AXEL RUDI PELL

Raskaamman musiikin keskustelut
Vastaa Viestiin
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

14 Tammi 2016, 21:41

Ei kai Huhnissa mitn vikaa, mutta Cold As Ice on aika yksin helmibiisinä, Slave For Love on toinen hyvä. Sitten ARP oppi eepoksien teon, kuten Land Of The Giants tai Eternal Prisoner; viimeksimainitun levyllä muuten tehdään toinen sukellus kun 40% biiseistä on roskaa. Harvinaista Axelille!

Miten Mmankeli vertailisi 2 uusimman runpusoundeja Rondinellilta, nääkkö eroa?


heraklos
Viestit: 1587
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

14 Tammi 2016, 22:58

Minulle iskee Wild Obsessionin kaikki biisit. Se typerä intro (9.raita) on sitten ihan huuhaata. Avausrraita Wild Catissa on hieno kitarasoolo. Eritoten pidän Broken Heart -balladista, yksinkertaisuudessaan se vaan on hyvä.
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

15 Tammi 2016, 09:52

Jussi kirjoitti: Miten Mmankeli vertailisi 2 uusimman runpusoundeja Rondinellilta, nääkkö eroa?
Nyt panit pahan. Uusimmassa avitti kuuntelu autossa, jossa rumpusoundi oli todella tanakka ja avara. Siitä jäi hyvä muistikuva. Testasin äsken kumpaakin levyä Spotifyin parhaalla laadulla sekä korvanapeilla että hifi-laitteiston kautta. Uudessa virveli erottuu napakammin ja rummut ovat paljon selvemmin äänikuvan etualalla, omana instrumenttinaan. Kaiketi maallikon vertauksena voisi sanoa, että uudessa levyssä on hifitason klubin tai treenikämpän tuntua, fiilistä jossa bändi soittaa tiiviissä ryhmässä, kun taas Into The Stromilla ollaan jo isommalla lavalla ja rummut ovat enemmän äänikuvan taka-alalla.

Bosen korvanapeissa myös bassari erottui selkeämmin uuden levyn eduksi. Kotilaitteina mulla on Genelecin 1029, joka on pieni pönttö neutraalilla soundilla, so. alapäätä ei tule tarpeeksi. (Rivo-Riitta voisi lohkaista tohon jotain...)

Soundin ero ei ole aivan niin ilmeinen nopeissa kappaleissa: Fire vs. Burning Chains. Sen sijaan hitaammissa eepoksissa Till The World Says Goodbye vs.Touching Heaven tai kummankin levyn nimibiisit. Näissä Rondinellin raskas ote ottaa selkävoiton uuden levyn eduksi.

Aito A/B-testaus voi toki paljastaa tuon kaiken pelkäksi psykologiaksi ja luulotteluksi. No, tää on kuitenkin vain kuunteluun tarkoitettua musiikkia, eikä Rondinelli onneksi koskaan kuulosta Remu Aaltoselta.
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

15 Tammi 2016, 10:19

heraklos kirjoitti:Harmi juttu tosin, jos laulaja pilaa musiikkinautinnon.
Ei laulaja suinkaan tätä pilaa. Kuuntelin näet peräjälkeen Nasty Reputationin ja Wild Obsessionin. Muutos osui korvaan. Itse asiassa Huhn on paljon Rockia parempi. Jälkimmäisen kiljunta on ottanut pannuun jo ostamastani ensimmäisestä CD-levystä: M.A.R.S. 'Project: Driver'. Elämäni eka CD ja heti paskaa kiiltävinä bitteinä. Musiikki Helin ja vuosi oli 1986 tai 1987. CD teki tuloaan ja valikoima oli muutamassa levyssä. (Seuraava CD olikin jo laatua: Screaming For Vengeance.)

Ekan ARP:n karu tuotanto ja yleissoundi pilaa laulajankin panoksen. Ehkä kappaleiden laadussakin on parantamisen varaa? Toisaalta laulaja kuulostaa suorastaan erinomaiselta levyn hiturissa, jossa ääni pääsee paremmin esiin.

