Edguy ja Avantasia-topik

Raskaamman musiikin keskustelut
Vastaa Viestiin
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

11 Maalis 2010, 17:04

Eilen ilmestyi parille sivulle Angel of Babylon-levyn samplet, mutta hieman etuajassa koska nyt ne on jo poistettu. Ihan lupaavalta kuulosti. Tänään sitten Tobias Sammettin sivujen backstage puolelle on ilmestynyt samplet kummankin levyn muutamasta kappaleesta ja ihan lupaavalta kuulostaa. Jon Oliva kuulostaa Death Is Just A Feelingissä aika ilkeältä satusedältä ja selvästi jatkoa The Toy Masterille. Ripper Owens tekee laatusuorituksen Scales of Justicen samplessa ja biisissä on yhtäläisyyksiä Iced Earthiin ja Beyond Feariin.


Entenfield

11 Maalis 2010, 17:36

Uusi matsku (tai nuo muutamat samplet) kuulostaa kyllä aivan mahtavalta. :shock:
Jussi
Viestit: 9413
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

13 Maalis 2010, 18:46

PM-ketjusta pätkäisin:
Bullroarer kirjoitti:
sirclansman kirjoitti:
WildFire kirjoitti:
akentti kirjoitti:Tarttui tuossa levyalesta Edguy - Mandrake levy mukaan. Itsellä ei ole kyseiseltä retkueelta muita levyjä (pl. ensimmäinen Avantasia). Osaako joku yhtyeeseen paremmin perehtynyt kertoa, mihin väliin "listalla" tuo em. lätty asettuu Edguyn tuotannossa?
Paras. Siitä seuraava uudempi Hellfire Club on askel pois powerista ja hardrockimpaan suuntaan, ja Rocket Ride, kuten myös uusin Tinnitus Sanctus, ovat jo lähes täysi irtiotto tuplabasarimeiningistä, mutta hyviä melodioita löytyy edelleen. Theater of Salvation ja Vain Glory Opera on mielestäni epätasaisempia kokonaisuuksia, jokunen laatubiisi niilläkin. Paria ekaa levyä kannattanee aluksi vältellä kömpelyytensä vuoksi. Mandrake kenties omaan makuuni siis vahvin kokonaisuus, Hellfire Club - Rocket Ride -osaston seuratessa perästä. Jotkut tosin jostain syystä väittää, että Vain Glory Opera on SE Edguy-lätty. Onhan siellä napakka nimibiisi.
Meitsillä sama. Ei ehkä paras, mutta kolmen parhaan joukossa Hellfire Clubin ja Rocket Riden kanssa. Nimibiisi (Tears of a Mandrake) toimii, varsinkin Burning Down the Opera -livellä. Hieno (tupla)kiekko sekin!
Todellakin. Mandrake on loistava levy, pelkkää laatua alusta loppuun. Mutta omissa kirjoissa se on vasta bändin 2. paras. Parhaan tittelin vie Hellfire Club, joka ei ehkä kokonaisuutena aivan yllä Mandraken tasolle, mutta se sisältää bändin parhaat yksittäiset biisit (We Don't Need a Hero, Under the Moon, Mysteria ja Piper Never Dies). Rocket Ride on ehkä se 3. paras, ja vaikkei se enää poweria olekaan, niin biisit ovat helvetin tarttuvia. Vain Glory Opera ja Theater of Salvation edustavat monelle sitä Edguyn parasta aikakautta, ja kovia levyjähän ne kieltämättä ovat. Savage Poetryn uudelleenäänitetty versio toimii myös mukavasti, mutta siitä alkuperäisestä ei voi sanoa samaa. Kingdom of Madness ja Tinnitus Sanctus ovat puolestaa ne kaksi huonointa levyä, vaikka molemmilta löytyykin muutama hyvä biisi. Toivottavasti Sammet tajuaa seuraavalla levyllä palata powerimpaan suuntaan, sillä se on selvästi bändin vahvinta alaa.
Kun on meillä Edguylle omakin. Mutta elkääs hitossa!

