METALLICA

Raskaamman musiikin keskustelut
Vastaa Viestiin
Wictorey
Viestit: 968
Liittynyt: 22 Elo 2002, 22:13
Paikkakunta: Helsinki

20 Marras 2016, 00:08

Valitettavan tylsä levy. Ymmärrän Load-vertaukset mutta kuuntelen paljon mieluummin Loadia.


hj-
Viestit: 25
Liittynyt: 07 Marras 2010, 01:43
Viesti:

20 Marras 2016, 00:35

No jaa, olihan nuo sinkuina julkastut biisit ihan jees.

Vituttaa tuo MesaBoogie kantrisärö, jos pitää yrittää olla metallia nii vois edes sen särön vetää kaakkoon perkele.

Ja onhan tuo Dream No More melkosta trollailua 'ctulhu' ja 'madness' huutoineen. Odotin kyllä Trollfacea videon loppuun...
Tero M
Viestit: 378
Liittynyt: 29 Loka 2005, 08:39
Paikkakunta: Livin' on the road

20 Marras 2016, 08:44

ovassa-8 kirjoitti:On kyllä kova juttu ja historiallinen tempaus että bändi julkaisee samanaikaisesti kaikki levyn biisit videoina. Vaikka videot eivät nyt mitään MTV:n kultakauden miljoonaluokan teoksia olekaan, niin onhan tuo silti ollut kova proggis, kun vielä eri ohjaajakin jokaisessa.
Loudness teki tämän tempun jo Thunder In the East -levynsä (joka kuullostaa edelleen relevantilta) kanssa vuonna 1985. Vaikka etenkin nuoruudessa Metallica kova juttu olikin niin taidan nyt kuitenkin kallistua Loudnessin puoleen (etenkin noiden videoiden osalta).
Leprosy
Viestit: 386
Liittynyt: 16 Joulu 2002, 11:33

20 Marras 2016, 09:19

In Your Face, Napster: Metallica Releases Album Nobody Wants to Steall :D :D :D

En ole vielä uskaltanut kuunnella levyä ja voi olla, etten uskallakaan kuunnella, mutta vitti joutuu naurahtaa ääneen äsken. Atlas Rise oli ihan ok ralli tosin.
Blizk
Viestit: 671
Liittynyt: 07 Huhti 2006, 14:11
Paikkakunta: Oulu

20 Marras 2016, 12:59

^ Ihan pätevää satiiria kyllä :D
mape
Site Admin
Viestit: 2777
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

20 Marras 2016, 14:24

Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

20 Marras 2016, 18:34

Siinähän se tuli. Olisin ehkä pyöristänyt tasalukuun 7 hyvän yrityksen ansiosta. Tui mieleen Iron Maidenin tuorein. Sama vika. Juntataan ja juntataan, varmuuden vuoksi kerran vielä, koska kukaan ei kehtaa lopettaa. Ei paska tai edes keskiverto riffi toistamalla parane. Ja samalla ne hyvätkin hukataan liian vatuloinnin myötä.

Levyn kesto oli optimi leppoisaan tihkukelin PK-lenkkiin, vaan eihän se kuuntelukokemusta muuten paranna. Pitkä mikä pitkä.
Better_unborn
Viestit: 50
Liittynyt: 16 Heinä 2003, 09:21
Paikkakunta: Ylöjärvi

21 Marras 2016, 08:22

Muutama etukäteen julkaistu maistiainen sai jostain syystä odottamaan ihan jotain muuta mitä taas levyltä löytyi. En minä tiedä voiko enää sanoa olevansa pettynyt, mutta hyvin lähellä sitä ollaan. En edelleenkään ymmärrä noiden rumpujen miksaamista pintaan varsinkaan kun Lars ei vieläkään osaa soittaa edes sitä yhtä komppia...

