Battle Beast

Raskaamman musiikin keskustelut
Vastaa Viestiin
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

12 Helmi 2017, 01:06

Tuli juuri oltua Jack The Roosterissa Bringer Of Pain -levyn ennakkokuuntelutilaisuudessa. Minuun kyllä iski tuo uusi levy ja lujaa. Piti sitten heti pistää tilaus menemään digipak-versiosta. Mitä biisien eri tyyleihin tulee, niin monimuotoisempaa tämä uusi materiaali on kuin aiemmin. Mitään tilutteluja ei juuri kuulla eikä kitarasooloilla paljoakaan mässäillä - tai siltä se ainakin tuntui. Kitarariffit sen sijaan olivat aika mainioita ja sopivat tällaiselle kasarimetallin (ennen thrashia) fanille oikein hyvin.

Jos tätä uutukaista pitäisi aiempiin BB:ihin verrata, niin toinen levy on ehkä se paras vertailukohde. Unholy Savior jäi omalla kohdallani levykaupan hyllyyn; tämä uutukainen ei jää.


heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

14 Helmi 2017, 15:00

Battle Beast on näköjään tehnyt oikein tosissaan track by track -kommentointivideon:

[youtube]Oi81AyRKvE8[/youtube]
Koskenkorvasieni
Viestit: 1126
Liittynyt: 23 Elo 2002, 07:56
Paikkakunta: Pohjois-Espoo

16 Helmi 2017, 09:30

Ja sama linja jatkuu kommentointivideon kakkososalla:
[youtube]uwAI04PPhKs[/youtube]
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 966
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

17 Helmi 2017, 09:55

Kappas, enpä olisi uskonut, miten kova levy tulee. Straight to the Heart, Familiar Hell, Beyong the Burning Skies, Bastard Sons of Odin...huikeaa tavaraa! Battle Beastin "stratovariukset" onnistuivat yli odotusten.
Jussi
Viestit: 9395
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

17 Helmi 2017, 12:58

WildFire kirjoitti:Kappas, enpä olisi uskonut, miten kova levy tulee. Straight to the Heart, Familiar Hell, Beyong the Burning Skies, Bastard Sons of Odin...huikeaa tavaraa! Battle Beastin "stratovariukset" onnistuivat yli odotusten.
En sano huikeiksi, mutta meillä on kerrankin samat suosikit noissa. Kolmella-neljällä ei vain kovin pitkälle pötkitä, vielä kun Straight To The Heart on aika suora Let It Roar part 2, tosin ei mulla yleensä haittaa jos bändi toisintaa omia hyviä biisejä mutta tässä BB:n tapauksessa se on 'omia'... :|
Peuranpuolikkaan arvion kanssa olen siis aika lailla samoilla, 6½/7- linjoilla, tosin STTH ei ole parhain tänne, vaan joko Beyond The Burning Skies, Bastard Son Of Odin.

Toki pitää sanoa että suoriutuivat yli odotusten hankalassa tilanteessa, kun osoittivat omaavansa kyvyn kirjoittaa noinkin monta aivan kelpo biisiä suurimmaksi osaksi bändin aiemmalla, tutulla tyylillä. Onhan siellä tutunkuuloista jälkeä muissakin, mutta enemmän pahassa (tylsässä, vrt. nimibiisi & edellislevyn paskin hetki Speed & Danger esimerkiksi) kuin hyvässä. Samaan hengenvetoon pitää todeta miten kiipparit ovat entistä enemmän pinnalla, mutta sekinhän on loogista jo livetoimintaa ajatellen, kun nykyinen kitaristi on niin staattinen & tämä pitää muutenkin meininkiä yllä keikalla.
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 966
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