Oletan että WildFire "kahdesta ekasta" varoittaessaan laskee tuon Savage Poetry -demonkin mukaan? Nimittäin oikea, toinen levynsä Vain Glory Opera on imo oikeastaan parhaansa edelleen, Hellfire Clubin ohella (vai että "askel pois powerista"... basaria on parin vähän tylsän Under The Moonin ja Rise Of The Morning Gloryn verran liikaakin). Ei sillä VGO:lla suotta läpimurtoa tehty! Vain No More Foolin' on turha raita ja sekin loppupuolella, kuten sellaisten kuuluukin.
Kyllähän näissä asioissa vaikuttaa aina se, millä on bändiin tutustunut, mutten omalla kohdallani usko kyseessä olevan vain noin yksinkertaisen seikan. Kun johan Out Of Control on bändin parhain biisikin, kevyesti.

Mandrake oli heti ilmestyessään pieni pettymys, hyvien kappaleiden lisäksi sellaisten latteampien kanssa kuin Golden Dawn ja Fallen Angels. Myöskään Nailed To The Wheel ei tekorankkana ole koskaan vakuuttanut, ihan tuon Vain Glory Operan heikon lenkin tapaan. Mutta juuri tuollaisia kahden ensinmainitun tavoin oli tuolloin pahimmassa geneerisyystulvassa X-määrällä seuraajiakin, ei mitään eroa, olisiko tuon biisikaksikon esittänyt esimerkiksi saman AFM-yhtiön Voice tai tusina muita. booooring!

Sitten vuosituhannen vaihteen kahta levyä suosittelisin noiden kahden jälkeen seuraaviksi kysyvälle. Viimeisen demon/omakustanteensa uudelleenäänitys The Savage Poetry on melkeinpä 3. paras levynsä! Sitten Theater Of Salvationilla on pari filleriä, mutta myös aivan loistavaa materiaalia myös. Enkä nyt uusinta Tinnitus Sanctusiakaan aivan heikkona pidä, edelleenkään.

Tuolle sirclansmanin mainitsemalle livelevylle, kuten myös uudemmalle DVD:lle myös suositukseni.
Viimeksi muokannut Jussi, 13 Maalis 2010, 19:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
mape
Site Admin
Viestit: 2775
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

13 Maalis 2010, 19:19

Avantasian esikuuntelusettiä tulisi luettavaksi heti, kun oikolukija siitä hengissä selviytyy.
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 970
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

13 Maalis 2010, 19:29

Jussi kirjoitti:Oletan että WildFire "kahdesta ekasta" varoittaessaan laskee tuon Savage Poetry -demonkin mukaan?
Jep, ekaksi albumiksi tuon lasken, olkoonkin sitten omakustanne. Onhan tuo Savage Poetryn uusintaversio tosiaan huomattavasti järkevämmän kuuloinen kuin alkuperäinen.
Jussi kirjoitti:Hellfire Clubin ohella (vai että "askel pois powerista"...
Näinpä juuri. Näen HFC:n vahvasti siltana yhtyeen powerimman ja hardrockimman aikakauden välillä, sillä omaan korvaani HFC, vaikkakin sitä basarin jytkettä tuutataankin mm. loistavan We Don't Need a Heron muodossa, sisältää jo huomattavasti enemmän rokkia kuin Mandrake, vaikka Rocket Ride heittikin bändin tyyliä taas vielä aimo kierroksen siihen suuntaan.
mape
Site Admin
Viestit: 2775
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

13 Maalis 2010, 20:44

Sielläpä sitä ennakkokuuntelua sitten olisi. Sammetin haastattelua tulee sitten lähempänä julkaisua.
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

13 Maalis 2010, 21:29

mape kirjoitti:Sielläpä sitä ennakkokuuntelua sitten olisi. Sammetin haastattelua tulee sitten lähempänä julkaisua.
Kuulostaa kyllä lupaavalta. Mm. Rat Racen samplen kuulleena diggailen kyseisen kappaleen rokkaavasta kertsistä vaikka artikkelissa biisiä ei juuri kehutakaan. Hieman mietityttää nuo poisjätetyt 10 kappaletta, että ovatko ne sitten ne fillerit. Olis se hieman harmi jos levyillä on 10 täytekappaletta jolloin ilman niitä albumeista olisi saanut puristettua yhden laatulevyn. Pianhan sen kuulee.
eddie666
Viestit: 630
Liittynyt: 01 Syys 2008, 23:45
Paikkakunta: Turkkunen

