on mestarillinen, eikä levyn musiikillisessa annissakaan ole moitittavaa. The Graveyard -aikakauden kokoonpano oli kuitenkin mielestäni heikoin KD-ryhmitys. Livetallenteilta tämän huomaa, kun varsinkin rumpali Darrin Anthony mokailee paikoin luvattoman paljon. Tavastian bootlegia kuunnellessa naurattaa, kun KD menettää hermonsa Anthonyn kämmäilyyn Abigail-biisin alussa. Bändi menee hetkeksi takahuoneeseen ja KD pitää ilmeisesti bändille/rumpalilleen pienen puhuttelun. Levyllä toki mies soittaa hyvin, kuten myös livenä The Graveyard -levyn biisejä hän paiskoo mallikkaasti.

Tuota jarken kritiikkiä Abigailista en itse ymmärrä, mutta ehkä ei ole tarviskaan. Makuasioitahan nämä. Itselleni kaikki ko. levyn biisit edustavat sellaista musiikillista orgasmia, että vain MF:n Melissa pystyy aiheuttamaan samanlaiset kylmät väreet. Kaikki Abigailin biisit ovat meikäläiselle mestariteoksia. En myöskään allekirjoita väitettä, että levyn tarina olisi tylsä. Päinvastoin. Sanoitukset kuten: "Baby Abigail was eating . . . oh, I cannot tell you . . . . " jättävät kuulijalle/lukijalle tulkinnanvaraa. Tässä kohdin vain mielikuvitus on esteenä. Abigailin lyriikoissa on muutenkin vähemmän yksityiskohtaista tarkkaa kerrontaa ja asioita ei kerrota niin tarkasti, etteikö jokainen voisi itse lukea rivien välistä/lisätä väliin jotain. Tämä on mielestäni hienoa, eikä todellakaan tylsää. Joka tapauksessa, vaikka Abigail II: The Revenge on itselleni yksi heikoimmista KD-levyistä (loistava levy sekin, mutta kovassa seurassa jää niukasti hännille), niin se täydentää Abigailin tarinaa erittäin onnistuneesti. Juuri tarinaltaan yhteispaketti Abigail - Abigail II on äärimmäisen kiehtova. Pidän tuosta tarinalinjasta enemmän kuin "Them"-Conspiracy -kaksikon vastaavasta. "Them":n stoori on kieltämättä mahtava, mutta jatko-osa Conspiracy ei tarinaltaan vakuuta samalla tavoin.

Give Me Your Soul... Please on taas minulle yksi parhaista King Diamond -levyistä. Pintaan miksattua falsettoa kaipaisin kyllä levylle enemmän. Hieman taka-alalla ovat KD:n korkeat vokaalit verrattuna aikaisempaan. Biisimateriaaliltaan levy on yksi suosikeistani kautta aikojen. Jopa parempi kuin The Puppet Master, vaikka tarinaltaan ei TPM-lätyn tasoiseen parhauteen aivan ylläkään.

el bandito wrote:
Jööti wrote: Kingin selkä kuitenkin taitaa määrätä aika pitkälti sen missä mennään - kunhan vaan malttaisi parannella kunnolla kun sitä pian ollaan aloituspisteessä jos lähdetään riekkumaan liian aikaisin.
Win-win -situation: jos King lähtisikin vaikka heti kiertueelle, selkä voisi kestää, jolloin hän voisi vetää keikat läpi normaalisti. Ja jos ei selkä kestäisikään, voisi King laulaa keikat pyörätuolista käsin. Eli voisivat vaikkapa soittaa "Themin" kokonaan läpi. Vittu kun olisi kova.

Hehe, muuten hyvä idea, mutta ei taida KD:n selkä kestää vielä kivutta edes istumista ennen keikkaa (kasvomaalauksen teko) ja tämän jälkeen vielä keikan aikana. Mies jossain haastattelussa hiljattain sanoi, ettei pysty istumaan edes 3-5 tunnin pituista lentoa ilman selkävaivoja. Tuskin mies haluaa potea kipeää selkää ja samalla yrittää vetää hyvät livevokaalit. Toivotaan, että selkä paranee pian ja KD pääsee kiertueelle terveen selän kanssa.

Khamul · Post by **Khamul** » Wed Mar 04, 2009 2:44 pm

Bobby Undertaker wrote:Joo pitää yhtyä Jarken kommenttiin Graveyard- levystä siinä mielessä, että kyseessä on kyllä mainio levy ja ehkä kierointa Diamondia koskaan. Toinen levy mikä pitää nostaa noiden vanhojen kovien (Abigail, Them, Conspiracy) rinnalle on The Eye

Itse nostaisin sinne myös aivan helvetin kovan Voodoon. Tosin itsekään en kyllä löydä Kingin levyistä yhtään heikkoa vaikka Abigail 2 ja uutukainen ehkä ovatkin sellaisia 8/10 (no ehkä puolikas päälle) levyjä. Mercyful Faten materiaali ei sitten aivan yhtä virheetöntä omissa kirjiossani olekaan, mutta se onkin sitten jo toinen tarina!

