HammerFall

[Teditin]

Vituttaa nyky-powerissa nämä uudistujat, jotka leipiintyvät tuttuun kaavaan ja lähtevät sitten väkertämään väkisin jotain uutta ja ihmeellistä. Jos ei tuttu kaava nappaa, niin sitten uutta bändiä pystyyn tai pillit pussiin. Ammattimuusikko on jumalauta palveluammatti!!

Tuskin olen yksin jos mainitsen HammerFallin ohella ainakin Edguyn, Avantasian ja Sonata Arctican. Toki kaikilla on edelleen homma ihan hyvin nipussa, mutta yleisen mielipiteen perusteella valtaosa pitää paljon enemmän vanhemmasta (ts. parin viime levyn takaisesta) linjasta.

Niin, et tosiaan ole yksin. Itseäni vituttaa nyky-powerissa se, kun löytyy aina näitä nillittäjä-faneja, jotka vieläkin jaksavat haikailla sitä kymmenen vuotta sitten tehtyä, maailman parasta levyä, jonka kaltainen jokainen uusi julkaisu pitäis myös olla. Ok, en tiedä olitko sit sarkastinen, mutta jos tutun bändin uusi "kaava" ei nappaa, niin suosittelen jättämään levyn ostamatta ja etsimään uusia bändejä.

[matti]

Genresta riippumatta itsea ainakin harmittaa bandien taydellinen suunnanvaihdos, ainakin jos sattui itse pitamaan siita aikaisemmasta. Nopeasti tulee mieleen post-Justice.. Metallica, Amorphiksen kikkailut parin kolmen ekan levyn jalkeen, Katatonian ekan levyn jalkeinen tavara, In Flamesin alkuaikojen jalkeen vaihtunut tyyli ja ehkapa viela kaiken paallimmaisena Paradise Lostin nykytuuba.

Muutosvastarintaa, ja ylpea siita.

[mape]

Uusi Send Me A Sign -video.

[Daliz]

Ohho, onhan tässä levyssä meininkiä, Spotifystä voi esikuunnella koko levyn. :rawk: Hieman tummemman sävytteistä eikä niin hilpeätä ja mahtipontisen sankarillista kun Hammerfall on perinteisesti ollut.

[Jussi]

One More Time on videon kertakatselun jälkeenkin niiin vähäpätöinen biisi, ettei jaksa edes enempää valittaa eipä vain olisi uskonut, että Any Means Necessaryn pohjanoteerauslaadustakin voidaan vetää alemmaksi.

Tuon OMT:n sinkulla ollut Blood Boundin uusi, naikkosella höystetty versio taas palauttaa mieleen, miten osasivat vielä jokunen vuosi sitten tehdä hyviä melodioitakin. Saas nähä, onko tällä Infectedillä taas 1,5 hyvää biisiä kuten edellisellä. James Michaelin roolihan taisi loppupeleissä olla Executive Producer -nimikkeellä, joka ainakin joskus ymmärretään synonyymiksi "coffee drinkerille" (minkäs levyn vihossa tuo lukikaan?), joten jenkkiä lienee turha syyttää jos syteen on nyt menty.

[Kavonen]

Jos sitä on joskus teinivuosinaan romantisoinut, että musiikin tekeminen lähtee aina jonkinlaisesta sisäisestä palosta tuoda maailmaan tunteita herättävää taidetta, niin tämä Hammerfallin tyylinvaihdos menee tuosta niin kaukaa kuin on mahdollista. Studioaika buukattu, pakko tehdä levy, vanha tyyli ja tematiikka kyllästyttää -> väännetään levy zombeista ja mielisairaaloista! Ei helevetti. Ei tämä ole mitään taidetta, tämä on tuntipalkalla väkisin sorvattua käyttömetallia. Näistä lähtökohdista ajatellen levy on musiikin osalta yllättävänkin siedettävä.

[Davy Jones]

Niin, et tosiaan ole yksin. Itseäni vituttaa nyky-powerissa se, kun löytyy aina näitä nillittäjä-faneja, jotka vieläkin jaksavat haikailla sitä kymmenen vuotta sitten tehtyä, maailman parasta levyä, jonka kaltainen jokainen uusi julkaisu pitäis myös olla. Ok, en tiedä olitko sit sarkastinen, mutta jos tutun bändin uusi "kaava" ei nappaa, niin suosittelen jättämään levyn ostamatta ja etsimään uusia bändejä.