17 Helmi 2017, 15:38

Jussi kirjoitti:
WildFire kirjoitti:Kappas, enpä olisi uskonut, miten kova levy tulee. Straight to the Heart, Familiar Hell, Beyong the Burning Skies, Bastard Sons of Odin...huikeaa tavaraa! Battle Beastin "stratovariukset" onnistuivat yli odotusten.
En sano huikeiksi, mutta meillä on kerrankin samat suosikit noissa. Kolmella-neljällä ei vain kovin pitkälle pötkitä, vielä kun Straight To The Heart on aika suora Let It Roar part 2, tosin ei mulla yleensä haittaa jos bändi toisintaa omia hyviä biisejä mutta tässä BB:n tapauksessa se on 'omia'... :|
Peuranpuolikkaan arvion kanssa olen siis aika lailla samoilla, 6½/7- linjoilla, tosin STTH ei ole parhain tänne, vaan joko Beyond The Burning Skies, Bastard Son Of Odin.

Toki pitää sanoa että suoriutuivat yli odotusten hankalassa tilanteessa, kun osoittivat omaavansa kyvyn kirjoittaa noinkin monta aivan kelpo biisiä suurimmaksi osaksi bändin aiemmalla, tutulla tyylillä. Onhan siellä tutunkuuloista jälkeä muissakin, mutta enemmän pahassa (tylsässä, vrt. nimibiisi & edellislevyn paskin hetki Speed & Danger esimerkiksi) kuin hyvässä. Samaan hengenvetoon pitää todeta miten kiipparit ovat entistä enemmän pinnalla, mutta sekinhän on loogista jo livetoimintaa ajatellen, kun nykyinen kitaristi on niin staattinen & tämä pitää muutenkin meininkiä yllä keikalla.
Hauskaa, että meillä on samat suosikit levyllä, eli arvostamme jokseenkin samoja asioita BB:n musiikissa, mutta kokonaisuutena itse antaisin tälle vähintään sen 8 ja puoli mitä Unholy Saviourillekin. King for a Day on myös petrannut keikan ja lisäkuuntelun myötä. Nimibiisi on turha ja lopun balladia en ihan vielä ymmärrä, mutta muuten mainitsematta jättämäni kappaleetkin ovat pääosin oikein hyviä. Ymmärrän kyllä niitä, jotka eivät pidä, kun tyyöi kuitenkin jonkin verran muuttui, mutta minulle ei ainakaan huonoon suuntaan.

Olisin muuten pelannut pelimerkkini Beast in Blackille siinä, kumpi julkaisee seuraavaksi paremman levyn, mutta nyt tulikin Kabaselle melkoinen haaste.
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

17 Helmi 2017, 16:10

Minusta tässä uudessa Battle Beastin levyssä on jotain samaa henkeä kuin bändin toisessakin levyssä. Kelpaa minulle oikein mainiosti. Ehdin jo vähän pelästyä, että mitähän sieltä tulee, kun kaksi julkaistua biisiä olivat jotenkin vaisuja; niistä oli ehkä vähän liikaa hiottu särmiä pois. Levyn jo kuunneltuani pariinkin otteeseen tuo Familiar Hell ja King For A Day, vaikkakin geneerisiä biisejä ovat, puolustavat hyvin paikkaansa uudella levyllä. Ovatpa vielä alkaneet kuulostaa jopa hyviltä, etenkin Familiar Hell. Livenähän nuo 2 kipaletta toimivat hyvin.

Itse olen aistivani tuolta levyltä sen, että bändin kemiakin on kohdillaan. Sehän on ehkä se tärkein asia bändissä, miten kemia toimii. Uusi levy todistaa, että kyllä Battle Beastissa on edelleen lahjakkuutta, vaikka Kabanen potkittiinkin bändistä. Tampereella levyn ennakkokuuntelutilaisuudessa huomasi, että bändikin on innoissaan uudesta levystä.

Itse en ollut tyytyväinen Unholy Savioriin, kun se kokonaisuus jäi hajanaiseksi. Biisitkään eivät juuri vakuuttaneet. Se tosin pitää sanoa, etten lainkaan ymmärrä, mitä hittoa tekee levyllä Dancing With The Beast. Siinä onkin ainoa valituksen aiheeni uudelta levyltä, mutta niinhän se on, että usein tulee vastaan levyjä, joissa on ainakin se yksi huono tekele.