Corpse · Post by **Corpse** » Wed Mar 04, 2009 2:54 pm

Melissa...Se on minulle kovinta jota Diamondi on koskaan saanut aikaan. Ikuinen täysseisokki!

Melissa ei kuitenkaan vähennä siis Herran muita tuotoksia Fatessa tahi soolossa, mutta minulle se on kyllä The Levy!

Hammer9 · Post by **Hammer9** » Wed Mar 04, 2009 2:58 pm

^ Melissalta löytyy ne kaksi maailman parasta biisiä: Evil ja Satan's Fall.

Vaikea sanoa, että kumpi on itselleni kovempi kokonaisuus Abigail vai Melissa. Riippuu täysin fiiliksestä.

Mandragonaut · Post by **Mandragonaut** » Wed Mar 04, 2009 3:04 pm

Hynkel Belzepop wrote:Täysin Kingin ja Mercyful Faten aiemmin sivuuttaneena, minuun iski toissapäivänä ihmeellinen vimma marssiessani paikallisen TopTen-osaston läpi. Mukaan tarttuivat kolme ensimmäistä Mercyful Fatea ex tempore -periaatteella, eikä elämäni ole enää sitä mitä viime viikolla. JUMALAUTA, IMPERIUMIN KUSJPIÄT!!! Miksette ole kertoneet minulle että tämä on näin vitun kovaa matskua häh?! Neljättäkymmenettä puskee ja pähkinöinä kuin vuonna '89 Megadethin löytyessä.

Onneksi olkoon, Herr Hynkel! Olette selkeästi voiton puolella...

Ja joo, muistan edelleen kun kuulin ekaa kertaa Don't Break The Oathin siin 15-16 vanhana. Elämä ei ollut enää koskaan entisellään. Se oli ja on edelleen niin...vaikea kuvailla. Vierasta. Erilaista. Voimakasta. Levy jonka äärellä voi vieläkin olla hämmentyneen onnellinen. Ja eivät ne Melissat ja Fatal Portraitit tuosta kauaksi jää. Historian SUURIA levyjä.

Nordland · Post by **Nordland** » Wed Mar 04, 2009 6:21 pm

jarke wrote: Lucy forever, I'll be with Lucy forever

King on tunnetusti paljon kikkaillut sanojen ja äänteiden kanssa, joten tuokaan tuskin sattumalta kuullostaa:
Lucifer ever, I´ll be with Lucifer ever"

THEM · Post by **THEM** » Wed Mar 04, 2009 7:16 pm

Mandragonaut wrote: Ja joo, muistan edelleen kun kuulin ekaa kertaa Don't Break The Oathin siin 15-16 vanhana. Elämä ei ollut enää koskaan entisellään. Se oli ja on edelleen niin...vaikea kuvailla. Vierasta. Erilaista. Voimakasta. Levy jonka äärellä voi vieläkin olla hämmentyneen onnellinen. Ja eivät ne Melissat ja Fatal Portraitit tuosta kauaksi jää. Historian SUURIA levyjä.

Sanokaa mitä sanotte mutta minun mielestäni DBtO on OIKEASTI tunnelmaltaan äärimmäisen nyrjähtänyt ja kiero levy, kuten on kyllä kaikki muutkin MF levyt mutta DBtO vie kirkkaasti voiton.
TJEU: The Oath

Khamul · Post by **Khamul** » Wed Mar 04, 2009 7:55 pm

THEM wrote: Sanokaa mitä sanotte mutta minun mielestäni DBtO on OIKEASTI tunnelmaltaan äärimmäisen nyrjähtänyt ja kiero levy, kuten on kyllä kaikki muutkin MF levyt mutta DBtO vie kirkkaasti voiton.

Totta joka sana! Oma suosikkini Mercyful Faten tuotannosta kun taas Come To The Sabbath on kaikkien aikojen paras biisi!

anthares · Post by **anthares** » Wed Mar 04, 2009 7:57 pm

Khamul wrote:
THEM wrote: Sanokaa mitä sanotte mutta minun mielestäni DBtO on OIKEASTI tunnelmaltaan äärimmäisen nyrjähtänyt ja kiero levy, kuten on kyllä kaikki muutkin MF levyt mutta DBtO vie kirkkaasti voiton.
Totta joka sana! Oma suosikkini Mercyful Faten tuotannosta kun taas Come To The Sabbath on kaikkien aikojen paras biisi!

Mutta dangerous meeting saa kakan housuun!

Wictorey · Post by **Wictorey** » Wed Mar 04, 2009 8:05 pm

Nordland wrote:King on tunnetusti paljon kikkaillut sanojen ja äänteiden kanssa, joten tuokaan tuskin sattumalta kuullostaa:
Lucifer ever, I´ll be with Lucifer ever"

Meikäläisen mielessä on käynyt Mercyful Faten 9-levyn kakkosbiisin nimi The Church of Saint Anne, joka kyllä laulettuna kuulostaa kovasti "saatanan kirkolta".

Nordland · Post by **Nordland** » Thu Mar 05, 2009 7:32 am

^ Juu ei tuokaan varman ihan sattumalta tuolta kuullosta.