En ollut sarkastinen, ja kyllä, mm. mainitsemani Edguyn ja Sonata Arctican uusimmat ovat jääneet ostamatta, samoin kuin Sonatan Unia. Kaikki muut lätyt em. bändeiltä hyllystä löytyvät.

Uusi HF pitänee Spotifysta pyörittää viikonloppuna, kun opiskelukiireiltä ehtii.

[Scandal]

Vähän myöhässä, mutta satuinpa huomaamaan - levyn alussa kerrotaan kontaminaation tapahtuneen sektorilla 7G. Sai naurahtamaan.

(Jos ei aukea, Homer Simpson työskentelee ko. sektorilla Springfieldin ydinvoimalassa.)

[Iron Mike]

Kuuntelin kerran ja petyin Edellisellä oli sentään 4-5 hyvää biisiä, mutta Infectedin ekalla kuuntelukerralla ei iskenyt yksikään biisi.

Meni sarjaan "anttilan alelaarihankinnat", mutta ilmankin pärjää hyvin.

Viimeksi ensivaikutelma petti Hauntedin uusimman kanssa. Tavan keikan ja muutaman kuuntelunkerran jälkeen rupesi toimimaan. Hammerfallin tapauksessa en usko, että se kuuntelemalla paranee, koska muutos ei edeltäjäänsä ole kovin suuri. Infected on No Sacrificen kanssa yhden lauseen kertosäkeillä aika samankaltainen. Infected on vesitetty versio - huonommat biisit ja jotenkin tyhmän kuuloinen(tylsä ja simppeli).

[Cornucopia]

Vittu, tämähän on aivan loistava levy :rawk:

[Jussi]

Infected on tosiaan edellistä NSNV:ia parempi, mikä ei ole kauhean suuri saavutus, mutta tällä on sentään The Outlaw, Dia De Los Muertos & 666 -The Enemy Within. Bang Your Head on myös mukavan rivakkatahtinen ja Redemptionissa on eeppistä ideaa, toisin kuin heillä aiemmin Knights Of The 21:st Centuryssä. Tässähän lähestytään jo edellisten 'melkein hyvien' -Renegaden ja Crimson Thunderin hyvyyslukemia kun tuota häävien biisien määrää katsotaan! Pitää vielä erikseen mainita Andreas Johansson, jolle on nyt annettu todella hyvän rumpusoundin lisäksi edes hieman varaa pistää sekaan joitakin pienempiä jippoja, joita en ainakaan minä ole aiemmin HF:lla pahemmin huomannut.

[Ead Hollfard]

Juu, mutta onhan ko. ukko täysin taantunut soittonsa suhteen. Sen voi todeta vaikkapa tästä räpellyksestä Wackenissa 2009. Ei oikein tuplat(kaan) lähde.

http://www.youtube.com/watch?v=lnjOBhb88sE


Ja uudesta levystä: Kyllähän tuossa uudistumisyritystä on ja jotkut biisit nousevat jopa ok-kategoriaan, mutta melko ponnetonta kokonaisuudessaan.

Legend reborn! Siinä on hyvä biisi.

[Jussi]

^ true, true.

Renegadella oli muuten ensi kertaa heillä tällainen kunnon nippu (l. suurin osa) todellista fillerikamaa, levyn täydeltä. Toki ne helmet löytyvät sieltäkin; a Legend Reborn, Raise The Hammer (paras instrumentaalinsa, vaikka pari muutakin napakan tarttuvaa löytyy) & tuo Templars Of Steel.

[eddie666]

One More Time on videon kertakatselun jälkeenkin niiin vähäpätöinen biisi, ettei jaksa edes enempää valittaa eipä vain olisi uskonut, että Any Means Necessaryn pohjanoteerauslaadustakin voidaan vetää alemmaksi.

Tuli sitten tämän viestin innoittamana itsekin tsekattua kyseinen biisi. Pakko kyllä kompata. Aivan paska biisi.. tylsä ja kökkö ja .. öö.. eipä tuosta hirveesti keksi positiivista sanottavaa. Ja tuntui pitkältä kuin nälkävuosi vaikka mittaa ei hirveesti ollutkaan.