Straight To The Heartista meikäläiselle tulee mieleen jokin Lordin biisi, erityisesti Rockalypse-levyltä. Ei vain tule mieleen, että mikä niistä. :lol: Beyond The Burning Skies tullee olemaan hittibiisi Out Of Controlin tapaan.

Eikö muuten muille maistu Nooran laulu uudella levyllä? Minusta Nooran laulu on hyvin spesiaalia tällä levyllä. Jotenkin vaan se innostuneisuus laulamiseen kuuluu tällä uudella levyllä entistä enemmän. Huikeata on Nooran laulu ja kompetenssia löytyy uskomattoman paljon.
Viimeksi muokannut heraklos, 17 Helmi 2017, 17:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 966
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

17 Helmi 2017, 16:55

^ Totta hemmetissä Nooran laulut ovat hienoa kuunneltavaa, ehkä se on vain jo niin itsestäänselvää, ettei tule erikseen hehkutettua. Ihan mielenkiinnosta: Pidätkö Touch in the Nightista? Mielestäni tämä ja Dancing... ovat hyvi läheistä sukua toisilleen, ja pidän molemmista. Ei sitä jaksa niin ahdadmielinen olla, etteikö hevilevylle yksi tanssibiisi sopisi.
Koskenkorvasieni
Viestit: 1126
Liittynyt: 23 Elo 2002, 07:56
Paikkakunta: Pohjois-Espoo

17 Helmi 2017, 16:59

Aika lailla samaa mieltä Herakloksen kanssa. Mulla on ollut pelko persuuksissa Kabasen potkuista lähtien, että näinköhän muut bändin jäsenet kykenevät saamaan yhtä hyvää musiikkia aikaiseksi ja huoli sosoittautui melkolailla turhaksi, kyllähän levyn varsinaisista biiseistä oikeastaan kahta viimeistä biisiä lukuunottamatta kaikki kappaleet toimivat. Dancing In The Beast aiheutti vähän sellaisen "mitä vittua minä juuri kuuntelin"-efektin ja Far From heaven taas on vähän niinkuin harrastaisi seksiä pääsemättä loppukliimaksiin (vrt. edellisen levyn Sea Of Dreams, jossa se kliimaksi sitten räjäyttikin koko biisin uusiin sfääreihin). Lost In Warsin kaltaisia rohkeita ja tuoreen kuuloisia irtiottoja aiemmasta tyylistä toivoisin bändiltä jatkossa enemmänkin. Kokonaisuutena tämä yltää viiden tähden asteikolla neljän tähden arvoiseen suoritukseen minun mittapuullani. Jatkoon.

Haaste on heitetty. Beast In Blackin debyyttiä odotellessa.

EDIT: Vaikkei ollutkaan mulle esitetty kysymys, niin kerron silti oman näkemykseni tuohon Touch vs. Dancing-asetelmaan. Dancing With The Beastista puuttuu se sopiva annos munaa, joka teki Touch In The Nightista niin loistavan.
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 966
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

17 Helmi 2017, 17:33

^ Osuva vertaus Sea of Dreamsistä ja Far from Heavenistä. Odotin tuota jälkimmäistä innolla, kun väitettiin bändin "eeppisimmäksi balladiksi koskaan". Totta kyllä, jos eeppinen = huono, mutta väittäisin esimerkiksi Sea of Dreamsiä eeppisemmäksi, mikäli sillä viitataan mihinkään positiiviseen.

Touch in the Night on minustakin parempi kuin Dancing with the Beast, mutta yhtä kaikki, oikein toimivia molemmat.
Icarus
Viestit: 51
Liittynyt: 10 Touko 2011, 18:46

17 Helmi 2017, 17:40

Positiivinen yllätys, ei mulla kyllä juuri mitään odotuksia ollukkaan. Meneviä biisejä ja löytyy raskaampaakin sopivasti. Ehkä jonkunlainen raivo puuttui, minkä Anton toi hyvin esille omilla lauluosuuksillaan edellisillä levyillä. Meni vähän into aikoinaan bändiin miehistön vaihdon myötä mutta ei auta alkaa kyyniseksi ja katkeroitumaan, hyvä levy muutaman kuuntelukerran jälkeen.