16 Maalis 2010, 09:21

JSM kirjoitti:Eilen ilmestyi parille sivulle Angel of Babylon-levyn samplet, mutta hieman etuajassa koska nyt ne on jo poistettu. Ihan lupaavalta kuulosti. Tänään sitten Tobias Sammettin sivujen backstage puolelle on ilmestynyt samplet kummankin levyn muutamasta kappaleesta ja ihan lupaavalta kuulostaa. Jon Oliva kuulostaa Death Is Just A Feelingissä aika ilkeältä satusedältä ja selvästi jatkoa The Toy Masterille. Ripper Owens tekee laatusuorituksen Scales of Justicen samplessa ja biisissä on yhtäläisyyksiä Iced Earthiin ja Beyond Feariin.
Se vähä mitä itsekin kuulin kuulosti kyllä hyvältä.. olisikohan tässä nyt pitkästä aikaa power-osastolta (tai sinnepäin) matskua joka innostaisi palaaman tuon osaston musan pariin -> edellinen powermetallipläjäys joka nappasi kunnolla oli juurikin Avantasian Metallioopperan eka osa. Ykkösosan jälkeen yksikään powerpläjäys ei ole enää napannut kunnolla.. totaalikyllästyminen.. taisin kuunnella pikkasen liikaa tuota 'tekelettä' :?
Davy Jones
Viestit: 819
Liittynyt: 09 Heinä 2007, 18:51

16 Maalis 2010, 16:39

mape kirjoitti:Sielläpä sitä ennakkokuuntelua sitten olisi. Sammetin haastattelua tulee sitten lähempänä julkaisua.
Kyllähän tämä on valovuosia edempänä Scare-hyividdu-crowsta. Innolla odotan!
WildFire
Imperiumi Crew
Viestit: 970
Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
Paikkakunta: Ylöjärvi

16 Maalis 2010, 20:15

Joku oli kasannut YouTubeen yhdeksi putkeksi noita tähän mennessä kuultavilla olleita pätkiä. Tuli sieltä sitten kertaalleen kuunneltua, ja hyvältähän tuo vaikutti, mitä nyt melodiat vain ovat kovin tutulla tavalla väkerrettyjä, ja toistavat paljon samaa kaavaa, mitä The Scarecrow ja Tinnitus Sanctus kertosäkeineen. Enpä toisaalta tiedä, mitä muuta odottaakaan, ei Edguyn tai Avantasian viehätys ole koskaan piilenyt missä mullistavan omaperäisessä materiaalissa.
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

17 Maalis 2010, 17:51

Levyjen kannet isoina versioina täällä ja tuolla. Hienoja kansia ja nyt näkee yksityiskohdatkin joita on runsaanlaisesti. Kansissa on muuten aika erilaiset fiilikset. The Wicked Symphonyn kannessa on paljon yhtäläisyyksiä The Scarecrown kansitaiteeseen kun taas Angel of Babylonin kansi voisi hyvin olla vaikka jollain Edguyn levyllä.

Offtopic ja PS. Tuhannen viestin merkkipaalu on näemmä saavutettu.
Jussi
Viestit: 9413
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

17 Maalis 2010, 22:36

Dying For An Angelin musiikkivideo tuolla, biisihän on edelleenkin hyvä.

Klasu on vain alkanut jotenkin mummoutumaan naamaltaan vanhemmiten :D
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

19 Maalis 2010, 13:53

The Wicked Symphonyn samplet ja Angel of Babylonin samplet. Lupaavalta kuulostaa.
eddie666
Viestit: 630
Liittynyt: 01 Syys 2008, 23:45
Paikkakunta: Turkkunen

20 Maalis 2010, 00:27

Jussi kirjoitti:Dying For An Angelin musiikkivideo tuolla, biisihän on edelleenkin hyvä.

Klasu on vain alkanut jotenkin mummoutumaan naamaltaan vanhemmiten :D
Nuori poika .. vasta vähän päälle 60v .. mutta hyvältä kuulostaa Klasun laulu edelleen.
Jussi
Viestit: 9413
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

29 Maalis 2010, 10:58

E-bändilläkin ollut ainakin vko sitten The Piper Never Dies setissä, olisipa hienoa nähdä.

