Kitarasi+vire+kielisetti (+keskustelua aiheesta)

[Entropia]

Nostellaas vähän, ihan piruuttani aloin tuossa pohtimaan noita Deanin ja Washburnin kitaroita, erityisesti niitä ML-mallisia. Onko ne mistään kotoisin? Washburneista ainakin sellainen käsitys, että hinta/laatu kohdillaan.

Perkeleen komeahan kyseinen malli on.

[Lappis]

Itseltä löytyy Jacksonin Dinky-mallin skittoja kaksi, tosin kuvasta poiketen mustia;
http://www.drumza.com/images/JacksonDK2 ... Guitar.jpg
Toisessa samanlaiset helminauhat kuin kuvassa olevassa, toisessa liekkikuvioiset. Mikkeinä toimii toisessa Jacksonin omat mikit, toisessa Seymor Duncanit.

Vireenä toimii ihan perus-E, Sepulturan Beneath the remains-hengessä. Toisaalta myös hivenen protestina kaikelle nykyajan alavireille.
Kielinä Dean Markleyn 9-setti.

Uudelle skitalle ei ole tarvetta, mutta joskus voisi kyllä ostaa jonkun Ibanezin. Todettu erittäin istuviksi mun käteen.

[CT79]

Itellä kiinnostuksen kohteena Gibsonin SG Special Faded (Worn Brown): http://www2.gibson.com/Products/Electri ... faded.aspx - kuulemma hyvin samanlainen soittotatsi kuin standardissa SG:ssä. Pitääkö paikkansa? Ja onko porukalla kokemuksia SG Special Fadedista?

Mikit on ilmeisesti hiukan standardin mikkejä modernimmat. Hinta ei päätä huimaa, sillä Thomannilta sen saa hintaan 644 euroa. Suomessa kyseinen kitara pyörii 800 euron hujakoilla. Ongelmana on se, että paikallinen musaliike ei ole jostain syystä vieläkään saanut hyllyynsä tuota spessufeidattua, eikä edes standardia, jolla voisin varmaankin saada selville, että miten kitara istuu käteeni.

Minkälaisia kokemuksia porukalla on Gibsonin SG-mallisista kitaroista metallin soittamisessa ja etenkin alavireisemmässä meiningissä? Bändimme soittaa C-vireestä ja kielisetti minulla on LTD:ssä 10-58. Mitenhän moinen setti toimii lyhytskaalaisemmassa kitarassa ja vaatiiko tuo kitaraan jotain erityisiä modauksia kuten satulanvaihdon? Minulla ei ole juurikaan kokemuksia noista vintage-kitaroista, kun tähän mennessä on ollut vain Ibanezia ja LTD:tä yms.

[Dante]

ESP ltd EC-500 (Les Paul-malli) ja kielisettinä GHS Boomers 10-46. Vire on standardi-E kun tuohon on mukavasti tottunut eikä alavireilyt ole liioimmin innostaneet.

[ExNihilo]

Itellä kiinnostuksen kohteena Gibsonin SG Special Faded (Worn Brown): http://www2.gibson.com/Products/Electri ... faded.aspx - kuulemma hyvin samanlainen soittotatsi kuin standardissa SG:ssä. Pitääkö paikkansa? Ja onko porukalla kokemuksia SG Special Fadedista?

Pitää, standardi SG se onkin mutta siinä on eri viimeistely ja erilaiset otelautamerkit. Stankussa on sama kaula, mutta se ei ole sama 50's taper mikä esim. lespassa on vaan jonkin verran ohkaisempi. Eli ainoa tapa saada selville millainen on kyseessä on pistää se testiin.

Minkälaisia kokemuksia porukalla on Gibsonin SG-mallisista kitaroista metallin soittamisessa ja etenkin alavireisemmässä meiningissä?