Sellainen pieni mielenkiintoinen mielleyhtymä tuli, että osa kappaleista kuulostaa hyvinkin paljon Megadethilta.
Deathrace King
Viestit: 373
Liittynyt: 13 Syys 2002, 20:17
Paikkakunta: Helsinki

21 Marras 2016, 09:22

empty testicles kirjoitti:
ovassa-8 kirjoitti:Jos levy olisi jätetty ekan levyn biiseihin, ja otettu tokalta levyltä se viimeinen nopea, olisi päästy lähes kelvolliselle tasolle, nyt kokonaisuuden pilaa kakkosplatta. Ei tämä ollut taaskaan hullua hurskaampaa tavaraa.
Yhdyn tähän, kakkoslevyn voi heittää roskiin.
Äijät on asian ytimessä. Eka levy rautaa + tokan levyn vika biisi. Loput tylsää Reload-tyylistä laiskaa tylsäilyhuttua.

Pitäiskin polttaa itselle autoon just tällainen levy ja heittäis oikeasti ton tokan levyn roskiin :evil:

Kaikenkaikkiaan silti kokonaisuudesta lievästi positiivinen maku. Sounditkin on jo edes lähellä totuutta, kun edellisillä levyillä ne on onnistuttu kusemaan täysin.
Jack Steel
Viestit: 120
Liittynyt: 07 Kesä 2007, 16:01
Paikkakunta: Suomi

21 Marras 2016, 10:29

Nyt kun Metallican uus jauhoi meikäläisen vehkeissä koko viikonlopun, on aika tuomion. Aluksi levyltä erottuivat edukseen ne sinkkubiisit (Hardwired, Atlas, Rise! ja Moth into the flame) + tokan levyn viimeinen veto (Spit out the bone). Lisäkuunteluiden jälkeen kelvollisiksi osoittautuivat myös hienot kitarariffit sisältävät Confusion ja Here comes revenge. Myös aluksi junnaavalta kuulostaneet Now that we're dead, Dream no more ja Halo on fire alkoivat kuulostaa hyviltä. Sen sijaan kolmikko ManUNkind, Am I savage? (levyn huonoin biisi) ja Murder one ovat niin junnaavaa laahausta, että ne olisi voinut poistaa julkaisusta. Niitä ei pelasta mikään. Kokonaisuuteena kuitenkin yllättävän hyvä levy. Sounditkin ovat täydelliset ja lauluihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Mielestäni James laulaa nykyisin paremmin kuin koskaan.
Teutates
Viestit: 298
Liittynyt: 08 Syys 2003, 13:04

21 Marras 2016, 14:04

Munamankeli kirjoitti:
Siinähän se tuli. Olisin ehkä pyöristänyt tasalukuun 7 hyvän yrityksen ansiosta. Tui mieleen Iron Maidenin tuorein. Sama vika. Juntataan ja juntataan, varmuuden vuoksi kerran vielä, koska kukaan ei kehtaa lopettaa. Ei paska tai edes keskiverto riffi toistamalla parane. Ja samalla ne hyvätkin hukataan liian vatuloinnin myötä.

Levyn kesto oli optimi leppoisaan tihkukelin PK-lenkkiin, vaan eihän se kuuntelukokemusta muuten paranna. Pitkä mikä pitkä.
Pitäisiköhän piiiitkästä aikaa ostaa Metallica-levy? Meinaan kun oma hevinkuuntelutottumus on aivan pirun kaukana siitä geneerisestä roskasta jota Imperiumin arvioissa useimmiten ylistetään (esimerkkinä Royal Hunt joka oli justiinsa sellaista miljoona kertaa kuultua bulkkipoweria kuin osasin kovien arvosanojen perusteella odottaakin).
Filth
Viestit: 101
Liittynyt: 16 Heinä 2003, 20:26

21 Marras 2016, 19:55

Nyt on jokunen kierros uutta lättyä pyöräytetty. Lisäkuunteluiden myötä Atlas, Rise on noussut hyväksi ralliksi. Syystä tai toisesta se ei vaan heti iskenyt. Ensimmäisellä levyllä ei ole kuin yksi biisi, joka ei iske. Now That We're Dead ei tunnu lisäkuunteluilla muuttuvan paskarokkia kummemmaksi. Tosin kyllä siitäkin ärsyttävä korvamato jäi muistoksi. Moth Into Flame on edelleen hyvä ralli ja on matkalla hyvän paremmalle puolelle. Hardwired taas toimii paremmin levyn kontekstissa ja livenä aika varma hyvä ralli. Jos Dream No More toimii livenä, eli se jyräisi samalla tavalla kuin The Thing That Should Not Be, niin mieluusti näkisin, että se korvaisi ylisoitetun Sad But Truen setissä. Halo on Fire vaatii vielä lisäkuunteluita, mutta missään nimessä kyseessä ei ole huono ralli. Fiilikseltä uidaan vielä piirun verran syvemmissä vesissä kuin Unforgiveneissa.

