[Kirjat] Imperiumin kirjakerho

Tietokone- ja konsolipelit, elokuvat, tv-sarjat ja kirjat
Vastaa Viestiin
himanic

30 Maalis 2012, 08:29

No luuletko tosiaan että voimme löytää yksi Book Depository ..? No haluan tietää millaisia ​​kirjoja voimme löytää BD ..???


Jussi
Viestit: 9441
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

24 Huhti 2012, 22:25

Pitkästä aikaa musiikkikirjoihin, vaikka koko ajanhan niitä tulee luettua (alkuvuoden ostokset: Glenn Hughes - ihan hyvä, Iommi - todella heikko) täällä päässä.

Onneksi Iron Man ei kuitenkaan ollut niin paska, kuin Waspi.

Oulun pääkirjastosta on tämä nimittäin nyt lainassa (omalla hankintaesitykselläni hankittu, kätevästi toimii kun harvoin jaksan ulkomailta tilata mitään, adlibriksellä halvemmat hinnat, jne) ja voinpa olla iloinen etten tällä kertaa ostanut sikaa säkissä. Siis tämä on aivan kuin vaikkapa Sädäri -tai vastaava randomfani- olisi itse tehnyt kirjan.
Nettihistoriikkeja ja haastiksista huonosti poimittuja heittoja heitetty mitenkuten peräkkäin ja aivan suoraan 'martin oman nettizinen' -tyylisiä haastatteluja ex-jäsenten kanssa pistetty väliin, eihän niistä olisi voinut mitään oikeaa tekstiä toimittaa, ei? "Excellent!" -vastauksineen kun Chris Holmes tai Steve Riley puffaavat tämän vuosituhannen alun projektejaan, jne... :|

Rivinvälitkin ovat kuin Tony Halmeen ja Timo Tolkin esikoisteosten vastaavat yhteenlaskettuina, vihkohan tästä olisi pienemmällä sellaisella & -fontilla tullut. Toki muita W.A.S.P. -kirjoja ei tietääkseni ole, niin paha nyhjäistä vertailukohtaa, mutta kyllä tämä on aivan hirvittävän huonosti tehty. :facepalm:
Metalcoholic

28 Huhti 2012, 22:42

Stockholm Noir -saagan sain juuri päätökseen. Kaikki kolme osaa oli kyllä lukemisen arvoisia, sarjan päätösosassa eli Luksuselämää -kirjasessa riitti myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaikka osan loppuratkaisusta arvasin jo kun kirjaa olin lukenut vasta kolmasosan.
Night
Viestit: 308
Liittynyt: 20 Helmi 2009, 19:55
Paikkakunta: Riihimäki

07 Kesä 2012, 15:39

Tuli ostettua heräteostoksena Slashin elämänkerta ärrältä kympillä, ja jos tänään aloitin aamujunassa mennessäni töihin, ja vielä on kotimatka tekemättä, niin sanoisin ettei pöllömmin ole koukuttanut kun n. 70 sivua lukenut jo. Hyvin kirjoitettu, eikä kirjoitusvirheitäkään ole vilissyt, kuten joissakin muissa Liken kirjoissa mitä olen lukenut.
Zhema
Viestit: 724
Liittynyt: 16 Helmi 2008, 23:19
Paikkakunta: Helsinki

07 Kesä 2012, 15:52

Night kirjoitti:Tuli ostettua heräteostoksena Slashin elämänkerta ärrältä kympillä, ja jos tänään aloitin aamujunassa mennessäni töihin, ja vielä on kotimatka tekemättä, niin sanoisin ettei pöllömmin ole koukuttanut kun n. 70 sivua lukenut jo. Hyvin kirjoitettu, eikä kirjoitusvirheitäkään ole vilissyt, kuten joissakin muissa Liken kirjoissa mitä olen lukenut.
Perhana, kaveri juuri viikonloppuna kirjaa hehkutti! Saisikohan meidänkin ärrältä kybällä? Pitää mennä väijyy.
eddiebruce

13 Heinä 2012, 19:02

Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi ainakin kuukausi sitten 3 pokkaria/10e ja sieltä nappasin slashin, axl W.A.R kirjan ja Mötley cruen törkytehtaan.Mötley cruen kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä vaikka bändin musiikkiin en ole ikinä pahemmin aikaani kuluttanut.
Devil's Rondo