Mitä Avantasiaan tulee, niin tuo ~35€ boksi molempine uusine levyineen + muuta sälää pitäisi tilata tänään, kunhan CDON saa vain ehjänä perille. ensi viikollahan tuo jo keskiviikkona julkaistaan.
Jussi
Viestit: 9413
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

06 Huhti 2010, 21:02

Jospa CDON lähettäisi minunkin Angel of Babylon / The Wicked Symphony -limited boksini liikkeelle huomenna; sitä odotellessa Sammetin tuoretta haastattelua. Topiciin sopivasti molemmista bändeistä.
TOBIAS SAMMET Talks AVANTASIA, The Future Of EDGUY - Apr. 6, 2010

AVANTASIA/EDGUY mainman Tobias Sammet was interviewed this past weekend by his webmaster, Harmon Caldwell. The question-and-answer session follows in its entirety below.

Q: Tobias, the day has come: Your two new AVANTASIA albums, "The Wicked Symphony" and "Angel Of Babylon", have hit the record stores. They seem to be considered the "most ambitious project you have ever done." Are you excited or even nervous now that your fans can hold the albums in their hands?

Tobias: As far as the "most ambitious project" goes, I have always been ambitious and very enthusiastic with whatever I did or am doing. Only this time around we've got two albums and a running time of 120 minutes. Everything was twice as intensive, it has taken twice as long to record, twice as much sweat, twice as many sleepless nights and of course: Now I am twice as happy.

Q: The list of guest musicians is really impressive once again. Klaus Meine, Jon Oliva, Russell Allen, Jorn Lande, Ripper Owens... At some point, weren't you afraid that you might become just another guest on your own albums? Not as a composer, of course, but as a performer?

Tobias: When you put such an epic together, you don't put your own performance front and center. You focus on the project as a whole. Of course, I wanted to perform my vocals as good as I possibly could. But I didn't do this project to boost my ego, I did this because it makes me feel like a kid in a toy store. Believe it or not, when you're in the studio with all these great performers, you are nothing but thankful and happy. It's all for the sake of creating music together, music that I love. You don't start a dick-waving contest. I am just happy to create music I want to listen to myself. This is not the Olympics. It's all about the joy of doing it and listening to the final results afterwards!

Q: Everybody talks about the great guest vocalists' performances. How would you rate your own singing? How has your style changed over the years in your opinion?

Tobias: I am much more happy with my voice nowadays. When I listen to some of the stuff I did on early albums, I scratch my head, haha! I hate my vibrato on those old albums. Mikko Karmilla (engineer of EDGUY's early albums — from "Vain Glory Opera" to "Hellfire Club") once said that it sounds like somebody is shaking me while I try to keep a tone. Thank God my producer Sascha cured me from it. Whenever I start to sing with high clean opera vocals, Sascha throws up on the mixing desk. At some point I couldn't stand the smell of his vomit in the studio anymore. I don't wanna be in a fucking Alessandro Moreschi tribute band (laughs). The range is still there, which feels great, but I would rather focus on feeling and emotion than competing with the sound of a sharply braking freight train. If you listen to the new AVANTASIA material like "Your Love Is Evil" or the chorus of "States Of Matter", without blowing my trumpet, I guess that's not too bad. But, of course, there are so many outstanding singers who did a great job on AVANTASIA, it would be out of place to speak about my performance in that context. If you listen to the last EDGUY album, "Tinnitus Sanctus", you can hear the essence of my singing. This is just me on vocals. Having enough distance from that album now, I can rightfully say that it is the strongest EDGUY album. It's a killer album, maybe some people didn't understand it, but "Sex Fire Religion" or "Pride Of Creation" are killer tracks. That's what metal has to sound like, in my opinion. On "929" I think I gave my best vocal performance in ten years, maybe. The album didn't have the success it deserved in all territories, but that's the price we are willing to pay in order to follow our hearts. "Tinnitus Sanctus"... What an album! Wow, off topic. Back to AVANTASIA (laughs).

Q: I really liked "Tinnitus", but the two new AVANTASIA albums seem to be a little more epic and some people even think you are going back to the roots with those albums. Was that intentional? Some people have even said or implied that you put more work into AVANTASIA than EDGUY. What is your counter argument to that claim?