Jotenkin tuntuu että ideat ovat loppuneet . Joku tosin voisi väittää että se on tapahtunut jo vuosia sitten. Se positiivinen puoli näissä Hammerfallin uusissa tuotoksissa on että niitä ei ole pakko kuunnella. Crimson Thunder ja Legacy of Kings kehiin ja menojalka vipattaa taas

[kosma]

Haluan luettavakseni lisää mielipiteitänne kyseisestä levystä! Kertokaa kaikki vaan mielipiteenne jos olette muutamaa biisiä enemmän Infectediä kuunnelleet! Kerron itse monin sanoin oman mielipiteeni myöhemmin tällä viikolla kun on enemmän aikaa..

[Jussi]

Olipa kosminen viesti... Eikä oma mielipiteeni ole tuosta pari viestiä ylempää muuttunut mihkään.

Infected on tosiaan edellistä NSNV:ia parempi, mikä ei ole kauhean suuri saavutus, mutta tällä on sentään The Outlaw, Dia De Los Muertos & 666 -The Enemy Within. Bang Your Head on myös mukavan rivakkatahtinen ja Redemptionissa on eeppistä ideaa, toisin kuin heillä aiemmin Knights Of The 21:st Centuryssä. Tässähän lähestytään jo edellisten 'melkein hyvien' -Renegaden ja Crimson Thunderin hyvyyslukemia kun tuota häävien biisien määrää katsotaan! Pitää vielä erikseen mainita Andreas Johansson, jolle on nyt annettu todella hyvän rumpusoundin lisäksi edes hieman varaa pistää sekaan joitakin pienempiä jippoja, joita en ainakaan minä ole aiemmin HF:lla pahemmin huomannut.

[kosma]

Itselläni oli vaikeuksia sulatella uutta albumia. Kärsivällisyydellä ja avoimella mielellä pääsin pitkälle. Tässä mielipiteitäni Infectedin biiseistä.
Alun kauhuteema aloittaa zombin henkäyksineen Patient zeron. Tässä kappaleessa HammerFall ammentaa teemaa zombitartunnasta. Kulunut aihe mutta uutta HammerFallille. Aloitusraita tuntuu vain ok-tason suorittamisella eikä herätä tunteita puoleen eikä toiseen. Moni uudistunutta HF:a kuunteleva saattaa pettyneenä lopettaa levyn kuuntelemisen tähän ellei mielenkiinnolla jatka pidemmälle.
B.Y.H. paljastuu tylsähköksi Bang your head nimiseksi kappaleeksi. Kuitenkin tässä vaiheessa huomaa kitarasoundien olevan uudistuneita.
One More Time ilmaisee Joacimin olevan ns. enemmän läsnä ja täysillä mukana kappaleen ideassa. Etenee mukavasti ja herättää toivoa paremmasta.
The Outlaw on hyvä ensikuulemalta, mutta on tylsä useamman kuuntelun jälkeen. Kappaleet ovat uudistumisen myötä synkempiä kuin aiemmat levyt.
Send me a sign on rauhallinen ja tunnelmapala. Lopussa muiden soittimien mukaantulo on ennalta-arvattavissa, koska kappale ei olisi voinut olla alusta loppuun niin aavistuksen tylsä.
Dia de los muertos jonka nimeä en ole suomentanut on mielenkiintoinen kappale. Joacim on löytänyt uuden sävyn laulusuoritukseensa, eron huomaa aavistuksen väsähtäneeseen edelliseen levyyn verrattuna.
Viimeistään I refuse kappaleen kohdalla ilahtuu tästä bändin uudesta teemasta. Cans käyttää taas ääntään hienosti.
666- the enemy within alkaa mahtipontisesti. Kappale on vaihteleva eikä tylsä ollenkaan. Muut albumit tuntien sanoitukset aiheuttavat lähinnä negatiivisia tuntemuksia.
Immortalized herättää taas huomaamaan sen miten Joacim saa kappaleen elämään. Kuulostaa kokonaisuudessaan hyvältä.
Let's get it on on tunnemannostattaja joka varmaan toimisi livenä. Kappaleen nimeä hoetaan yhtenään. Vähän yllättävä biisi kokonaisuuteen nähden.
Redemption on upea lopetus tälle albumille. Siinä on syvyyttä ja sitä jaksaa kuunnella mielenkiinnolla.
Kokonaisuudessaan kelpo muutos bändilllä, vaikka muutama heikko kappale löytyy joukosta.