Ihan makuasioita nämä mutta ite en kyllä lähtisi virittämään 24.75":sta noin alas. Itelläni on Les Paul ja Explorer tuossa skaalassa ja tuo skaala on vaatinut melkoiset vaijerit jo E-vireeseen. Pelkkään E-vireeseen olen jo joutunut laittamaan 11-49 setin ja en yhtään tiedä mimmoista kankea siihen kitaraan pitäisi virittää jotta sen vireen saisi kaksi kokonaista askelta alaspäin.

[CT79]

Toisaalta onhan noita aika paljonkin bändejä, jotka soittavat Les Paulilla alavireistä kamaa, kuten Dark Tranquillity, In Flames, The Haunted jne.

[Vahiz]

Ihan makuasioita nämä mutta ite en kyllä lähtisi virittämään 24.75":sta noin alas. Itelläni on Les Paul ja Explorer tuossa skaalassa ja tuo skaala on vaatinut melkoiset vaijerit jo E-vireeseen. Pelkkään E-vireeseen olen jo joutunut laittamaan 11-49 setin ja en yhtään tiedä mimmoista kankea siihen kitaraan pitäisi virittää jotta sen vireen saisi kaksi kokonaista askelta alaspäin.

Nimenomaan makuasia. Itsellä ollut Gibsonin Les Paul Standard ja tällä hetkellä löytyy '73 vuoden SG. C-vireestä olen veivaillut ihan perus .11 -setillä, nyt menee B-vireestä 12-52 -vaijereilla. Mitään ongelmia ei ole ollut ainakaan toistaiseksi, satula sekä intonaatio vähän tosin epäilyttivät mutta hyvin pelaa.

Jos näistä Gibsoneista puhutaan metallihommissa niin voisin sanoa että parhaiten ne sopivat soundiltaan vanhemman koulukunnan menoon, harvemmin näkee esim. doomia soitettevan muulla kuin SG:llä. Tärkeintä on kuitenkin se mistä itse tykkää, suosittelen kokeilemaan ennen ostopäätöstä. Ongelmallista on että harvemmin liikkeissä pääsee testaamaan kitaroita muuten kuin E-vireessä, kitaran ominaissoundi kuitenkin muuttuu aika paljon vireen vaihdon myötä.

Omat kokemukset ovat melko vähäiset noista Faded yms. malleista, ihan hyviksi olen todennut mitä liikkeissä olen nopeasti testaillut. Eniten noissa hintaa tiputtaa se että mukana ei tule Gibsonin kovaa laukkua ja että viimeistely on pelkistettyä, se on aika paljon jo hinnasta.

[CT79]

Nonii, eli mulla oli testissä SG Standard ja kielisettinä siinä oli 11-52. Tuo setti tuntui olevan optimaalinen Eb- tai D-vireelle. Viritin kuitenkin kitaran C:hen ja soittelin sillä treenit läpi. Melko spagetiksi tuo setti noin alhaisessa vireessä meni, mutta ihan hyvin sillä sai silti riffit soiteltua läpi. Optimaalinen kielten vahvuus saattaisi C-vireeseen tuolla skaalalla olla joku 60-13-setti tms?

Tykkäsin tosi paljon SG:n soitettavuudesta - se istui heti hyvin kouraan, vaikka olen tottunut soittamaan aiemmin oikeastaan ainoastaan 25,5"-skaalaisilla kitaroilla. En huomannut oikeastaan tuota skaalojen eroa, vaan lähinnä sen että kaula oli paksumpi kuin mihin olen tottunut. Uskoisin, että tuo paksumpi kaula tulee toimimaan ihan kivasti kunhan siihen vaan tottuu ensin. Otelauta oli miellyttävän leveä, koska minulla on isot ja kohmot sormet. Olin hämmästynyt siitä, miten hyvin nuo vakiomikit toimi modernin putkivahvarin kanssa. Soundi pesi oikeastaan tosi kevyesti EMG:n aktiivimikit. Kitara pysyi myös vireessä hyvin.

Faded lähtee tilaukseen heti kun T-kauppa saa niitä lisää.