Olet muuten oikeassa. Se intro kuulostaa navetassa äänitetyltä Tarzan-leffan soundtrackilta. Ihmeellistä lehmien ammumista ja leijonien nussimista.
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

15 Tammi 2016, 11:06

heraklos kirjoitti: Eritoten pidän Broken Heart -balladista, yksinkertaisuudessaan se vaan on hyvä.
No toki olisin sen voinut mainita noiden kahden helmen lisäksi kun kerran top-3:een WO:lla kuuluu, mutta kyllähän Gioelin '99-versio on suvereenimpi The Ballads II:lta.

Kuulin muuten sitä & alkuperäistäkin ennen vain ne Ballads I:en instrumentaali- ja Karl Holthausin laulaman demoversion, mitä sillä oli yhtenä ekoista ARP-levyistäni tarjolla.
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

15 Tammi 2016, 11:08

Munamankeli kirjoitti:
Jussi kirjoitti: Miten Mmankeli vertailisi 2 uusimman runpusoundeja Rondinellilta, nääkkö eroa?
Nyt panit pahan. Uusimmassa avitti kuuntelu autossa, jossa rumpusoundi oli todella tanakka ja avara. Siitä jäi hyvä muistikuva. Testasin äsken kumpaakin levyä Spotifyin parhaalla laadulla sekä korvanapeilla että hifi-laitteiston kautta. Uudessa virveli erottuu napakammin ja rummut ovat paljon selvemmin äänikuvan etualalla, omana instrumenttinaan. Kaiketi maallikon vertauksena voisi sanoa, että uudessa levyssä on hifitason klubin tai treenikämpän tuntua, fiilistä jossa bändi soittaa tiiviissä ryhmässä, kun taas Into The Stromilla ollaan jo isommalla lavalla ja rummut ovat enemmän äänikuvan taka-alalla.

Bosen korvanapeissa myös bassari erottui selkeämmin uuden levyn eduksi. Kotilaitteina mulla on Genelecin 1029, joka on pieni pönttö neutraalilla soundilla, so. alapäätä ei tule tarpeeksi. (Rivo-Riitta voisi lohkaista tohon jotain...)

Soundin ero ei ole aivan niin ilmeinen nopeissa kappaleissa: Fire vs. Burning Chains. Sen sijaan hitaammissa eepoksissa Till The World Says Goodbye vs.Touching Heaven tai kummankin levyn nimibiisit. Näissä Rondinellin raskas ote ottaa selkävoiton uuden levyn eduksi.

Aito A/B-testaus voi toki paljastaa tuon kaiken pelkäksi psykologiaksi ja luulotteluksi. No, tää on kuitenkin vain kuunteluun tarkoitettua musiikkia, eikä Rondinelli onneksi koskaan kuulosta Remu Aaltoselta.
Sitä se mie vain, kun tässä on nyt kahden vuoden ajan surkutellut sitä laahaavaa ja mössöistä rumpalointiraahausta, mitä Bob-setä Into The Stormilla kuulostaa koheltavan :| -hyvä jos on paree nyt, niin sen pitääkin!
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

15 Tammi 2016, 14:23

Jussi kirjoitti: Sitä se mie vain, kun tässä on nyt kahden vuoden ajan surkutellut sitä laahaavaa ja mössöistä rumpalointiraahausta, mitä Bob-setä Into The Stormilla kuulostaa koheltavan :| -hyvä jos on paree nyt, niin sen pitääkin!
Täysin ummikkona en osaa sanoa, kiilaako vai soittaako hieman biitin jäljessä, mutta soundi on varmasti parempi. Ja tosiaan, kuulostaa vähemmän mössöiseltä. Saat 12 kuukauden virtuaalisen takuun ja pihviveitset kaupan päälle.
Jack Steel
Viestit: 120
Liittynyt: 07 Kesä 2007, 16:01
Paikkakunta: Suomi

15 Tammi 2016, 16:22

Meikäläisen mielestä Rob Rock on paras laulaja, joka Pellin levyillä on laulanut. Minua ei häiritse Rockin huuto, päinvastoin, mies vetää Nasty Reputationilla koko ajan kaikki pelissä täydellä tunteella. Se saa hymyn huulille aina kun levyä kuuntelee. Rob on aito hevikieku, mutta sen sijaan joku Ripper Owens on teennäinen kiekuja. Onneksi Ripper ei ole laulanut Pellin levyillä.
heraklos
Viestit: 1587
Liittynyt: 22 Maalis 2004, 19:37
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