Kakkoskiekon päätösraita Spit Out the Bone on noussut omissa kirjoissani jo klassikoksi asti. Se on parempi kuin All Nightmare Long, joka oli mielestäni Metallican 2000-luvun paras biisi. Biisin arvoa nostaa yllätysmomentti. En uskonut, että Metallica tekee enää niin hyvää nopeaa rallia. Lisäksi kun laulumelodiat ovat niin saatanan hyviä harmonioineen ja sama kitaramelodioiden kohdalla.. Oikeinkin tervetullut biisi edustamaansa tyylisuuntaan. Ajattelin, että jos sieltä tulee jotain klassikkomateriaalia, niin se olisi jotain The Outlaw Torn -tyylistä fiilistelyä. Ja ainahan on se mahdollisuus, että sieltä tulee joku vahinko-Enter Sandman 2.

Sitä en ymmärrä, että miksi Murder Onea on pidetty levyn heikoimpana antina ManUNkindin kanssa. Minun kirjoissani se on hyvä biisi, jossa tapahtuu yllättävän paljon ja silti se rullaa hyvin eteenpäin. Mukavan painavaa keskitempoista poljentoa. ManUNkind tuntuu kyllä jäävän hudiksi. Am I Savage saattaisi upota paremmin, jos pääriffi ei muistuttaisi Inspector Gadgetin tunnaria (tai jonkun muun kasaripiirretyn tunnaria). Toistaiseksi biisiä ei ole tullut skipattuakaan. Confusion ja Revenge vaikuttavat tällä hetkellä keskitason biiseiltä, jotka saattavat ajan myötä parantua. Tosin molemmissa biiseissä tuli mieleen, että se laiha läski siellä kannujen takana olisi saanut välillä polkea tuplasukkaa. Toisaalta Spit Out the Bone iskee niin kovaa, että minulle olisi se ja sama jos Ulrich olisi koko muun levyn istunut virvelin päällä piereskelemässä. Plussan puolella oltaisiin edelleen.

Vokaalit levyllä ovat paremmat kuin aikoihin ja laulumelodioihin ja rytmityksiin on selvästi panostettu taas enemmän. Hammetkin on onnistunut onneksi muutamaan biisiin tekemään hyvän soolon. Toki ihmetellä saa sitä, että miksi se on päätynyt impropieraisuihin, kun aikaakin olisi ollut. Sävellyspuolellekaan ei krediittejä saanut, niin olisi voinut kuvitella, että soolot olisivat viimeisen päälle mietittyjä. Pakko se on kai niitä rumpujakin kommentoida; jos nykyään metallimusiikki kärsii ylisoittamisesta, niin Ulrich kunnostautuu täysin päinvastaisesti, eli sortuu alisoittamiseen. Tiedä sitten kumpi on pahempi synti.

Jos haluaa muuten autenttisen Death Magnetic -kokemuksen, niin senkin voi vielä saada ostamalla ja lataamalla Metallican sivuilta korkean resoluution version levystä. Loudness War:n kuolema oli vahvasti liioiteltu. Pää meinasi räjähtää kun laittoi soimaan. Jos sitä soittelisi ihan kiltisti vain tuota cd-levyä. :D Ei mennyt kauakaan kun tuli tälläinen sähköposti:

Thank you for purchasing a high-resolution download of Hardwired…To Self-Destruct!

It has come to our attention that many audiophiles are not pleased with the dynamic range of the 24-bit/96KHz digital downloa
d. Rather than continue selling a download that is not up to audiophile standards, we have decided to offer up an alternative.

