Balm wrote:Kitaroissa sama väri tarkoittanee kitaran maalin väriä, koska muuta samaa niistä olisi turha etsiä. Ja oma maailma tosiaan; kukaan muu ei soita yhtä paljon vääriä nuotteja ja niin hirveällä saundilla sekä rupella "tilusooloja" miten sattuu kuten Axel Rudi Pell. Melkoinen häväistys puhua samaan aikaan Blackmoresta ja Pellistä.Sabbathman wrote:Onhan toki kitaroissa sama väri, löytyyhän soundista ja tyylistä Blackmoren vaikutetta roimasti. Hyvä niin, Pell on käynyt oikeanlaisen "koulun" ja valmistunut sieltä kiitettävästi, siitä sitten rakennellut oman maailmansa ja tyylinsä...
Heh, tänään oulun saaristonkadun iltapäiväruuhkan valoissa seisoessani, tuli ylläpuhutun Diamonds Unlockedin pauhatessa tämän topicin viestit mieleenJussi wrote:Balmi on hokenut tätä sen 10 vuotta etkä lie edes uudempia kuullutkaan (ei se niin muuttunut ole tietenkään pahemmin), mutta noin hitaassa (hyvällä sanoen = upeassa, jyräävässä, melodisessa, tunnelmallisessa, etc) kamassa kai edes voi soittaa paljon vääriä nuotteja tai tilusooloja. Oot kuitenni kuunnellut vain silloin 1996-1998 pahimman Ynkkävaiheensa aikaan (mie muuten tykkään kovasti Nightmaren & Pay The Pricen sooloista, aina säväyttäneet) etkä näillä 2000, 2002, 2004, 2006 tai 2008 -täyspitkillä.
Ja nimenomaan avaaja-Warriorin (Riot) aikana, että tätä ARP:n "signature-soundia" Balm varmasti tällä tarkoittaa, jonka kuulee oikeastaan yksinomaan noissa nopeissa, nykyään aika harvinaisissa kappaleissa. Eli tahtoo sanoa, että jos äijä vierailisi nopeilla sooloillaan jossain muun artistin levyllä, niin melko kyllähän sitä varmasti tunnistaisi Axelin. Ne ovat varmaan noita muusikon korviin kamalalta kidutukselta kuulostavia juttuja, mie en itse kuule niissä niin mitään vikaa kun asiasta ei löydy tietoa. Mutta joo: taidan nyt vasta ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan; sellaista 'lurittelua'. Esimerkiksi Ynkälläkin on aika omanlaatuisensa, jonka kyllä tunnistaa. hrr...