Omat suosikit juurikin raskaammasta päästä: Lost in Wars, The Eclipse, Bastard Son of Odin. Myös Straight to the Heart ja Beyond Burning Skies hyviä. Oikeastaan vaan Far From Heaven ja King for a Day on selvästi sellasia biisejä jotka ei oikein innosta. Dancing with the Beast on ihan hauska irtiotto, jotain synthwavea tulee mieleen.

Innolla Beast in Blackin debyyttiä oottelemaan. Hyviä ja tarttuvia ne pari maistiaista mitä livenä kuullut. Vaikuttaisi vähän siltä että Antonin erottamisen myötä – tuntui se sitten kuinka epäoikeudenmukaiselta vaan, ja se tuntui – on nyt kaksi hyvää bändiä.
Viiksi-Vallu
Viestit: 167
Liittynyt: 16 Tammi 2004, 22:05
Paikkakunta: Oulu

20 Helmi 2017, 09:34

Ensimmäisellä kuuntelukerralla olisin antanut 7 ja toisella 8. Nyt alkaa asettumaan jonnekin 7 1/2 paikkeille. Jos tuolta ottaa pois ne kaksi ylivoimaisesti parasta biisiä (Beyond the Burning Skies ja Bastard Son of Odin) jotka taitaa olla Joonan käsialaa, niin kyllähän melkoisen munaton olisi levy näillä muiden tekijöiden biiseillä. Eli siinä mielessä Joona kyllä pelastaa tämän levyn ihan täysin. Noiden kahden jo mainitun biisin lisäksi ihan hyviä biisejä on Straight to the Heart, We Will Fight ja God of War. Straight to the Heartissa on tosiaan paljon samaa kuin Let it Roarissa mutta on melkoisen munaton siihen verrattuna. Muutenkin tuntuu, että lähellekään samaa rosoisuutta ei Nooran lauluissa ole, mitä aikaisemmilla levyillä on ollut, mikä on harmi. Ainakin omaan korvaan laulut levyllä on paljon puhtoisempia mihin on tottunut. Tempoa on ruuvattu alaspäin huolella ja sellainen tappofiilis on kadonnut ja mennään paljon puhtoisemmin ja enemmän varman päälle kuin aiemmin.

Onhan tässä ihan karsea tasonpudotus kuitenkin, kun kaikki aiemmat levyt on ollut 9 1/2 luokkaa ja nyt ollaan menty kiitettävästä just ja just hyvän puolelle. Onneksi tosiaan nuo pari biisiä pelastaa tilanteesta paljon. Kiitokset niistä Joonalle, toivottavasti BB ei vie liikaa resursseja Brymiriltä...
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

20 Helmi 2017, 13:37

Aika hyvin jakaa tämä levy mielipiteitä - enkä nyt tarkoita vain tätä messulautaa. Itse kuulun siihen joukkoon, joka on erittäin tyytyväinen tähän uuteen levyyn. En kyllä olisi uskonut, että näin käy niiden kahden ensimmäisen julkaistun videobiisin perusteella. :shock: Niinhän se on, että pitää kuulla se koko levy ennen kuin pystyy muodostamaan edes jonkinlaisen kuvan. Minulla on nyt n. kolmisenkymmentä kuuntelukertaa takana. Pitää vain toivoa, ettei käy klassisesti, että ylikuuntelee ja kyllästyy levyyn.

Jotain tämän suuntaista levyä olisin odottanut tosiaan tuon Battle Beast - Battle Beast -levyn jälkeen, kun Unholy Savior tuli. On tuolla US:lläkin omat hetkensä - ei sillä.