We have created new 24-bit/44.1KHz digital downloads from the Mastered for iTunes digital master which features a greater dynamic range than was previously available with the 24-bit/96KHz download.
SS74
Viestit: 95
Liittynyt: 21 Helmi 2009, 19:04

22 Marras 2016, 19:24

ROOOAAARHHHH!!!!! :twisted: ^ tuossa edellisessähän tulikin jo kattava analyysi ja olen pitkälti samalla polulla. Huomasin jossain vaiheessa, että bändeistä joista diggaan eniten löytyy musiikin erovaisuudesta huolimatta yksi yhteinen tekijä. Kaikki ovat tehneet uransa aikana oman katalogin puitteissa erinlaisia levyjä ja se on mulle tärkeää koska silloin jokaisella uutukaisella on potenttiaalinen yllätys efekti mahdollisesti tiedossa. Metallican katalogi maistuu mulle mainiosti jokaista studio älppyä myöten, aina fiiliksien mukaan. Nyt kun katsoo hetken taustapeiliin niin vaikka jokaisesta levystä olen pitänyt niin enpä muista koska näin hyvissä fiiliksissä olisin ollut. Joillain levyillä vain on semmoinen lataus, josta välittyy se extra voima, jota muilla ei ehkä siinä määrin ole. Jos vertaan tätä vaikka edelliseen niin hyvyydestään huolimatta nyt se tuntuu jotenkin "pakotetulta" ,kun taas tämä viestii pelkkää luonnollista energiaa joka selkokielellä meinaa sitä, että kuullostaa kuin jokainen biisi on tehty juuri sellaiseksi kuin bändi on sen halunnutkin oli se sitten nopea täsmäisku ( Hardwired ) , raskas riffi monsteri ( ManUNkind ) semi-iisi biisi ( Halo Of Fire ) tai rivakasasti soljuva tamppaus menopala ( Moth Into Flame ). Jos pitäisi keksiä yksi sana kuvaamaan tätä = luomu :D
Spit Out The Bone on upea lopetus, samassa hengessä kun B4 kumppani Anthraxin uutukaisen Zero Tolerance, Anthrax vedon ollen vain lyhyempi vauhtipala. Ajatellas, että koko Big Four ryhmä on tuoreimilla levyillään osoittanut että on vain yksinkertaisesti olemassa syy miksi juuri nuo bändit ovat ne suurimmat :win:
Iso peukku myös siitä, että Lemmy-tribuutti ei ole Motörheadmainen biisi vaan koskee aihetta ainoastaan sanojen puolesta.
Sabbathman
Viestit: 4750
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

22 Marras 2016, 22:43

Työreissulta palatessani kävin Prismassa, näköjään Metallica-pahviständi oli jo tyhjätty kolmea vinyyliä lukuunottamatta (!), sitten illalla metsäreissun jälkeen poika sanoi että nyt Citymarkettiin. Kolmeko vinyyliä jäljellä sielläkin ja kymmenisen 2 CD:n painosta, mutta toinen kahdesta viimeisestä 3 CD:n painoksesta mukaan 28,95 eurolla, erikoissetti kun on aina se mikä vetää puoleensa. Tarkoitus ei kylläkään ollut pitää mitään kiirettä tämän levyn hankinnassa, mutta enpä olisi uskonut että olisin ostanut tämän levyn näinkin tuoreena, 4 päivää julkaisusta! No onpahan nyt sitten uutta Metallicaa kunnon satsi...

Komea settihän tämä on. Nyt kun olen kansikuvan lisäksi vahdannut muitakin otoksia kansien sisältä, niin jotenkin kierosti olen alannut tykkäämään näistä skitsoista kuvamössöistä, vaikka yleensä kierrän melko kaukaa tälläiset kummajaiset, katseeni kun kääntyy mieluummin Ride The Lightning/Master Of Puppets/And Justice For All -tyyppisiin kuviin.

Pitääpä keskittää huomio tähän levyyn loppuviikon aikana oikein kunnolla. Isompaa raporttia täällä vauhtipyörän sisällä ei ehdi kirjoittamaan mutta eiköhän jotain kuitenkin...
Deedee
Viestit: 87
Liittynyt: 16 Helmi 2009, 00:07

22 Marras 2016, 23:41

Ensivaikutelmat menevät siihen kuuluisaan "puolet hyvää, puolet huonoa" -osastoon.

Ennen levyn varsinaista julkaisua ulos tulleet sinkut lukeutuvat sinne paremmalle puolelle. Atlas, Rise! vie noista voiton, Moth Into Flame potkii hyvänä kakkosena ja Hardwired jää lopulta vertailussa (sinällään ihan hyväksi) alkupalaksi.