[Maxim]

Tämänhetkinen kitarasetti sisältää seuraavaa:

ARIA PRO II U-60T Urchin Series
Valkoinen, muutoin originaali helmi 80-luvun alusta, mutta tallamikiksi vaihdettu Seymour Duncanin Invader SH-8. Jytisee, ja varsinkin jos kaverina pauhaa Mesan Rectifier. Ostin kapistuksen Hämeenlinnan Tevarista kesällä -89, ja on hyvin rakas soitin, joka on tosin saanut useilla keikoilla ja muutenkin matkan varrella muutamia osumia reunoihinsa, joten harkitsen laitteen kunnostusta ja kokonaan uudelleen maalaamista.

ARIA PRO II U-60T Urchin Series
Valkoinen, muutoin originaali kappale, jonka juuri hommasin ruotsalaiselta keräilijältä, mutta mikkipariksi vaihdoin EMG X 81:n ja EMG X 85:n, kun aktiivimikkien käyttö ensimmäistä kertaa kiinnosti. Vielä en ole kapistusta päässyt vinguttamaan treeni- tai keikkavolyymeillä, mutta kyllähän tuo uusi soundi erottelevammalta vaikuttaa ja varsinkin soolot tuntuvat tulevan "lujempaa" kuin passiiveilla. Olen tykästynyt kitaramalliin yksinkertaisesti sen muotojen vuoksi, ja siksi, että se sopii käteen kuin oma meisseli konsanaan.

Tämä nopeasoittoinen mallisarja on muuten varsin harvinainen, eikä sitä juuri tule vastaan. Suomesta tiedän näiden kahden kappaleeni lisäksi vain kaksi Urchinia, joista ainakin toinen - U Deluxe V - näyttää netin mukaan olevan Sotajumalan Mynnillä. Itsellä olisi vielä hakusessa ainakin sarjan U-100 ja U-70-mallit, vaikkei esim. U-100:n potikkamäärä ihan nappaa, mutta olisipahan läpikaulalla ja paremmista puumateriaaleista tehty...

ARIA U-1
Metallinhopeinen, täysin originaali kielisettiä lukuun ottamatta. Malli oli Aria-tehtaan jatke Urchin-sarjalle, ja sitä tehtiin ilmeisen suppea erä. Malli on tehty ties missä vinkuintiassa, joten odotukset paketin tullessa olivat melko ristiriitaiset. Yllätys oli kuitenkin varsin positiivinen, sillä keppi vaikuttaa ihmeen huolellisesti tehdyltä, vaikkei toki Urchinien tasoa olekaan. Originaali-humbuckerit ovat nekin yllättävän hyvät, mutta lisenssifloikan pistäisin melkeinpä vaihtaen joko alkuperäiseen tai Schallerin tekeleeseen. Etsiskelin muuten tätä keppiä n. 1,5-2 kuukautta, koska sen valmistus oli jo ehtinyt ajat sitten loppua, eikä jälleenmyyjiä löytynyt ainakaan netistä kuin kolme. Lopulta yhdestä musiikkiliikkeestä tärppäsi - Teneriffalaisesta sellaisesta, hahhah, gracias vaan señor Hernandez! Onpahan muuten melko varmasti Suomen, ellei jopa pohjoismaiden ainoa kappale.

EPIPHONE GOTH LES PAUL STUDIO
Epiphonen jööttisarjasta se vanhempi ja laadukkaampi malli. Omani tosin on kokenut muutoksia edellisen rokkistarbaomistajansa kourissa, sillä siihen on vaihdettu likipitäen kaikki Gibsonin vermeet mikeistä virityskoneistoihin, ja namiskatkin ovat mallia pääkallo. Kitara ei vieläkään ihan istu omaan soittotyyliini, mutta pikkuhiljaa tälläkin on opittu soittelemaan. Mm. demppaus on muihin kitaroihini verrattuna hankalampaa tallamallista ja tallan sijainnista johtuen. Laite on kyllä varsin hyvä, mutta kovasti harkitsen tämän mattamustan pikkupirun myymistä eteenpäin ja kenties Mockingbirdin hankkimista tilalle.