Minusta Nooralla on erittäin hyvin hallussa tuo tulkinta. Hän tietää hienosti, milloin pitää laulaa milläkin tavalla. Hän on ja on ollutkin jo jonkin aikaa heavy metalin saralla hienoimpia naislaulajia, ellei jopa se paras. Hienoa, että Nooralla on ollut kokemusta laulaa mm. soulia ja jazz-musiikkia. Sieltä se monipuolinen laulutaito varmaan tuleekin. Voi sen näinkin sanoa: Noora on luonnonlahjakkuus.

Minua tämä Bringer Of Pain -albumi koskettaa oikein syvältä ja nimenomaan positiivisella tavalla. Toivottavasti joku muukin kokee tämän levyn yhtä voimakkaasti ja jopa vielä voimakkaamin. Omaan makuuni tässä on sielukas levy, joka ei todellakaan tuo minkäänlaista tuskaa nimestään huolimatta. Kiitos ja kumarrus Battle Beast! :twisted:
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

20 Helmi 2017, 17:58

Nimikkobiisin videokin julkaistiin vähän aika sitten:

[youtube]pBpv_pcUEIQ[/youtube]
vuorinen
Viestit: 27
Liittynyt: 30 Touko 2014, 19:00

20 Helmi 2017, 23:25

Hienot vermeet Nooralla, mutta biisi on heikompi kuin edelliset videokipaleet.
MeisterAde
Viestit: 48
Liittynyt: 18 Syys 2016, 22:53

21 Helmi 2017, 17:47

Ehkä jopa hieman yllätyin siitä, kuinka hyvä levy sieltä lopulta tuli. Kuten joku tuossa jo vähän viittasi, tietynlainen vimma puuttuu (esim. tyyliin Let it Roar tai mikä tahansa viisu ensimmäiseltä levyltä), mutta popmetallikulmasta kuunneltuna kyllä tämä maistuu. Jos sitä roisimpaa kamaa saisi sitten Kabaselta.
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 966
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

21 Helmi 2017, 19:14

Moni onkin jo sanonut tuosta tyylin keveytymisestä, mutta itse tulkitsen uuden materiaalin perusteella myös sen, että Kabanen taisi olla enemmän power metal / speed metal -miehiä kuin nykyiset jäsenet. Sävelsi kuitenkin muun muassa The Ravenin, Speed and Dangerin ja Lionheartin, ja soittaa myös livenä näistä ainakin viimeisintä. Bringer of Painilla taitaa nimibiisissä olla ainoana vähänkään enemmän vauhtia, kun muuten pysytellään siellä keskitempohevin/-rokin puolella. Ei sen enempää hyvänä kuin huononakaan asiana tämä oikeastaan, kunhan tuli mieleeni.

Niin joo, ja ihan käsittämätöntä, että levyn heikon kappale eli tuo nimikkoveisu on julkaistu videona, eikä sen tilalla esimerkiksi Bastard Son of Odinia tai Beyond the Burning Skiesia. Familiar Hell kolmesta videovalinnasta ainoa, joka kuuluu edes levyn parempaan puolikkaaseen.
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

21 Helmi 2017, 19:50

Veikkaisin nimikkobiisin julkaisun syyksi sitä, että se antaa myös sen vähän erilaisemman kuvan levystä. Nimibiisi myös poikkeaa muista kappaleista, joten ehkä sekin on syynä videoon. Jos taas olisi tullut kolmas video popmaista antia, niin se olisi voinut olla jotenkin tylsää joidenkuiden mielestä. Taidan olla vähemmistössä, kun pidän tuosta Bringer Of Painista sen energisyyden vuoksi ja siinä on myös paljon, paljon parempi kitarasoolo kuin Familiar Hellissä taikka King For A Day -kappaleessa.

Minulla on jo ihan älytön määrä levyn kuuntelua takana, ja vieläkin huomaa hienoja koukkuja ja nyansseja. En muista, että olisin mitään levyä kuunnellut yhtä ahkerasti kuin nyt. Suosikkini taitaa olla digipak-bonus The Eclipse. Kitarariffit siinä ovat silkkaa Acceptia ja se on aina hyvä asia. :twisted: Samalla The Eclipse on vielä erittäin melodinen kappale. Juuri levyn melodisuus on se, mikä minulle iskee ja lujaa. Niin ja tietty Nooran laulu ja tulkinta on käsittämättömän upeaa kuultavaa.