Now That We're Dead ilahdutti tarttuvalla kertsillä, tanakalla, rokkaavalla riffillä ja juuri sopivalla, hieman synkällä tunnelmalla - toistaiseksi suosikkini levyltä. Halo on Fire toimii sellaisena astetta ilmavampana puolislovarina; korvat saavat vähän levätä, mikä tuntuu siinä vaiheessa levyä hyvältä. Spit Out the Bone on väkevä lopetus, joka pyyhkäisee äkäisesti ja päättäväisesti turhia kysymyksiä ja epäilyksiä pöydältä - vaan ei tosin ihan kaikkia niitä.

Oikeastaan kaikki muu nimittäin soljuu, möyrii, tipahtelee ja poukkoilee ohi korvien jättämättä kovin vahvaa ja selkeää jälkeä. Ei siellä seassa kaikki surkeaa ole, onpahan vain valitettavan mitäänsanomatonta tai jotenkin jumittunutta. Noh, ManUNkind on vaan ihan outolintu siellä seassa, joo, eikä kovin hyvällä tavalla. Dream No More on myös selkeämmin pettymys kuin olankohautus, koska ei tavoita lainkaan niitä Lovecraft-tunnelmia, joita sen sanoitukset edellyttäisivät.

Jää ylipäätään se maku, että parhaat koukut on ladattu ykköslevylle ja kakkoslevylle kasaantui tyhjäkäyntiä; ehkä joku sitten hoksasi tämän ja siirsi päätösbiisiksi sen kovan rymistelyn. Liiasta biisien venyttelystä voisi aina syyttää, mutta olen siitä hieman eri mieltä. Ei ne hyvät biisit sillä pituudellaan tällä levyllä mun korvaan huonone. Mieluummin olisin raakannut vain 3-4 ympäripyöreämpää biisiä kokonaan pois (tai laittanut jollekin "Kokeilevaa 'Tallicaa" -ep:lle) ja julkaissut 50-60-minuuttisena.

Loppujen lopuksi tämä jää helposti plussan puolelle, koska oikein mieluusti poimin ne hyvät biisit sieltä joukosta ja nautiskelen niistä. Jos katsoo levykokonaisuutena, niin alkaa todella lupaavasti ja ontuu sitten puolet matkasta oikein urakalla.

Jätän vertailut muihin Metallica-levyihin tekemättä, koska se on näiden legenda-luokkaan menevien bändien kannalla aina yhtä turhaa rinkirunkkausta. Ai niin: Larsin rumpalipilipalointi, Kirkin tilut tai Jamesin maneerit eivät myöskään rasita pätkän vertaa. Sitä paitsi, niitähän tämä bändi *on*.

Metallica on ansainnut paikkansa maailman suurimpien bändien joukossa. Tämä levy on glamouriton ja rutiininomainen jäsenmaksu siihen kerhoon: valtakunnassa kaikki ihan okei, ei tarvetta suurempiin toimenpiteisiin suuntaan tai toiseen.
Aaaron
Viestit: 335
Liittynyt: 15 Maalis 2007, 22:14
Paikkakunta: Ulukomailla

23 Marras 2016, 13:05

Nuclear Holocaust kirjoitti:
contaminated kirjoitti:
azagthoth kirjoitti:Paremminkin: mikä pointti oli tehdä 77 minuuttia pitkä albumi? 45 minuutin maksimikesto pitäisi säätää lailla. :twisted:
Näinhän se on, parasta jos C-90 kasetille mahtuu albumi per puoli :D
Vitutti aikanaan, kun mulla oli -Ride the lightning C-60 kassulla ja 'Trapped under ice' loppu just kesken biisin kliimaksin. Kaveri ei ollut kuitenkaan sitä laittanut kokonaisena B-puolelle vaan hypättiin -Escapeen.
Mulla oli 90 minuutin kasetilla Ride The Lightning A-puolella ja Master of Puppets B-puolella. Call of Ktulun outroon asti ei ihan ehditty ja Puppetsilta jäi Damage Inc kokonaan pois sekä Orion katkesi kesken. Edelleenkin noita kuunnellessa muistaa ne kohdat, missä loppui nauha.
Toxic Enema
Viestit: 421
Liittynyt: 18 Touko 2005, 19:58