Vireenä kaikissa kepeissä toimii C ja kielisarjana D'Addarion .012-.052. Olen likipitäen aina käyttänyt D'Addarioita lukuun ottamatta jotain satunnaisia kokeiluja, mutta Ernie Ballin kieliä en enää huoli, ne tuntuivat meikäläisen käsissä paukahtelevan kummallisen nopeaan tahtiin.
___________
~ Prepared ~

[CT79]

Vaihdoin tänään kielet omaan ykköskultaan, eli kiinteellä tallalla varustettuun LTD:n MH1000:een. Kokeilinpa piruuttaan laittaa alapäähän .058:n tilalle .056:n jonka aikoinaan heivasin liian löysänä omaan makuuni. Hitto, sehän toimi ihan helvetin hyvin ja tuntuu soivankin mielyttävämmin. Huomenna vasta pääsee treeneihin testaamaan, mutta tosi hyvältä vaikuttaa. En tiedä onko oma soittotyyli sitten muuttunut kun tuo hiukka löysempä alakieli tuntuu hyvältä. Vireenä tosiaan se C ja ohhuin kieli on .011.

Tulipa vähän rukkailtua muuten satulaakin. Eli havaitsin satulan turhan ahtaaksi kun muutamat kielet on yleensä olleet aina hitusen ylävireessä pienen soiton jälkeen. Näytin koloille vähän puukkoa ja lyijykynää. Tuntuu pysyvän kitara nyt hiton paljon paremmin vireessä kuin ennen. Tuossa MH1000:ssa on Earvana-satula ja siinä on vakiona aika ohuille kielille tarkoitetut kolot.

[ExNihilo]

ARIA U-1
Malli oli Aria-tehtaan jatke Urchin-sarjalle, ja sitä tehtiin ilmeisen suppea erä. Malli on tehty ties missä vinkuintiassa, joten odotukset paketin tullessa olivat melko ristiriitaiset. Yllätys oli kuitenkin varsin positiivinen, sillä keppi vaikuttaa ihmeen huolellisesti tehdyltä, vaikkei toki Urchinien tasoa olekaan.

Tuo on siis uustuotannon Aria ja se ei ole ns. "Aria-tehtaan" tuote. Brändi ymmärtääkseni myytiin joskus ysärin alussa jollekulle, käytännössä se joku kuppasi nimet ja mallit ja alkoi halpatuottaa kamaa tilauspohjalta muualla kuin japseissa. Alkuperäiset taas on japanista, niitä tehtiin Matsumokussa (ehkä myös Fujigenissa) ja kamat on kyllä melkoisen hyviä. Itelläni on tuollainen Aria Pro II TE-400 ja se on kyllä hintaisekseen niin kanki laite ettei se kyllä sillä budjetilla jätä toivomisen varaa yhtään.

Ei kyllä mikään ihme että kasariajoilla jenkkien kitarateollisuus tunsi itsensä uhatuksi kun nämä idän ihmeet pyyhki lattiaa länsimaisilla kitaroilla.

[CT79]

Vaihdoin tänään kielet omaan ykköskultaan, eli kiinteellä tallalla varustettuun LTD:n MH1000:een. Kokeilinpa piruuttaan laittaa alapäähän .058:n tilalle .056:n jonka aikoinaan heivasin liian löysänä omaan makuuni. Hitto, sehän toimi ihan helvetin hyvin ja tuntuu soivankin mielyttävämmin. Huomenna vasta pääsee treeneihin testaamaan, mutta tosi hyvältä vaikuttaa. En tiedä onko oma soittotyyli sitten muuttunut kun tuo hiukka löysempä alakieli tuntuu hyvältä.