Hienoa, että voi vielä näinkin vanhana innostua jostakin levystä niin, ettei mitään rajaa. :rawk:
mape
Site Admin
Viestit: 2764
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

21 Helmi 2017, 23:46

vuorinen
Viestit: 27
Liittynyt: 30 Touko 2014, 19:00

22 Helmi 2017, 04:25

Straight to the Heart on levyn kenties kaikkein battlebeastimäisin kappale, joten se olisi ollut hyvä valinta videobiisiksi.
Akiman
Viestit: 481
Liittynyt: 02 Touko 2003, 20:48
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

22 Helmi 2017, 17:20

Vuoden toisen Infernon pääjuttuna on Battle Beast, joka julkaisi juuri neljännen albuminsa – ensimmäisen ilman entistä johtohahmoaan Anton Kabasta. Bändi kertoo jutussamme varsin rehellisen oloisesti paitsi Kabasen riveistä poistumiseen johtaneista syistä myös lupaavasta mutta epävarmasta asemastaan perin tuulisella musiikkimaailmankartalla.
Mr Rami
Viestit: 645
Liittynyt: 23 Elo 2002, 09:02
Paikkakunta: Piispanristi

22 Helmi 2017, 20:22

Tuli nyt kuunneltua lauantain keikkaa silmällä pitäen kertauksena koko Battle Beastin tuotanto. Myös tämä uusin, jota on nyt kolme kuuntelua takana. Muistelin, että kakkoslevy olisi kohtuullisen selvästikin bändin paras, mutta uusintakuuntelun perusteella peli ei olekaan niin selvä. Debyytillä on ehkäpä tasapainoisin biisimateriaali, mutta johtuuko se sitten tuotannosta vai mistä, mutta paras isku jää puuttumaan. Mutta jäätävän kova debyytti on kuitenkin. Kakkoslevyllä on levyn alkupuoli kovanluokan hittiparaatia, mutta loppupuoliskolla paraati hiipuu. Noin yleisesti ottaen meno on parempaa kuin Steelillä, mutta kappalemateriaali voisi olla tasalaatuisempaakin. Unholy Saviorin muistin olleen selvästi heikoin, mutta ei se niin huonolta nyt kuulostanutkaan. On se kuitenkin tästä kolmikosta heikoin, vaikka ei mitenkään selvästi.

Bringer of Pain on näillä kuulemisilla paljon parempi mitä odotin. Varsinaisia hutibiisejä en löydä yhtään, vaikka toki tämäkin tuotos hyötyisi tiivistämisestä. Kasaripopin suuntaan on menty, mutta eipä tuo haittaa. Tarttuvuutta on riittävästi ja kappalemateriaalissa on vaihtelua. Ei hassumpi levy, saan nähdä mihin kohtaan asettuu ajan kanssa diskografiassa.
Jack the Jester
Viestit: 251
Liittynyt: 01 Marras 2006, 19:35