15 Tammi 2016, 16:53

Uusin levy löytyy muuten jo Spotifysta...
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

15 Tammi 2016, 17:13

^^ itsekin pidän RR:sta vaan eipä Axelilla ole huonoa vokalistia ollutkaan; sanoisin itse Ripperiä (josta pidän myös kovasti) vain rääkyjäksi enkä kiekujaksi.
heraklos kirjoitti:Uusin levy löytyy muuten jo Spotifysta...
& kaupasta :idea: pitää huomenna hakea, jos täkäläisessä Äxässä on. Päivällä Kuopiossa kun katsoin sivuiltaan, näytti huonolta eikä sikäläisessäkään liikkeessä ollut, mitävit?

ps. ohan Cold As Icessa nyt parempi soolo ja koko biisikin, koska kertsi on 200% parempi :D
mad-mike
Viestit: 407
Liittynyt: 14 Huhti 2012, 17:17

22 Tammi 2016, 20:58

Toista kierrosta tekee lätty nyt ja suosikeiksi ovat nousseet Fire,Sons In The Night sekä Breaking The Rules. Ei avaudu vieläkään levy täysin ja ei nouse ylitse Into The Stormin (ainakaan vielä).
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

23 Tammi 2016, 17:46

Hyvä levy ja tuotantokin on tosiaan kuten tilattiin; paljon paremmat rumpusoundit kuin ITS:lla ja Rondinellin virveli läjähtää erityisen miellyttävästi nyt. Kai se Bauerfeind oli silläkin puikoissa kuten kaikilla 10+ vuoden aikaisilla Ulli Poesseltin jälkeen Axelin kaverina, mutta jotain meni pahasti pieleen...

Mutta tämä lupaa hyvää tulevaankin ja on ehkä 'ensimmäinen' hyvä taas kerran kahdesta, kuten on jo tällä vuosituhannella jokaisen orig. materiaalin studiolevynkin kanssa ollut (l. Diamonds Unlocked pois laskuista vaikka siitä pidänkin ja onhan se tavallista parempi ARP-levy :D ). Oli aikakin katkaista Circle Of The Oathin ja Into The Stormin laskusuhdanne. On muuten hienoa sekin että kun viimeksi instrumentaali heivattiin bonariksi, niin nyt sellaista ei ole ollenkaan! Dylanin / Jimin All Along The Watchtower ei ole kummoinen mutta onpa tosiaan vain tällä digipakilla, kun viimeksi (ei ollenkaan yhtä hyvin onnistunut kuin Holy Diver vastaavana Ferdy Doernbergin pianosovituksena) Hey Hey My Myn paikan olisi voinut ottaa toinen, Way To Mandalay mieluummin.

Huonoja biisejä ei siis olekaan, mitä nyt Till The World Days Goodbye alkoi vähän puuduttaa. Muutoin ollaan siinä mielessä paikoin Axelin perus-biisikirjoituskaavaa rikkomassa yhden arvossapitämäni, Tales Of The Crownin tyyliin kun kerran pitkä nimibiisi on jo 4. biisinä. Sitä ennen on tavallisen Fire-avauksen jälkeinen Sons In The Night on yksi parhaista & sen jälkeen (ei se huono ole ollenkaan, kuten sanottua: nimibiisi) tuleva Falling Star on myös, käynnistää hyvin uudelleen nopeampaa meininkiä. Lost In Love on hieno, synkempi slovari & mie tykkään edelleen The King Of Foolsin tavallista Pelliä rupisemmasta kitarasoundista. Kun vain soittaisi livenäkin useampia näitä nopeampia rokkereita ja tarttuvia slovareita, mutta turhahan se taitaa olla 27 vuoden soolouran jälkeen vaatia muutosta muutaman biisin setin venytystyyliinsä, kun vaikka parinkymmenen vuoden takaisen Made In Germanyn settilistaa kattoo..
mad-mike
Viestit: 407
Liittynyt: 14 Huhti 2012, 17:17

24 Tammi 2016, 02:13

Eilen levyä kuunnellessa tuon 10. biisin Forever Free kohdalla satuin lyriikat lukee ja sehän kertoo kuolemasta. Ilmiselvät sanat siihen ainakin minun mielestäni. Ei kyllä ole ennen vastaavaa Pellin kohdalla itselleni noin ilmiselvästi vastaan tullut. Onko Axel poikennut nyt kaavasta vai..?
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