20 Heinä 2012, 15:39

Viimeksi tuli luettua Hemingwayn For whom the bell tolls. Loistava teos vaikka naurattaa vähän miten osuvasti joku tätä kommentoi: "How friggin' many pages will it take to blow up a one bridge" :lol:
Peuranpuolikas
Viestit: 81
Liittynyt: 25 Touko 2006, 15:21

02 Elo 2012, 20:18

Lienee aika mainostaa täälläkin: esikoiskirjani julkaistaan (Myllylahden toimesta) ensi vuoden alussa! Muistakaapa kaikki käydä sitten poimimassa kappale haltuun! Sekaan olen ympännyt aiheeseen liittyviä lainauksia mm. Led Zeppeliniltä, Alice Cooperilta ja Morbid Angelilta (!).

Tarina on kauhu-dekkari... tai dekkari-kauhu, kuten kukin haluaa. Lisää infoa lähempänä :)
Night
Viestit: 308
Liittynyt: 20 Helmi 2009, 19:55
Paikkakunta: Riihimäki

03 Elo 2012, 09:44

Sain juuri lukaistua loppuun Hunger Games-trilogian (eli nälkäpelin näille suomennosvimmaisille), ja olihan hurja tarina. Elokuvaa en ole nähnyt, vielä. Kohtahan tuo taitaa DVD:lläkin ilmestyä. Toinen kirja sarjassa oli vähän ehkä sellainen "välityö", ensimmäinen oli täyttä timanttia, ja kolmas, kakkososan lopun cliffhangerin ansiosta myöskin hyvä. Sinänsä ymmärrän Twilight-sarjaan vertailut, mutta oli tämä mielesäni parempi kuin ko. sarja.

Edellinen kirja olikin Wilbur Smithin Those in peril, ja se nyt oli sellainen perus jenkki rymistely äksön tsäksön-kirja. Hieman pääsi yllättämään kirjan jossain puolen välin jälkeen, kun tarina oli jo tavallaan nivottu yhteen ja saatu looginen päätös sille, niin tuli sellainen juonenkäänne että oksat pois - ja sen myötä sitten koko paska lässähti perseelleen loppua myöten. Miksi, MIKSI, kirjoille pitää tehdä väkisin onnellinen loppu ja miksi jenkkien pitää aina pelastaa maailma? Tämä samainen asia vituttaa muuten hyvissä Clancyn kirjoissa, kun jenkit ovat sellaisia yli-ihmisiä vailla vertaa. Oikeastaan varmaan ainut kirja, jonka muistan hyvin, joka ei päättynyt yli-onnellisesti oli Dean Koontzin Odd Thomas, ja se olikin erinomainen kirja.

No, mutta nyt kumminkin työn alla Ken Folletin Hornet Flight. Ensimmäiset 50 sivua takana, ja hyvältä vaikuttaa so far.
mape
Site Admin
Viestit: 2777
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

22 Elo 2012, 13:02

Nälkäpeli hieno, leffa susipa*ka.
Night
Viestit: 308
Liittynyt: 20 Helmi 2009, 19:55
Paikkakunta: Riihimäki

24 Elo 2012, 07:37

Edellisessä viestissäni mainittu Hornet Flight on luettu, ja lopputulos oli hyvinkin arvattavissa, mutta ihan perushyvä jännäri oli kuitenkin kyseessä.

Nyt sitten työn alla A Game of Thrones-kirjasarja, ensimmäisen kirjan sain juuri luettua loppuun. Pelkäsin, että silkka hahmojen määrä olisi liikaa itselleni, ja kiinnostus lopahtaisi siihen, mutta näin ei ihme kyllä käynytkään, hyvin pysyi kärryillä koko kirjan ajan.

Te, jotka olette katsoneet sen sarjan joka ko. kirjoista on tehty, niin onko ensimmäinen tuotantokausi käytännössä ensimmäisen kirjan tapahtumat, vai miten siinä mennään?
The Avenger
Viestit: 130
Liittynyt: 21 Helmi 2009, 13:56

24 Elo 2012, 13:07

Käytännössä ensimmäinen kausi on ensimmäinen kirja. Taitaa olla ihan muutama pikkutapahtuma otettu tokasta kirjasta, mutta huoletta voit kyllä katsella sarjaa spoilaantumatta toisesta kirjasta.
Malevolent
Viestit: 637
Liittynyt: 21 Joulu 2005, 11:10
Paikkakunta: ChurchMoor