Kumma juttu. Tuolla .056:lla en saa kitaraa soimaan vireisesti. En älyä, mikä tämän aiheuttaa. Viritin näyttää että kielet on ihan vireessä, intonaatio oli myös säädetty kuntoon, mutta silti kitara kuulostaa epävireiseltä, vaikka miten nätisti koittaa sointuja ottaa. Asia korjaantui kun vaihdoin .058:n takaisin paikalleen. Ei uskalla alkaa pelleilemään tällaisella asialla ennen keikkaa.

[ExNihilo]

Kitarahan ei ole koskaan täysin vireessä, koska normaali otelauta on aina enemmän tai vähemmän kompromissi kielten ja vireen osalta. That's life. Bassojen maailmasta tutumpi fanned fretboard tarjoaa ratkaisun. Skaala 22.75"-25.5", kuvan kepakko tosin kahdeksan kielinen.

Fanned Fretboard ei tarjoa ratkaisua vire-ongelmaan, se vain mahdollistaa sen että paksummilla kielillä on pidempi skaala käytössä ja niiden oikeaan vireeseen on helpompaa. Yhtäläailla tuossa jokainen kieli on epävireessä, tuo on käytännössä kuin normaali kitara jossa jokaisella kielellä on oma skaalansa.

Se mitä tarkoitit on siis Tempered Fretboard, se tarkoittaa sitä että jokaisen nauhaväli on viritetty erikseen ja kitara soi täsmälleen sävelestä. Pienemmässä mittakaavassa tätä samaa efektiä voidaan hakea kompensoidulla satulalla (esim. Earvana tai Buzz Feiten), niin ainakin muutama ensimmäinen nauha soi paremmin säveleen.

http://earvana.com/
http://www.buzzfeiten.com/

[CT79]

Earvanan sivulla: "Adapts to any fret board radius, fret size and string gauge" - kyllä mulla ainakin piti puukkoa näyttää hitusen kun oli niin saatanan tiukka noille paksummille kielille, että jotkut jäivät ylävireeseen. Eivätpä jää enää kun näytin puukkoa ja lyijykynää.

[ExNihilo]

Earvanan sivulla: "Adapts to any fret board radius, fret size and string gauge" - kyllä mulla ainakin piti puukkoa näyttää hitusen kun oli niin saatanan tiukka noille paksummille kielille, että jotkut jäivät ylävireeseen. Eivätpä jää enää kun näytin puukkoa ja lyijykynää.

Kyl se adaptoituu, eihän se kellekään tule yllärinä satula pitää joka tapauksessa viilata oikealle kielisatsille sopivaksi. Se kumminkin siis toimii noilla eri vahvuuksilla, se pitää vain säätää oikein nimenomaan viilaamalla.

[CT79]

Earvanan sivulla: "Adapts to any fret board radius, fret size and string gauge" - kyllä mulla ainakin piti puukkoa näyttää hitusen kun oli niin saatanan tiukka noille paksummille kielille, että jotkut jäivät ylävireeseen. Eivätpä jää enää kun näytin puukkoa ja lyijykynää.

Kyl se adaptoituu, eihän se kellekään tule yllärinä satula pitää joka tapauksessa viilata oikealle kielisatsille sopivaksi. Se kumminkin siis toimii noilla eri vahvuuksilla, se pitää vain säätää oikein nimenomaan viilaamalla.

Okei, ajattelin että tuossa tarkoitettiin, ettei mitään tarvii tehä.

[ExNihilo]

Okei, ajattelin että tuossa tarkoitettiin, ettei mitään tarvii tehä.

Sehän on sellainen ihan normaali toimenpide tuo satulan viilaus. Periaatteessa se pitäisi tehdä kaikkiin kitaroihin joihin vaihdetaan uusi setti.2 Esim. Gibsonit minusta viilataan tehtaalla setille 10-46 ja jos siihen laittaa jonkun 11-52:n niin varmastihan se tuppaa kirraamaan. Ei se soittokelvoton tietenkään ole mutta vireongelmia saattaa esiintyä.