23 Helmi 2017, 17:52

Viides ballads-kokis keväällä. Onkohan viimeksi (vaiko ainoan kerran) ollut kaksi uutta originaalia II:lla, ettei vain vaihtoehtoisia versioita ja/tai covereita? No, toisesta On The Edge Of Our Time kuulee jo melodian mielessään kun katsoo pelkästään Axelin lyriikkageneraattorin tuottamaa nimeä :D joten cover kiinnostaa tällä kertaa eniten noista täkyistä; Gioelin pannessa parastaan on tuolla I See Firella hyvä sanssi olla alkuperäistä parempi.

kansi
ARP fb kirjoitti:- New ballads album "The Ballads V" out April 21st, 2017 -
- Digital single and video for "Love's Holding On" feat. Bonnie Tyler out March 31st, 2017 –

"The Ballads V" will be released through SPV/Steamhammer as CD digipack (incl. poster), double gatefold purple vinyl, limited boxset (incl. CD digipack, powerbank, CD slim case single, sticker, photocard - Europe only), download and stream.

For the very first time we welcome a special guest star: Rock legend Bonnie Tyler has recorded a stunning duet with Johnny Gioeli, which is called “Love´s Holding On”. Bonnie Tyler only records songs she personally likes. So I wrote this tune just for her and she really loved it. She came to the studio and we recorded it. The result is amazing ! If I hadn’t been a fan already, I would have turned into one instantly.

Of course this is not the only brand new track. We recorded a cover version of Ed Sheeran´s “I See Fire”, which turns much harder in the end, so we added our typical flavour to it.
“On The Edge Of Our Time” is the third new recorded song and it´s another classic ARP style ballad with a great hookline.

One of your and our Show favorites from the last tour was “The Line” and we decided to include this blistering Live version on this album. It was recorded during our 2016 “Rock Of Ages” Festival show.

Tracklisting
1) Love's Holding On 5:06 (new song feat. Bonnie Tyler)
2) I See Fire 6:02 (new cover version, Ed Sheeran song)
3) On The Edge Of Our Time 7:42 (new song)
4) Hey Hey My My 5:02 ( Neil Young cover version)
5) Lived Our Lives Before 6:31
6) When Truth Hurts 6:46
7) Forever Free 8:27
8 ) Lost In Love 6:05
9) The Line (live) 7:31 (previously unreleased)
10) Mistreated (live) ( Deep Purple cover version) 14:12
Viimeinen on kuulemma toissavuotiselta Magic Moments -liveltä peräisin. Heh, The Line on ok biisi, mutta se vähiten suosikki ollut aina, ehkäpä hyvinkin tässä pian 18 vuoden kuuntelun jälkeen lopulta parhaalta levyltään -The Masquerade Ball.
Sabbathman
Viestit: 4746
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

23 Helmi 2017, 21:00

AXEL RUDI PELL. Joka sanassa 4 kirjainta, joten teinpä kakkoslevystä tähän päivään ulottuvan setin jossa on pika/fiilisvalinnalla 4 biisiä/levy. Autoon soimaan ja menoksi...ja miksei muutenkin, onhan nämä laatukamaa!

1. Axel Rudi Pell - I Will Survive (5:04)
2. Axel Rudi Pell - Nasty Reputation (4:10)
3. Axel Rudi Pell - Land Of The Giants (10:29)
4. Axel Rudi Pell - Unchain The Thunder (3:32)

5. Axel Rudi Pell - Streets Of Fire (5:09)
6. Axel Rudi Pell - Eternal Prisoner (7:33)
7. Axel Rudi Pell - Wheels Rolling On (4:45)
8. Axel Rudi Pell - Shoot Her To The Moon (4:36)

9. Axel Rudi Pell - The Curse & Talk Of The Guns (6:11)
10. Axel Rudi Pell - Warrior (5:13)
11. Axel Rudi Pell - Cry Of The Gypsy (5:00)
12. Axel Rudi Pell - Casbah (10:01)
...
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

04 Huhti 2017, 10:44

Akselin uusi video Bonnie Tylerin kanssa: http://www.imperiumi.net/index.php?act=videos&id=8221

Tuttuja sointuja alussa, mitkä eivät yllätä ketään, toisin kuin 65-vuotiaan mamman rohina joka pikemminkin säikäytti ensimmäisellä korahduksella :D onneksi se lähtee siitä..
Sabbathman
Viestit: 4746
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

09 Tammi 2018, 19:31

AXEL RUDI PELL To Release 'Knights Call' Album In March

January 9, 2018

http://www.blabbermouth.net/news/axel-r ... -in-march/

German guitarist Axel Rudi Pell will release his 17th album, "Knights Call", on March 23 via SPV/Steamhammer.