30 Syys 2012, 22:56

Juuri lopetin kuudennen ja toistaiseksi viimeisen osan Bernard Cornwellin The Saxon Storiesista. Loistava kirjasarja 800-900-lukujen Englannista, eli viikinkiretkien ajasta ja viikinkien yrityksistä vallata koko maa. Cornwell kuvaa hienosti tuon ajan elämäntapaa, erityisesti sodankäyntiä ja sen tärkeimpänä piirteenä "shield wallia". Realismia, verta ja suolenpätkiä ei todellakaan puutu taistelukohtauksista. Päähenkilö on saksi, jonka kasvattaa tanskalainen sotaherra, mutta joka siitä huolimatta päätyy ajan suuressa kamppailussa toiselle puolelle, ja tämä ristiriita on kantavana voimana lähes koko sarjan ajan. Suosittelen todella lämpimästi kaikille historiasta ja erityisesti viikinkiajasta kiinnostuneille. Kuulemma noin vuoden päästä tulossa seuraava osa.

Aiemmin luin samalta tekijältä kirjat "Azincourt" ja "Stonehenge". Historiallisen fiktion mestari, johon ei jostain syystä ole tullut tutustuttua aiemmin. Seuraavaksi lähdössä Grail Quest, sijoittuen satavuotisen sodan ajan Ranskaan.
Narquelie
Viestit: 313
Liittynyt: 24 Elo 2002, 23:31
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

03 Loka 2012, 19:16

Juha Itkonen, mitä mieltä? Ite oon ihan hurahtanu, ahmin ne kaikki viisi aiempaa tässä kesän/syksyn aikana, ja nyt on kesken tuo uusin eli Hetken hohtava valo. Itkosen tyyliinhän kuuluu, ettei kirjassa ole vain yhtä kertojahenkilöä, vaan tarina etenee eri hahmojen (tai kirjeiden tai fiktiivisten kirjanpätkien, joissa hienoa on juuri se ettei lukija aina tiedä että kuka tässä nyt tarkalleen ottaen kirjoittaa ja kelle, ja mikä on totta ja mikä ei) näkökulmasta ja enimmäkseen epäkronologisesti. Kyseisellä kirjoitustyylillä pystyykin sitten rakentamaan todella hienoja juonitwistejä, arvostan. Anna minun rakastaa enemmän -teoksen loppu varsinkin, voihan helvetti kun meinasin pudota tuolilta kun eräs asia tuli niin puskista (ja tän lopputwistin olemassaolo spoilataan jo takakansitekstissä, mutta ei se silti lukukokemuksen nautinnollisuutta ainakaan omalla kohdalla vähentänyt). Suosittelen täysin varauksetta kyllä tätä.

Tän jälkeen luennassa sitten Riikka Pulkkisen uusin. Edellinen romaani Totta oli niin hyvää ja kaunista tekstiä, että odotukset on kyllä korkealla. Suomalaisia kirjailijoita on tässä tullut viime aikoina yllättävän paljon luettua, kun tähän asti mun kotimainen fiktio on jäänyt lähinnä Johanna Sinisalon varaan, mutta osaahan täällä näemmä muutkin kirjoittaa vangitsevaa tavaraa, jopa ilman yliluonnollisuus-aspektia, jota yleensä lukemiini romaaneihin kaipaan ainakin hitusen.

Saa suositella muitakin kotimaisia samanhenkisiä kirjoja/kirjailijoita, kun näitä nuoria kirjailijoita tuntuu nyt puskevan kuin sieniä sateella, mut jotenkin on jäänyt aika pintapuolisen tutustumisen asteelle. Siiri Enorannan Gisellen kolema oli loistava, Antti Tuomaisen Parantaja myös varsin jees, mutta Mia Vänskä ei ainakaan esikoisromaanillaan Saattaja vakuuttanut kauheasti. Liekö toinen kirjansa jo sitten parempi, onko kukaan lukenut vielä? Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät oli myös oikein maittavaa Suomi-spefiä, ja muitakin kotimaisia moisia olen luettavaksi haalinut, mutta ainakaan Isomäen Con Rit, Verrosen Karsintavaihe ja Rajamäen Kvanttivaras eivät ole samantien temmanneet mukaansa kuten esim. Sarasvatin hiekkaa teki, harmi.
Jussi
Viestit: 9441
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