23 Helmi 2017, 09:14

Mr Rami kirjoitti:Bringer of Pain on näillä kuulemisilla paljon parempi mitä odotin. Varsinaisia hutibiisejä en löydä yhtään, vaikka toki tämäkin tuotos hyötyisi tiivistämisestä
Kyllä tosiaan tämän uuden BB:n ensimmäinen tekele on jopa positiivinen yllätys. Jostain käsittämättömästä syystä bändi päätti julkaista sinkkuina levyn kaksi heikointa biisiä, todella erikoista logiikkaa. Allekirjoittanutkin ehti näin ollen jo todeta, että biisien toimivuus meni sitten Kabasen mukana, mutta paskan marjat.. käytännössä koko loppulevyhän on oikein toimivaa matskua (jopa kaikki bonusbiisit vaikka niitä on peräti kolme), ehkä nyt vain poislukien ei-aivan-täysin-onnistunut balladi Far From Heaven. Pidän jopa tästä "kesähitti tanssibiisistä", ehdottomasti parempi kuin lähin vertailukohtansa Touch in the Night. Ja samoin pidän nyt kokonaisuuden osana myös näistä sinkkuvedoista paljon enemmän kuin yksittäisinä tekeleinä, vaikkakin ne taitavat edelleen olla levyn kaksi heikointa kappaletta. Eli käytännössä siis levyllä ei ole yhtäkään oikeasti surkeaa kappaletta, tähän asti jokaisella BB-albumilla on kuitenkin aina ollut vähintään yksi sellainen (jopa legendaarisella kakkoslevyllä sellainen löytyy, Over the Top on kappale jonka skippaan yleensä aina). Se jo todettiinkin, että avausbiisi kuulostaa kaikkein eniten Kabasen tekemältä, joten muutoin voi siis sanoa, että nykykokoonpano on nyt jo löytänyt jonkinlaisen oman äänensä. Tämä on siis kehu, vielä selvennyksenä :)

Uutukainen on toki aika pitkä levy, kolme bonaria on kuitenkin todella paljon. Mutta kyllä se silti suunnilleen kestonsa kantaa.. ja toisaalta hyvä näin, esimerkiksi US:llä oli vain yhdeksän oikeaa biisiä ja kun niihin mahtui peräti kolme enemmän tai vähemmän täytebiisiä, niin aika tyngäksi se albumi jäi

Tiivistettynä sanoisin, että kyllä tässä on ihan rima asetettu ja kunnon haaste heitetty. Beast In Blackin levyn on parasta olla hyvä, mikäli aikoo pistää tästä paremmaksi..
heraklos
Viestit: 1572
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

23 Helmi 2017, 16:01

Hienoa, että löytyy ihmisiä, joille tämä uusi Battle Beast toimii. Ajatelkaapa millaiset paineet on bändillä ollut levynteossa, huh. Taitaa tuo Joona Björkroth olla pätevä kitaristi myös.
Spunkmeyer
Viestit: 1463
Liittynyt: 17 Marras 2003, 21:59
Paikkakunta: Helsinki

25 Helmi 2017, 16:36

Nyt on pakko hehkuttaa.

Levy toimii hyvin. Voin todeta reilusti, että se Kabasen kyky tehdä aivan tajuttoman hienoja ei-ihan-perusbiisejä loistaa poissaolollaan, mutta kyllä nämä perusbiisitkin menevät. Beyond the Burning Skies, Bastard Son of Odin ja King for a Day ovat ens alkuun ne parhaat. Sitten on näitä onnistuneita irtiottoja kuten Lost in Wars ja Dancing With the Beast. Levyllä ei ole yhtään turhaa rallia, bonusbiisit ovat vielä kysymysmerkki (tosin oli Shutdownkin aika turha).
Far From Heavenin dissausta ymmärrän siinä mielessä, että se on kuin iskelmäbiisi. Ei ole mitään ihmeellistä kliimaksia tai C-osaa, mutta minulle tämä toimii näinkin.
Jos jotain valitettavaa pitäisi keksiä, niin saundi ei toimi kaikissa biiseissä yhtä hyvin. Joskus synat muistuttavat liikaa Sabatonia arviolta 2008-2044. King for a Dayssä ja Bastard Son of Odinissa saundi toimii täydellisesti, mutta esim. Bringer of Pain on toisinaan liian Fight Kill Die ja kuulostaa jotenkin väärältä. Ehkä tähän tottuu. Eihän AC/DC:kään tainnut täysin uudistua joka levyllä.

Eilinen keikka Helsingissä oli kova. Soittivat koko ydinlevyn poislukien Dancing With the Beastin. En olisi kyllä siitä pahastunut, mutta ehkei se olisi sopinut keikkaympäristöön. Paikka oli loppuunmyyty ja tunnelma kohdallaan.

Beast in Blackin levyä odottelen silti innolla. Se tuskin voi millään mennä vikaan.
Vastaa Viestiin