Tobias: It's bullshit! "Tinnitus Sanctus" is the perfect EDGUY album, even if some people hate it or not. I can judge, I am IN this band! It's funny, whenever I speak to the press or fans I get the feeling that a lot of people out there know more about our insidious plans and intentions than we do. I have heard it all: commercial sell-out, back to the roots, burnt out, you name it. But we don't think about it, we're just out to have fun and play the music we love. Again, "Tinnitus Sanctus" embodies the essence of EDGUY, it has got some of the strongest songs we have ever done. It kicks ass, it's mean and dirty and yet bombastic and it's got some of the most anthemic melodies. And it's got great songwriting, the greatest performance of each musician in the history of EDGUY. I know it, I am actually a member of this band (laughs). I respect every opinion, but I am in the position to eventually judge! As far as selling out goes, we didn't even release a single. If we would be out for a hit single, it would be rather dumb to not release one at all.

Q: Okay, back to AVANTASIA: If an alien came down to earth: How would you describe the two new albums in your own words, briefly?

Tobias: I think it's just a magnificent piece of work, but in press language I'd tell the alien it's a six-point-four out of a six-and-a-half-point-two. And the deduction is only because it sounds like BON JOVI (laughs)! If the alien didn't understand what I meant, then nobody would. Sane music lovers surely don't understand the music press. I'd say it's great and epic music. I'd tell the alien: Listen, parts of the drums have been played by one of your kind! Now give it a listen or two and you will hear how honest we were and how we constantly tore down limits and boundaries. The honesty, the diversity, the elemental force and the grandeur will drip out of your stereo... And finally melt your spaceship!

Q: You produced two albums at once; it must have been a lot of work. Was there a point during the production, that you regretted recording such a massive amount of material?

Tobias: No, when I realized how much material it was, it was already produced! The secret is quite easy, it's like a life motto to me: "Do what you love!" I focus on things that make me happy. On the two new AVANTASIA albums, for example, all I want to do is play the music I love and seize my time on this beautiful planet with something that fills me with joy. And believe me, I live the happiest life on the planet. So it's my duty to pass it on. I know I have had a lot of luck, more luck than talent for sure. And I know that many people can not live by that motto 24 hours a day, seven days a week (me neither, by the way.). But if we really want it we can optimize the happy aspects in our lives. Just take a look around: There are so many people who waste their energy on giving someone else a hard time. Take music journalism: Some people look out for music they love and some people wait for bands they can hate and bash. You have to be perverse to choose to be miserable and surround yourself with such a negative, angry, and unfair vibe. Or neighbours: Some people call the police and complain about noisy couples in the flat above, and others take the opportunity and fuck themselves. Relax! Follow your dreams and enjoy life! Wasting your energy for something negative is disrespectful towards those who really need your support and energy. I try not to waste precious time and energy: I seize the day to make people smile, me included. You'll be surprised of how much you can work out if you live by that motto.

Q: So what are the future plans of Tobias Sammet? Any new dreams to dream?

Tobias: I don't think about that right now, I just enjoy having recorded two amazing new chapters in my personal discography. Life is what happens to you while you are making plans. 20 years ago I had the dream of becoming a rock musician. I wanted to record my own albums and make just enough money to earn a living. Today I am looking back on chart-breaking albums, a tour with AEROSMITH, stadium shows with IRON MAIDEN and the SCORPIONS. I was given the great opportunity to start AVANTASIA and to work with Alice Cooper, musicians from KISS and the SCORPS whose posters I had on my wall. I have been given the chance to play various world tours, travelled from Israel to China and from the USA to Brazil. I still can't believe this is all true, so please don't wake me up! And all my life I have just worked on future plans. Now is the time to recall the past, enjoy it, and relax. I deserve that after these two new albums, I really deserve being able to not think about the future for a few weeks.
Teditin

07 Huhti 2010, 13:39

Huoh, eipä näy uutta Avantasiaa.
Tein Äxästä tilauksen kyllä ajoissa ja tilauksen pitäisi olla jo lähtenytkin eilen liikkeelle, vaan eipä näy. Ei nyt ole niin kauheaa, mutta kun kyseessä on itselle yksi vuoden odotetuimmista julkaisuista ja olin jo Avantasia-orientoitunut tälle päivälle, niin kylläpä nyt vituttaa. Eipä mulla muuta, pakko oli päästä purkamaan ahdistusta, masennusta & pahaa oloa tänne näin. Nauttikaa te muut omista levyistänne, jos niitä omistatte. :(
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