"I'd rather have long-term success than the hit album everybody is always referring to." Pell knows exactly what he is talking about. His solo career has lasted for almost three decades now. In the international hard rocking universe, Pell is nothing short of a phenomenon: a musician who flies under the radar, but certainly isn't invisible. He's an honest worker who has learned his skills from scratch. He's never experienced writer's block, has never followed trends or fashions. You know what to expect from him.

So, what's new? "Game Of Sins" from 2016 was a huge success and peaked at No. 11 on the German chart. More than 1.5 million people worldwide have bought Pell's albums. What an impressive number! But there is no reason for the axeman to rest on his laurels. "Why should I retire?" asks the 57-year-old. And answers his own question: "As long as I can do what I like I'm the happiest man in the world."

Basically, Pell is living his very own dream: He has turned his hobby into a profession. But there's also a lot of determination involved. His ongoing passion drives him all the time, he's always on the lookout for a better chorus, a better solo, a better bridge, a better song. "Writing songs is like a lot of things in life: It's my way or the highway!" His confidence in his abilities is enormous, but he also knows that he can rely on his German-American dream team featuring singer Johnny Gioeli and drummer Bobby Rondinelli. And of course, his fans are very important to him. "For me, direct feedback is essential. Playing only in the studio would be boring. Who would sign up for that?"

"Knights Call" track listing:

01. The Medieval Overture (Intro) (1:43)
02. The Wild And The Young (4:20)
03. Wildest Dreams (5:43)
04. Long Live Rock (5:34)
05. The Crusaders Of Doom (8:01)
06. Truth And Lies (4:48)
07. Beyond The Light (7:45)
08. Slaves On The Run (5:13)
09. Follow The Sun (5:12)
10. Tower Of Babylon (9:50)

Recording lineup:

Johnny Gioeli - Lead And Backing Vocals
Axel Rudi Pell - Lead, Rhythm And Acoustic Guitars
Ferdy Doernberg - Keyboards
Volker Krawczak - Bass
Bobby Rondinelli - Drums
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

09 Tammi 2018, 19:47

Hyvä, säästit multa copy+pasten vaivan :D nyt jännättävää on vain se, onko Truth And Lies todellakin levyn ainoa slovari. Sekä kuinka Axel saattaisi laittaa takuuvarman Pell-rokkerin (tm) sekä 8. ETTÄ 9. biiseiksi peräkkäin!

Ja tuon ^^ mainitun 5. balladikokiksen arviohan oli viime keväältä täällä.
Sabbathman
Viestit: 4746
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

10 Tammi 2018, 08:42

Nimien perusteella ennustan että eniten levyltä osuu mulle The Crusaders Of Doom ja Tower Of Babylon, veikkaan että aika rankalla riffityksellä mennään noissa molemmissa, lisäksi itämaisin maustein tuossa päätöskappaleessa.
mice
Viestit: 136
Liittynyt: 30 Syys 2004, 10:57

10 Tammi 2018, 14:30

Lienee taas kerran tuttua, mutta niin hienoa tavaraa tiedossa.