03 Loka 2012, 20:32

Mick Jaggerin uusi "biografia" oli järkyttävän huono, kuinka sivuraiteille voikaan taiteellinen kirjoittaja Marc Spitz eksyä? Sinnillä luin loppuun, kun on kirjastosta kannettu...

nyt epäilyttävän oloisesti American Idol -tuomarin teinifaneille tehdyn oloinen Steven Tylerin Does The Noise In My Head Bother You:n suomennos vuoroon. Onneksi sentään Ike Vil on sen työn tekijänä, yleensä jälki on ollut niin hyvää kuin se tuossa epäpyhässä toimituksessa voi olla.
Night
Viestit: 308
Liittynyt: 20 Helmi 2009, 19:55
Paikkakunta: Riihimäki

10 Loka 2012, 14:56

@Narquelie en tiedä, mitä tyyliä nuo mainitut edustaa, mutta mainio, vähemmälle huomiolle jäänyt suomikirjailija nimeltä Tuomas Lius on kirjoittanut trilogian Julia Noussair-nimisestä naispoliisista. Varsinkin nsimmäinen osa, Haka, on sitä luokkaa että kun on sen aloittanut, ei sitä voi laskea käsistään ennenkuin on lukenut loppuun.

Edelleen kesken tuo Game of Thrones, nyt tosin neljäs kirja meneillään, josta lukematta enää noin 300 sivua. En tiedä, olenko väsyneenä lukenut liikaa vai mikä mutta en oikein hahmottanut enää näitä uusia tyyppejä tässä viimeisessä kirjassa, enkä koe samanlaista hinkua saada tietää, mitä heille tapahtuu, kuin esim. Aryalle ja muille aiemmista osista tutuille hahmoille. No, ehkä se tästä vielä.

Hyllyssä onkin sitten odottelemassa Stephen Kingin tuorein, Wind Through the Keyhole, joka on kirjoittajan itsensä mielestä The Dark Tower 4.5, eli ajallisesti se sijoittuu Wizard of Glassin ja Wolves of the Callan väliin. Harmillisesti siitä on vuosikausia aikaa kun luki tuon sarjan muut osat, niin ei enää oikein edes muistanut kaikkia hahmoja kun luki takakantta. Pitäisi varmaan ottaa projektiksi lukea uudestaan, ei loppuis ainakaan sivut heti kesken :)
Narquelie
Viestit: 313
Liittynyt: 24 Elo 2002, 23:31
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

10 Loka 2012, 22:17

Night kirjoitti:@Narquelie en tiedä, mitä tyyliä nuo mainitut edustaa, mutta mainio, vähemmälle huomiolle jäänyt suomikirjailija nimeltä Tuomas Lius on kirjoittanut trilogian Julia Noussair-nimisestä naispoliisista. Varsinkin nsimmäinen osa, Haka, on sitä luokkaa että kun on sen aloittanut, ei sitä voi laskea käsistään ennenkuin on lukenut loppuun.
Luettu jo, ja tykkäsin kyllä. Pitäisi lukea myös kyseisen kirjan jatko-osat, kun tässä jossain välissä kerkeäisi. Jos minulla olisi intiaaninimi, se olisi varmaan Kyselee uusia kirjasuosituksia vaikka on ~20 kirjaa jo kesken/oottamassa alottamista. :P

Night kirjoitti:Hyllyssä onkin sitten odottelemassa Stephen Kingin tuorein, Wind Through the Keyhole, joka on kirjoittajan itsensä mielestä The Dark Tower 4.5, eli ajallisesti se sijoittuu Wizard of Glassin ja Wolves of the Callan väliin. Harmillisesti siitä on vuosikausia aikaa kun luki tuon sarjan muut osat, niin ei enää oikein edes muistanut kaikkia hahmoja kun luki takakantta. Pitäisi varmaan ottaa projektiksi lukea uudestaan, ei loppuis ainakaan sivut heti kesken :)
Rykäsin ton tossa kesällä tyyliin kertalukemalla. Itellä oli kans vuosia Velhon ja Callan Susien lukemisesta, mutta eipä se kyllä yhtään vaikuttanut asiaan, sillä kirjan idea on tarina tarinan sisällä, ja vain pätkä alusta ja lopusta liittyy oikeastaan sitten Torni-saagaan. Kingiltä taas taattua laatua siltä osin että lukemista ei malttanut jättää kesken, mutta eipä se itse Torni-kirjojen tarinaa laajentanut sitten millään tapaa. Vaikka eipä sinne nyt ihan mieletöntä määrää tapahtumia olis voinutkaan enää lisätä, ainakaan ilman että se tuntuisi hieman väkinäiseltä.