07 Huhti 2010, 20:31

Kertaalleen olen kuunnellut kummatkin albumit ja ensifiilisten perusteella vahva levykaksikko on kyseessä. Vaikka biisejä on näinkin paljon, niin silti kappaleita joista en niin välitä on aika vähän. The Wicked Symphonyltä Black Wings ei liiemmin iske ja Crestfallen on vähän niin ja näin. Angel of Babylon on kokonaisuutena huonompi vaikka sisältää todella vahvan ekan puoliskon ja Stargazers sekä Death Is Just A Feeling lukeutuvat levyjen huippuhetkiin. Down in the Darkin jälkeen taso vähän notkahtaa, mutta lopun Promised Land (vaikkakin tuttu kappale) ja Journey to Arcadia ovat laadukkaita biisejä.

Kirjoitan myöhemmin kattavamman arvion.
kupteri

07 Huhti 2010, 23:18

Teditin kirjoitti:Huoh, eipä näy uutta Avantasiaa.
Tein Äxästä tilauksen kyllä ajoissa ja tilauksen pitäisi olla jo lähtenytkin eilen liikkeelle, vaan eipä näy. Ei nyt ole niin kauheaa, mutta kun kyseessä on itselle yksi vuoden odotetuimmista julkaisuista ja olin jo Avantasia-orientoitunut tälle päivälle, niin kylläpä nyt vituttaa. Eipä mulla muuta, pakko oli päästä purkamaan ahdistusta, masennusta & pahaa oloa tänne näin. Nauttikaa te muut omista levyistänne, jos niitä omistatte. :(
Tilasin myöskin jo kauan sitten. Äxän sivulla luki että on lähetetty eilen Turusta, samoin piti tulla Slashin uusi. No ei tullu. Eikä tullut Avantasiaa toisellekaan oululaiselle kaverille eli A) joko Turun Äx ei ehtiny toimittaa levyjä riittävän aikasin postiin (about 18:45 pitäisi riittää pääpostilla) tai B) etelästä pohjoiseen kulkeva posti on myöhässä.

Harmitus oli aika iso kun postilootassa oli vain ilmaisjakelua ja spämmiä... :evil:
Davy Jones
Viestit: 819
Liittynyt: 09 Heinä 2007, 18:51

08 Huhti 2010, 14:24

Köyhänä opiskelijana olen levyjä eilisestä asti Spotifyn välityksellä kuunnellut, ja ihan hyvät fiiliksethän noista on jäänyt - joskin paskaakin seasta löytyy.

Scarecrowsta ollaan menty valovuosia eteenpäin, mutta silti levyt tuntuvat jotenkin irrallisilta Metal Operoihin verrattuna. Samanlaista yhteenkuuluvuutta kappaleiden välillä ei ole, vaan Tobin pakolliset kikkailukappaleet särähtävät ainakin allekirjoittaneen korvaan pahasti.

Noniin, valitus sikseen ja itse asiaan. Lyhyesti sanottuna, minusta TWS on parempi! :)

Varsinkin aloituskaksikko TWS-Wastelands on melkoinen parivaljakko heti kärkeen. Nimibiisin kertsi on kaikessa "poppiudessaankin" melkoisen loistava! Wastelands puolestaan miellyttää luonnollisesti tällaista vanhanliiton prinsessanpelastushevin ystävää, vaikkakin jää Tobin viime vuosien tuku-tuku-ralleista mielestäni heikommaksi kuin vaikkapa Return To The Tribe ja Pride Of Creation.

Myös Bob Catleyn lurittelema Runaway Train kestää vallan hyvin vajaan yhdeksän minuutin mittansa ja on näin tuon aloituskaksikon ohella levytuplan ehdotonta kärkeä.

Lopetuskaksikko on puolestaan ehkä hieman simppeli, mutta ensikuulemalta ihan hyviä biisejä molemmat.

AOB:lta niin ikään nimibiisi on levyn vahvinta antia, samoin kuin päätöskappale Journey To Arcadia. Muuten sekaan mahtuu TWS:a enemmän "nojaa" -osastoa. Toivottavasti AOB aukeaa tässä viikkojen mittaan paremmin.