[Daliz]

Pitipä tuon jäähallin (Judas Priest-lämppäri) keikan innoittamana ostaa tämä Infected kun sattui edukkaasti olemaan. Kyllähän se hyvä on. One More Time on edelleenkin aikamoista kuraa, tylsääkin tylsempi biisi ja katkonaisuus ärsyttää. Muut biisit kyllä toimii, mitä nyt I Refuse on myös hieman tylsän puoleinen. Tyyli tosiaan on vaihtunut aiemmasta sankarihevistelystä perinteisempään heavy metalliin, ihan mukavaa vaihtelua.

[Jussi]

HAMMERFALL To Release 'Gates Of Dalhalla' DVD In November

Swedish melodic metallers HAMMERFALL will release a concert DVD+2CD and Blu-ray+2CD, "Gates Of Dalhalla", on November 30 via Nuclear Blast. The set will feature the band's extraordinary 135-minute 15th-anniversary show that took place on July 28 on the historic open-air stage Dalhalla, built in an old quarry near the small Swedish village Rättvik. The footage was captured by Swedish director Patric Ullaeus of the Revolver Film Company AB, who has previously worked with IN FLAMES, DIMMU BORGIR, EUROPE and LACUNA COIL, among many others.

Commented HAMMERFALL guitarist Oscar Dronjak: "The set contained 26 tracks and lasted two hours and 15 minutes, by far the longest and most comprehensive gig of our entire career! We played songs from every album and then some. There were lots of guests and pyros, and we had 80 Marshall cabinets and the big shield with the HF logo carved out in the middle hanging brought out of storage, all set in an extremely unique venue. You really have to see it to understand. This concert really captured the essence of HAMMERFALL live in 2012 very well!"

Special guests during the concert included original HAMMERFALL members Jesper Strömblad (IN FLAMES) and Mikael Stanne (DARK TRANQUILLITY), as well as ex-HAMMERFALL guitarist Stefan Elmgren.

Added Oscar: "Everything concerning this release is special: the venue, the occasion, the setlist, the guests. If you are going to celebrate something, do it properly, and this is exactly what we have done. HAMMERFALL with extra everything, 100% live, 0% bullshit."

The setlist for the concert was as follows:

01. Patient Zero
02. Heeding The Call
03. Any Means Necessary
04. B.Y.H.
05. Riders Of The Storm
06. Let's Get It On
07. Crimson Thunder
08. Renegade
09. Blood Bound (special guest: Stefan Elmgren)
10. Last Man Standing (special guest: Stefan Elmgren)
11. Fury Of The Wild (special guest: Stefan Elmgren)
12. Drum Solo: Anders Johansson
13. Always Will Be
14. Dia De Los Muertos
15. Steel Meets Steel (special guest: Mikael Stanne)
16. Threshold
17. The Dragon Lies Bleeding (special guest: Jesper Strömblad)
18. Let The Hammer Fall
19. När Vindarna Viskar Mitt Namn (special guest: Roger Pontare)
20. Something For The Ages
21. The Templar Flame
22. Oh Fortuna (special guest: Team Cans)
23. Glory To The Brave (special guest: Team Cans)
24. One More Time (special guest: Team Cans)
25. HammerFall
26. Hearts On Fire (featuring all special guests)

The members of HAMMERFALL announced in March that they were take an extended break immediately following their festival appearances this summer.

"It has been an unbelievable first 15 years, to say the least," said guitarist Oscar Dronjak, "and now we are taking a pause to ensure that we have another 15 years ahead of us."

There will be no HAMMERFALL activities in 2013, but the band promises to return strong the following year. "The plan is to use the year off to recharge our batteries and come back more vital than ever with a new album in 2014," explained singer Joacim Cans.

Mielenkiintoinen settilista vieraineen, jopa siinä mielessä että sai harkitsemaan notta kai sitä yhden HF-devarin voisi hyllyyn ostaa tämän ilmestyessä.

Onko Canskin ollut jossain svedu-kuorosodassa ja soittaakohan Stanne vain kitaraa tuolla biisillään?