Tässä vaan Doctor Sleepiä odotellessa. Onneksi sentään tän vuoden melkeinpä eniten odottamani kirja, Justin Croninin The Twelve, ilmestyy ensi viikolla. \o/
Lauri Perkele

12 Loka 2012, 20:44

Itse lukaisin viimeksi Leif G.W. Perssonin dekkarin Matkan Pää. Perssonilla on setämäisen hauska tyyli, esimerkiksi tämä kuvaus työpaikan palaverista on lyömätön:

"Yhdeksän henkilöä, joista vain yksi oli oikea poliisi. Muuten joukkoon kuului täydellinen suomalaisjuntti, lapinpoika, toinen suomalaisjuntti, chileläinen, venakko, nuori nokikana, lepakko, tanhupetteri sekä vanha kunnon Lars Puupää Alm, vaikeasti kehitysvammainen jo syntyessään"


Sisällöltään parasta Perssonia lienee Olof Palme-trilogian päättävä Putoaa vapaasti kuin unessa. Hieno salaliittoaiheinen poliisiromaani.

Radio Suomen Teemailla ovat muutenkin usein hienoja lähetyksiä - Esimerkiksi viimevuotinen Kotitietokoneet 30 vuotta oli aika jytisevä asiakokonaisuus - mutta kannattaapa kuunnella areenasta viimeisin Dekkari-ilta, jos tyylilaji kiinnostaa.
Broken

24 Loka 2012, 15:54

Onko jollain suositella saman tyyppisiä kirjailijoita kuin G.R.R Martin? Saisi odotus luettavaa kunnes tuo uusimman kirjan suomennos tulee.
J.P. Drinkmore
Viestit: 312
Liittynyt: 20 Loka 2005, 12:36
Paikkakunta: kuopio

24 Loka 2012, 19:22

Broken kirjoitti:Onko jollain suositella saman tyyppisiä kirjailijoita kuin G.R.R Martin?
Saako olla korkealentoista fantasiaa? Jos saa niin Steven Eriksonin Malazan Book of the Fallen -sarja on ihan järkyttävän kova. Eeppinen, hienoja hahmoja, moniulotteinen juoni ja maailman rakentaminen kansojen historioineen on todella vakuuttavaa.

Joe Abercrombie on myös johon kannattaa tutustua, kuten R.Scott Bakker. Itse ainakin suurena Georgen fanina olen näistä tykännyt.

Edit: Saiko olla muuten englanniksi? Joe Abercrombieta on myös suomennettu.
Broken

24 Loka 2012, 20:12

^Englanti käy hyvin. Tuo Joe Abercombien First Law-trilogian ensimmäinen osa onkin näköjään suomennettu, joten täytyykin harkita. Eriksonin Fallen- sarja kotisivujen perusteella taitaa olla seuraava mitä rupeaa lukemaan, ensiksi täytyy saada vaan Felix ja Gotrekin Omnibookit luettua.

kiitos noista suosituksista
J.P. Drinkmore
Viestit: 312
Liittynyt: 20 Loka 2005, 12:36
Paikkakunta: kuopio

24 Loka 2012, 20:27

Broken kirjoitti:Eriksonin Fallen- sarja kotisivujen perusteella taitaa olla seuraava mitä rupeaa lukemaan
Siinä onkin tekemistä vähäksi aikaa! Sarja sisältää 10 kirjaa, jotka kaikki pokkareina n. 700-1400 sivuisia. Siihen päälle vielä samaan maailmaan sijoittuvat muut novellit ja Ian C. Esslemontin kirjat. :D
TheFourthHorseman
Viestit: 643
Liittynyt: 04 Tammi 2003, 14:11
Paikkakunta: Turku

25 Loka 2012, 11:24

Broken kirjoitti:^Englanti käy hyvin. Tuo Joe Abercombien First Law-trilogian ensimmäinen osa onkin näköjään suomennettu, joten täytyykin harkita.
Jos on hyvä käännös, niin miksei lukea ensimmäistä suomeksi, mutta toisaalta jos kieltä pitää joka tapauksessa vaihtaa sitten kun innostuu...itselle kävi noin aikoinaan Martinin kanssa. No, käännöskirjallisuuden hommaaminen on joka tapauksessa hyvä juttu tietysti.