23 Marras 2016, 22:51

Miksi minua ei Lars häiritse levyllä ollenkaan. Tuotanto on luonut parasta Larsia sitten Black Albumin. Grooveahan äijän soitossa on, kunhan livenä esiintyvät epätarkkuudet on digitaalisesti korjattu. Livenä sitten on sitä tuttua kompastelua. Myös kitaristikaksikon epävireisyys esim. Moth into Flamessa on hämmentävää. Äijät ovat soittaneet 30 vuotta Master of Puppetsia joka ilta ja kuulostavat vieläkin tuplasoolossa epävireisiltä. Onneksi kumpikaan ei soita Maidenissa.
Sir Juzzi
Viestit: 1091
Liittynyt: 22 Tammi 2004, 14:36

23 Marras 2016, 23:34

Toxic Enema kirjoitti:Tuotanto on luonut parasta Larsia sitten Black Albumin.
Aika pahan menit heittämään. Minun korvaan Lars tuntui Loadeilla jotenkin löytäneen tyylinsä uudelleen, niillä levyillä on ihan helvetin hyviä rumpujuttuja ja persoonallisella tatsilla vedettyä soittoa, todennäköisesti vieläpä suhteellisen vähän korjailtua kun siinä on dynamiikka niin hyvin tallella. Vuosituhannen vaihteesta se alamäki kait alkoi, S&M:llä on Larsilta vielä tosi kova suoritus.

Viimeisimmillä studiolevyillä kenkuttaa oikein kunnolla, että tomeihin ei enää kajota lainkaan (saati että kuultaisiin kuudestoistaosia), jolloin fillit ei kuulosta miltään, ja basarit menevät ykkösiskuja lukuunottamatta ihan mihin sattuu. Kuka tahansa rummut joskus nähnyt amatöörimusikantti kykenee vähintään samaan. Miten se pikaisempien biisien perskomppi edes pitäisi mennä, kuuluisiko siinä kolmosiskun kohdalle osua ensimmäinen vai jälkimmäinen niistä kahdesta basarinpolkaisuista, vai kenties joka toinen kerta vaihtuen? Otapa selvää!
Toxic Enema
Viestit: 421
Liittynyt: 18 Touko 2005, 19:58

24 Marras 2016, 07:30

Muistan, että Frozenin tiimoilta tehdyssä Rumban haastattelussa kesällä 98 Sentencedin Vesa Ranta sanoi, Larsin rummut on parsittu kasaan tietokoneohjelmalla Larsin soittamista sampleista. Eli hän ei käytännössä itse soittaisi levyillä. Tiedä sitten, onko vain muusikkojen keskuudessa levinnyt huhu, joka on elänyt omaa elämäänsä vai mutua. En ole rumpali, mutta minusta Through the never on Larsilta myös ok suoritus, mutta pistää miettimään jälkikäsittelyä kun vertaa livevetoihin samoilta ajoilta.

Sehän oli jo vuonna 2001, kun Hetfield sanoi Playboyn haastattelussa Larsin olevan huono rumpali.
Sir Juzzi
Viestit: 1091
Liittynyt: 22 Tammi 2004, 14:36

24 Marras 2016, 10:12

Voi olla että levyllä kuultavat rummut on koostettu aika lyhyistäkin otoista, mutta sekvensseristä ei saa millään niin inhimillisen kuuloista soittoa pihalle, vaikka mitä tekisit. Onhan noita tehty ennen digieditointiaikaakin, Justicellakin on siirrelty iskuja tahtiin (Rasmussen sanoi Metallican elämänkertakirjassa niin tehneensä). Through the Neveriä, kuten joitain muitakin virallisempia livejulkaisuja, on ihan selvästi käsitelty, niillä on suorastaan huvittavaa kun hetkeä kohtuullisen epämääräisen kauhomisen jälkeen irtoaa täydellisen virheetön tuplabasaripätkä.
Toxic Enema
Viestit: 421
Liittynyt: 18 Touko 2005, 19:58