[Davy Jones]

Mielenkiintoinen settilista vieraineen, jopa siinä mielessä että sai harkitsemaan notta kai sitä yhden HF-devarin voisi hyllyyn ostaa tämän ilmestyessä.

Onko Canskin ollut jossain svedu-kuorosodassa ja soittaakohan Stanne vain kitaraa tuolla biisillään?

Boldaukset omia? Mieityttää vaan, kun semmosia "turhakkeita" kuin Blood Bound on lihavoitu, ja toisaalta Crimson Thunder, Hearts On Fire ja Renegade jätetty 'normaalille fontille'. Tämänkin bändin kohdalla kun kuitenkin homma loppui käytännössä CT:iin. Vaikka 'jäälevyllä' pari hyvää onkin.

Loppuun pakollinen haukku: Trailblazersin oisi viimein soinut kuulevan tällä.

Ja kehu: DLB ja Heeding The Call (jota ei perkele tullut Nosturissa 2004!!) kajahtivat hyvin tuoreimmassa Wackenissa.

[mape]

Kuorosota (Körslaget) on ruotsalainen formaatti. Cans voitti ekan järjestetyn Kuorosodan. Sitten Suomi matki parhaansa mukaan, eli Kotipelto voitti.

[Acemaster]

Tuo livekuvanauhoite näyttää nyt kyllä niin hyvältä, että ihankohan tässä uhkaa uusi kiinnostus bändiä kohtaan lähteä nousuun. Voisi ehkä Infectedinkin ainakin ottaa kuunteluun ensi kertaa, ja ihan tosissaan jopa harkita devarin/bluerayn ostoa.

Samaa mieltä että bändin taru tuntuu kyllä loppuneen Crimson Thunderiin. Renegade oli alamäki, ja sitten Chapter V oli kyllä vielä hyvä levy.

[Sabbathman]

10 vuoden takainen One Crimson Night on niin ikään loistava julkaisu sekä DVD:nä että CD:nä, ehdottomasti menee hankintaan Dalhallan Portit! Melkoinen settilista...huh huh.

15 vuotta. Aika menee nopeasti, myös bändiä alusta asti seuranneelle. Viisas päätös pitää paussivuosi jos kerran siltä tuntuu, niin homma jatkuu sitten uusin silmin.

Judas Priestin lämppärikeikka oli hyvä mutta koruton, 2005 StratoHammer-keikka oli järkyn kova! Oli hulppeat jäärakenteet ja huiput valaistukset...Nummirockin 1999 päälavakeikka oli ensimmäinen ja aivan huippu sekin, silloin tapasin myös Dronjakin, Johanssonin ja Rosenin.

2007 Suomen keikka jäi väliin, kun Cansin piti kurkkuleikkaukseen.

Ehkä 2014 Hammerfall saadaan omille keikoilleen Suomeenkin, sitä odotellessa.

[sirclansman]

Tokihan tuo uusi dvd kiinnostaa, vaikka HF ei nyt viimeisenä - sanotaan - kahdeksana vuonna ole mitään kauheen hyviä levykokonaisuuksia saanut aikaiseksi, tuota viimeisintä Infectediä lukuun ottamatta.
Laittais One Crimson Night -dvd:n pyörimään näin la-illan kunniaksi.

[Jussi]

Boldaukset omia? Mieityttää vaan, kun semmosia "turhakkeita" kuin Blood Bound on lihavoitu, ja toisaalta Crimson Thunder, Hearts On Fire ja Renegade jätetty 'normaalille fontille'. Tämänkin bändin kohdalla kun kuitenkin homma loppui käytännössä CT:iin. Vaikka 'jäälevyllä' pari hyvää onkin.

Loppuun pakollinen haukku: Trailblazersin oisi viimein soinut kuulevan tällä.

Jeps, omia valintoja, parhaina. Trailblazersista olet oikeassa, sisältää tarttuvan koukun kuten Blood Boundkin (sinkkuhittiä pitäisi kai inhota, mutta tuo on toiminut aina vain).
Crimson Thunderin nimibiisi on kuivakkaa veisuuta, Hearts On Fire bändin heikoin single tähän mennessä, se toisto vituttaa kuten Renegadessakin. Eksie ymmärrä, että kelvatakseen biisin kertsin pitäisi olla a Legend Rebornin luokkaa!