Hehkutusta Abercrombielle myös täältä. Kaikki kuusi kirjaa luettuna, uudenkin (Red Country) sattui saamaan pari viikkoa ennakkoon niin tuli jo hotkaistua. Eihän mies nyt varsinaisesti mikään GRRM #2 ole, koska tyylinsä ovat varsin erilaisia. Erityisesti hieman hahmopohjaisempaa fantasiaa, vai pitäisikö sanoa vain, että hahmot ja dialogi ovat selvästi Abercrombien vahvin puoli. Huumoria on myös ihan eri tavalla, välillä saa nauraa ihan kunnolla. Martin ja Abercrombie kuitenkin vetoavat luultavasti samaan yleisöön ainakin sen takia, että juonenkäänteet ovat todella hyviä ja melko arvaamattomia sekä mättö ja taistelut sopivan brutaalia. Toiminta onkin Abercrombien kirjoissa ensiluokkaista, lukija (tai ainakin itse) pääsee todella lähelle tapahtumia, jolloin viihdyttävyys on tietysti eri luokkaa kuin tilannetta neutraalisti kaukaa seuratessa.

Trilogian jälkeen on julkaistu kolme standalone-kirjaa, joissa jokaisessa juoni ja sijainti on luonnollisesti rajatumpi. Nämä voi periaatteessa lukea ensinkin jos tahtoo, mutta kun ne kuitenkin tapahtuvat trilogian jälkeen ja sivuhahmoina on vanhoja tuttuja, niin suosittelen trilogiasta aloittamista ja muutenkin julkaisujärjestyksessä etenemistä. Standaloneista toinen eli The Heroes on varmaan tähän mennessä parasta Abercrombieta, mutta eipä ole paskaa tai edes keskinkertaista kirjaa vielä kynäillyt.
Nicholas
Viestit: 439
Liittynyt: 24 Helmi 2004, 18:51
Paikkakunta: Tku

04 Tammi 2013, 23:47

Tuli kesällä ostettua Dee Sniderin Shut up & give me the mic-kirja ja täytyy kyllä hyvällä omalla tunnolla suositella. Yksi parhaista musiikkikirjoista, joita olen lukenut.

Ei ollut yhtään sellainen olo, että lukisi kirjaa vaan lähinnä kuuntelisi Deen kertomaa tarinaa. Siinä piilee mielestäni yksi kirjan vahvuuksista. Viime aikoina on lukenut niin monta ulkopuolisen kasaamaa kirjaa perustuen kirjoittajan mielipiteisiin, lehtijuttuihin tms., että on mahtavaa kun kirjan henkilö puhuu koko suoraan. Siihen lisättynä Deen rehellisyys niin huonoissa kuin hyvissäkin asioissa ja miehen hieno kyky itseironiaan.

Kuten sanottu, suosittelen!
idi amin
Viestit: 156
Liittynyt: 24 Joulu 2005, 22:11
Paikkakunta: Vanda

14 Tammi 2013, 22:49

Metalcoholic kirjoitti:Stockholm Noir -saagan sain juuri päätökseen. Kaikki kolme osaa oli kyllä lukemisen arvoisia, sarjan päätösosassa eli Luksuselämää -kirjasessa riitti myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaikka osan loppuratkaisusta arvasin jo kun kirjaa olin lukenut vasta kolmasosan.
Stockholm Noir on parasta mitä olen lukenut moneen vuoteen. Itsekin kahlasin kirjat keväällä läpi. Muistaakseni eka oli paras, toka huonoin ja kolmas siihen väliin. Mutta erinomaisia kaikki. Sujuvan ja koukkuisen tarinan kehittely on yksi juttu, mutta mikä todella erottaa Lapiduksen muista alan kurkoista (Larsson jne) on se, että hän uudistaa dekkarigenren kieltä. Kerronta on paikoin sarjakuvamaista, mutta erittäin miellyttävällä tavalla. Tykkäsin myös siitä karkeudesta ja realismista millä Lapidus kuvaa alamaailmaa ja elämää yleensä. On pelkoa, väkivaltaa, maahanmuuttajia, pillun perässä juoksemista, huumeita, munan imemistä ja muuta, mutta myös lämpimiä perhesuhteita.
Vastaa Viestiin