Ylipäätään parhaiten levyillä toimivat ylivoimasesti akselin Tobi-Jörn-Kiske laulamat kappaleet.
Jon Olivan vetämä Death Is Just A Feeling sen sijaan on jokseenkin kuvottava kappale, joka menee Tobin timburtontaidekikkailut -sarjaan, ja tulee ainakin meikäläisen kohdalla skipattua lähes joka kerta.

Summa summarum

Hyvä tupla kaiken kaikkiaan. Parempi kuin Scarecrow, mutta ei mitään jakoa TMO I ja II:lle. (Toki tuo kaksikko kuuluu eittämättä kaikkien aikojen parhaat levyt -listallakin top 10:iin). The Wicked Symphony selvästi vahvempi kaksikosta. Piste.

Niin, ja kyllähän nämä ostoon menevät heti kun finanssipuoli sen sallii.
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

08 Huhti 2010, 20:37

Tämä uusin levykaksikko tuntuu käsittelevän Avantasian useita puolia. On power metallia, on mahtipontisempaa metallia, heavy metallia sekä hard rockia että kokeilevampaakin ilmaisua. Vokaalisuorituksista löytyy sekä todella hyviä että "vain" hyviä suorituksia. Huonoja ja keskinkertaisia ei sitten niinkään (onneksi). Michael Kiske ja Jorn Lande (aavistuksen rokimmin laulaa mitä viime levyllä) kuulostavat tapansa mukaan todella hyviltä. Russel Allen, Bob Catley, Jon Oliva ja Tim Owens tekevät hekin laadukkaat suoritukset kuten myös Sammet itse. Eikä lopuissakaan ole liiemmin valittamista. Tuotanto kuulostaa olevan The Scarecrown ja Tinnitus Sanctuksen sekoitus. Useimmiten se toimii, mutta ei aivan joka biisissä odotetun lailla. Vaihteluakin löytyy eikä joka kappaleessa ole aivan samanlainen tuotanto vaikka toki yhtäläisyyksiä onkin.

Kappalemateriaali on tyyliltään aika vaihtelevaa näillä levyillä ja niin sen kuulukin olla kun on tuplalevy kyseessä. Albumeilla on paljon laadukkaita kertsejä ja se nostaa säkeistöiltään vähän huonompiakin kappaleita ylemmäs. Yli puolet biiseistä on kumminkin kokonaisuutenakin laadukkaita mikä on hyvä saldo näin isolle projektille. Nämä pitkäsoitot ovat hieman yllättäenkin tasaisempia laadultaan kuin The Scarecrow vaikka sillä levyllä on vähemmän biisejä. Aivan viime levyn nimikkokappaleen tasoisia vetoja levyiltä ei löydy vaikka aika lähelle päästäänkin.

Muutaman biisin (mm. Black Wings, Symphony of Life, Alone I Remember) olisin levyiltä tiputtanut, mutta yllättävän hyvin kantavat kestonsa. Tietysti kaikki kappaleet eivät ole niin hyviä etteikö jotkut väittäisi, että olisi kannattanut julkaista vain yksi levy joka olisi sitten ollutkin todella laadukas. Mutta kyllä nämä levyt tässäkin muodossaan ovat toisiksi parasta Avantasiaa ekan Metal Operan jälkeen. Tarkemmin sanottuna The Wicked Symphony on toisiksi paras Avantasia levy ja Angel of Babylon on samalla viivalla The Scarecrown kanssa ollen näin aavistuksen Metal Opera 2:sen yläpuolella. Tietty jos power metal on se mikä iskee eniten tai ainoastaan, niin MO 2:sen voi nostaa TWS:n edelle.

Huippuhetkiksi mainittakoon The Wicked Symphony, Wastelands, Scales of Justice, Blizzard on a Broken Mirror, Runaway Train, States of Matter, Stargazers, Angel of Babylon, Death Is Just A Feeling, Promised Land ja Journey to Arcadia. Nämä eivät siis ole ainoat hyvät biisit vaan ne parhaimmat.
Viimeksi muokannut JSM, 08 Huhti 2010, 22:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Davy Jones
Viestit: 819
Liittynyt: 09 Heinä 2007, 18:51

08 Huhti 2010, 21:04

Sen verran täytyy vielä sanoa, että kun kuuntelee tämän Cloudyn(?) suorittamista Symphony Of Lifessa, niin korostuu hyvin se mikä minua rassaa. Kappale on ihan täyttä lacunacoil-withintemptation -tuubaa, ja siten myös täysin irrallinen biisi (jälleen kerran).