[Entropia]

Tämmönen tuli omaan kotiin: http://haje.fi/random/washburn.jpg
Elikkäs Washburn 333 ja täysin uusi.
Speksejä
aito Floyd Rose
Seymour Dunca 59 kaulassa, Dimebucker tallassa
Buzz Feiten ja Grover 18:1
Mahonki body, leppä liimakaula
Tuolla värillä on ilmeisesti valmistettu vain 50, lavassa lukee 33 of 50.

[Sickening]

Jahas, voi vittu. Sinne lähti yöunet.

Onnea hienosta ja.. mitä luultavammin melko hyvästä kitarasta!

[CT79]

Okei, eli Gibson SG Special Faded Worn Brown hallussa. Kolmen kielisetin vaihdon jälkeen löytyi sopiva satsi, jonka joutuu tekemään customina, mutta tuo ei ole ongelma, sillä GHS:ltä saa tilattua custom-settejä omalla nimellä. Nyt alkuun vielä ostin irtokielinä (GHS). Virehän oli normi-C ja kielten vahvuudet ovat nyt seuraavat: 12, 17, 28, 40, 50, 58. Parin kielen kanssa meni todella hilkulle, että sain intonaation kohdalleen kun säätövara loppui kesken. Onneksi juuri tuossa pisteessä intonaatio oli kunnossa noiden kielten kohdalla. Satulalle näytin hitusen santapaperia ja lyijykynää ja tuntuisi, että tuo Gibson pysyy jopa paremmin vireessä kuin LTD MH-1000, jossa kuitenkin Earvana-satulakin.

[Humanoid]

Nyt alkuun vielä ostin irtokielinä (GHS). Virehän oli normi-C ja kielten vahvuudet ovat nyt seuraavat: 12, 17, 28, 40, 50, 58. Parin kielen kanssa meni todella hilkulle, että sain intonaation kohdalleen kun säätövara loppui kesken.

Jos balanssia katsoo, sopivampi setti olisi 12-17-22-32-44-58, mutta mikäs siinä, jos diggaa noiden tatsista Paljonko tuollaiset custom-setit muuten makselee, jos ihan GHS:n kautta tilailee?

[CT79]

Nyt alkuun vielä ostin irtokielinä (GHS). Virehän oli normi-C ja kielten vahvuudet ovat nyt seuraavat: 12, 17, 28, 40, 50, 58. Parin kielen kanssa meni todella hilkulle, että sain intonaation kohdalleen kun säätövara loppui kesken.

Jos balanssia katsoo, sopivampi setti olisi 12-17-22-32-44-58, mutta mikäs siinä, jos diggaa noiden tatsista Paljonko tuollaiset custom-setit muuten makselee, jos ihan GHS:n kautta tilailee?

Siltä pohjalta, että mun vanha setti, joka toimii pidempiskaalasen kitaran kanssa, on 11-16-26-36-46-58 ja tuota myös Gibsonissa testanneena ja räpsyksi todenneena, on tuo mun nykyinen Gibson-setti vitun hyvä. Ei, se ei olekaan hyvä, vaan se on täydellinen!

En tiiä mitä maksaa, mutta meidän toinen kitaristi on niitä käyttänyt jo pitkään.

[Fishbone]

Seuraavanlaista:
Amfisound Routa Custom, C#, D'Addario 10-52

Jackson RR1, C#, D'Addario 10-52

[CT79]

En tiiä mitä maksaa, mutta meidän toinen kitaristi on niitä käyttänyt jo pitkään.

Tänään oli treenit, niin kyselin. Kuulemma niitä tulee 12 pakettia kerralla ja hintaa on Kullaksen kautta about 110 euroa, eli ei paha. Pitää selvittää, saisko niitä tilattua jotenkin suoraan.

[PsychoTapu]

Mitkäs valmistajat tekee .11- ja/tai .12-kielisettejä, joissa olisi g-kielikin punottu? Dean Markleyta käyttänyt tähän asti, mutta ne tuntuvat olevan muutamien soittokertojen jälkeen ruosteessa ja sehän ei ole hyvä ei.