Katselin tuossa bändin keikkakalenteria, että Ruotsissa ovat peräti 3 keikan voimin tuossa toukokuun alkupuolella. On se kumma, kun kukaan ei heitä hommaa tänne asti. Ei luulisi enää olevan mistään hinnastakaan kiinni, kun kuitenkin Ruotsissakaan eivät kaiketi soita missään megaluokan paikoissa, eivätkä lippujen hinnatkaan muistaakseni mitään tähtitieteellisiä olleet.
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

10 Tammi 2018, 15:23

mice kirjoitti: Katselin tuossa bändin keikkakalenteria, että Ruotsissa ovat peräti 3 keikan voimin tuossa toukokuun alkupuolella. On se kumma, kun kukaan ei heitä hommaa tänne asti. Ei luulisi enää olevan mistään hinnastakaan kiinni, kun kuitenkin Ruotsissakaan eivät kaiketi soita missään megaluokan paikoissa, eivätkä lippujen hinnatkaan muistaakseni mitään tähtitieteellisiä olleet.
Tuostahan ehtisi vielä poiketa Suomen puolella ennen Tukholman keikkaa. Pieniä ovat keikkapaikat. Klubben/Fryshuset (STHLM) vetää noin 700 katsojaa eli samoissa mitoissa Tavastian kanssa.
Metalliluola
Viestit: 171
Liittynyt: 22 Tammi 2015, 10:51

24 Maalis 2018, 17:07

Uusin levy "Knights Call" ulkona ja arviota linjoilla:

http://metalliluola.fi/axel-rudi-pell-k ... call-2018/
Jussi
Viestit: 9430
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

01 Huhti 2018, 13:43

Knight's Call voi tosiaan olla paras ARP sitten 2010 The Crestin. Ainakin se on kolmesta viimeisimmästä vielä Game Of Sinsistä parantava, kun Into The Stormista ei suunta juuri ollut kuin ylöspäin. Bobby Rondinellin edeltäjäänsä verkkaisempi tyyli vaikuttaa edelleen hidastavan koko levyä, kuten tuolla aiemmalla kaksikolla, mutta vaikka ne ovat ihmeen pinnassa nyt miksauksessa, ainakin soundi on parempi. Varsinkin 2014 se oli aivan kamalaa läiskettä em. Into The Stormilla.

Ensimmäinen varsinaisen albumin instrumentaali 10 vuoteen on sattumoisin sen edellisen, Emotional Echoesin (2008 Tales Of The Crownilta) tapaan virkeä ja pirtsakka, eikä mikään molliliruttelu. Mutta se mikä noista keskivaiheen ja lopun pitkistä biiseistä parantaa, varsinkin ehkä levyn heikoimmasta hetkestä Tower Of Babylonista, on näiden loppupään (tammikuussa ennustettujen :D ) rokkirallien onnistuminen pitkästä aikaa. Molemmat Follow The Sun ja Slaves On The Run kulkevat yhtä energisesti ja tarttuvasti, kuin Axelin alkupään 2-4 sijoituspaikkojen kappaleet yleensä, mutta niidenhän onkin 'pakko'. Kun viimeksi varmaan vuosituhannen alussa on The Masquerade Ballin Hot Wheels ja Shadow Zonen Saint Of Fools potkineet "noista biiseistä" näin hyvin!
Mr Rami
Viestit: 649
Liittynyt: 23 Elo 2002, 09:02
Paikkakunta: Piispanristi

03 Huhti 2018, 17:51

Circle of Oath ei aikoinaan oikein napannut ja sen vuoksi on jäänyt sen perään ilmestyneet Into the Storm ja Game of Sins tyystin kuulematta, mutta nyt tuli haalittua Knights Call kuunteluun heti tuoreeltaan. Ja kyllä kannatti, sillä minustakin tämä on verevintä Pelleä vuosiin. Kyllähän tällä toki tutut maneerit kuullaan, mutta myös tuoretta otetta löytyy miellyttävän paljon ja yleisilme on reipas ja energinen. Itsekin olen sitä mieltä, että päätösbiisi Tower of Babylon ei lunasta odotuksia, mutta useampien kuuntelujen myötä siitä on kehkeytynyt lopulta ihan ok kappale. Truth and Lies -instrumentaali on todella mainio! Kaikenkaikkiaan paljon parempi mitä uskalsin ja osasin odottaa. 8½/10.
Sabbathman
Viestit: 4746
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

03 Huhti 2018, 23:15

Knights Call on tulossa postissa muiden levyjen kera. Jälleen kerran on enää se yksi juttu eli toiveissa nähdä Pell livenä edes kerran...onhan Suomessa keikkapaikkoja ja festareita jonne tämäkin artisti olisi tervetullut muiden alan tekijöiden kanssa. Tuskin tarvitsee tyhjälle tontille soittaa Suomessakaan.
Vastaa Viestiin