24 Marras 2016, 11:04

Olisin toivonut käsiteltyä tuplabasari-pätkää myös Nimes dvd:n Dyer's Eveen. Suorastaan vaivaannutava veto, kun myönnetään, että enää ei taivu.
Tero M
Viestit: 378
Liittynyt: 29 Loka 2005, 08:39
Paikkakunta: Livin' on the road

24 Marras 2016, 18:50

Kannattaa katsoa vaikkapa dokumentti A Year and a Half in the Life of Metallica pt. 1 joka kertoo mustan albumin teosta niin ei tarvitse kenenkään enää arvuutella. Siinä näytettiin jo liki 25 vuotta sitten kuinka kirurgintarkasti Bob Rock leikkeli partaterällä Larsin iskuja kohdilleen.

Kyseessä ei ole mitään yllätyksellistä vaan vanha studiomiesten kikka joka ei ole millään lailla salaisuus. Nykyään se vain tehdään hiiren avulla copy-pasteamalla ja kyseistä touhua käyttää rytmiryhmästä riippuen enemmän tai vähemmän 99% maailman levyttävistä bändeistä, huolimatta siitä mitä haastatteluissaan väittävät.

Uskallan myös väittää että jo Flemming Rasmussenin tuottamilla Metallica -albumeilla partaterää on käytetty aikanaan - ja paljon.
tdride
Viestit: 120
Liittynyt: 10 Marras 2002, 21:17

24 Marras 2016, 20:39

Tero M kirjoitti:Kannattaa katsoa vaikkapa dokumentti A Year and a Half in the Life of Metallica pt. 1 joka kertoo mustan albumin teosta niin ei tarvitse kenenkään enää arvuutella. Siinä näytettiin jo liki 25 vuotta sitten kuinka kirurgintarkasti Bob Rock leikkeli partaterällä Larsin iskuja kohdilleen.
Joo, paitsi eikös se viiltelijä ollut Randy Staub? Ei kai Rock nyt sentään haalarihommiin ruvennu :D
Filth
Viestit: 101
Liittynyt: 16 Heinä 2003, 20:26

24 Marras 2016, 23:19

Tero M kirjoitti:Kannattaa katsoa vaikkapa dokumentti A Year and a Half in the Life of Metallica pt. 1 joka kertoo mustan albumin teosta niin ei tarvitse kenenkään enää arvuutella. Siinä näytettiin jo liki 25 vuotta sitten kuinka kirurgintarkasti Bob Rock leikkeli partaterällä Larsin iskuja kohdilleen.

Kyseessä ei ole mitään yllätyksellistä vaan vanha studiomiesten kikka joka ei ole millään lailla salaisuus. Nykyään se vain tehdään hiiren avulla copy-pasteamalla ja kyseistä touhua käyttää rytmiryhmästä riippuen enemmän tai vähemmän 99% maailman levyttävistä bändeistä, huolimatta siitä mitä haastatteluissaan väittävät.

Uskallan myös väittää että jo Flemming Rasmussenin tuottamilla Metallica -albumeilla partaterää on käytetty aikanaan - ja paljon.
Tuohon aikaan se oli enemmän sitä, että vedettiin helvetisti ottoja sisään ja poimittiin esim. parhaimmat fillit tai jos jossakin kohtaa oli ns. "fiilis" kohdillaan, niin käytettiin sitä. Ei niinkään se, että joku isku ei ihan osunut kohdalleen ja sitä sitten korjataan.

Partaterää on käytetty Justicella. Sen nimen omaan kuulee esim Batteryssä, että siellä ei ole tosiaankaan fiksattu mitään iskuja kohdilleen. Tosin samalla tavalla ne rummut ovat vähän sinnepäin Raining Blood -biisissä, eli ei se Ulrich ainoa ollut, jolla on jäänyt levylle torspoiluja.
Nuclear Holocaust
Viestit: 2857
Liittynyt: 31 Joulu 2003, 22:44
Paikkakunta: Kotka
Viesti:

24 Marras 2016, 23:53

Vääntäkääpä nyt rautalangasta rytmitajuttomalle mikä tuossa Lerssin touhussa on eniten pielessä, kun siitä jaksetaan aina mussuttaa.

Kiilaa, laahaa, ei pysy rytmissä, ei osaa soittaa omia juttuja livenä... :?:
Vastaa Viestiin