Jos vertaa vaikkapa Farewelliin, niin kyllähän tuo em. kappale on heikko, voi luoja sentään. En sitten tiedä, olisiko toiminut paremmin duettona Tobin tai Jörnin kanssa. Ja komppaan kyllä JSM:ää myös tämän seuraavana soimaan pärähtäneen Alone I Rememberin kanssa, vittu mitä jazzia suoraan sanottuna.

Pointti yksinkertaisesti varmaankin on se, että tämän trilogian olisi voinut tehdä alunalkaenkin muulla nimellä kuin "Avantasia". Jos edes lähelle Operoita halutaan päästä, niin seuraavanlaisen paketin voisi tästä julkaisusta yksiin kansiin pakata, kiitos:

1. Angel Of Babylon
2. Rat Race
3. Blowing Out The Flame
4. The Wicked Symphony
5. Wastelands
6. Dying For An Angel
7. Blizzard On A Broken Mirror
8. Runaway Train
9. Forever Is A long Time
10. The Edge
11. Journey To Arcadia

Loistavia levyjä tämänhetkisen melodisen metallin mittapuulla, mutta ei Avantasian mittapuulla.

Afflatus Divine!
JSM
Viestit: 657
Liittynyt: 11 Elo 2003, 13:58
Paikkakunta: Desolate woods

08 Huhti 2010, 22:21

Davy Jones kirjoitti:Sen verran täytyy vielä sanoa, että kun kuuntelee tämän Cloudyn(?) suorittamista Symphony Of Lifessa, niin korostuu hyvin se mikä minua rassaa. Kappale on ihan täyttä lacunacoil-withintemptation -tuubaa, ja siten myös täysin irrallinen biisi (jälleen kerran).

Jos vertaa vaikkapa Farewelliin, niin kyllähän tuo em. kappale on heikko, voi luoja sentään. En sitten tiedä, olisiko toiminut paremmin duettona Tobin tai Jörnin kanssa. Ja komppaan kyllä JSM:ää myös tämän seuraavana soimaan pärähtäneen Alone I Rememberin kanssa, vittu mitä jazzia suoraan sanottuna.

Pointti yksinkertaisesti varmaankin on se, että tämän trilogian olisi voinut tehdä alunalkaenkin muulla nimellä kuin "Avantasia". Jos edes lähelle Operoita halutaan päästä, niin seuraavanlaisen paketin voisi tästä julkaisusta yksiin kansiin pakata, kiitos:

1. Angel Of Babylon
2. Rat Race
3. Blowing Out The Flame
4. The Wicked Symphony
5. Wastelands
6. Dying For An Angel
7. Blizzard On A Broken Mirror
8. Runaway Train
9. Forever Is A long Time
10. The Edge
11. Journey To Arcadia

Loistavia levyjä tämänhetkisen melodisen metallin mittapuulla, mutta ei Avantasian mittapuulla.

Afflatus Divine!

Tuohon irrallisuuteen on hyvä syy. Kappaleen kun on säveltänyt Sascha Paeth eikä Sammett joten se erottuu kyllä muista biiseistä, mutta ei edukseen. Juuri tuo epä-Avantasiamaisuus saa mut kyseenalaistamaan päätöksen julkaista kappale levyllä. Enkä meinaa, että Avantasian pitäisi olla pelkkää power metallia vaan tuo Symphony of Life kuulostaa juurikin Within Temptationilta, Lacuna Coililta ja uudemmalta Nightwishilta eikä niinkään edes uudemmalta Avantasialta.
Jussi
Viestit: 9413
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

08 Huhti 2010, 22:26

Noh, niin se What Kind Of Love kuulosti (todella hyvällä The Scarecrowlla; väh. samantasoinen kuin epätasainen MOII) myöskin Celine Dionilta (oli syy sitten Amanda Somervillen tai Tobin). Mutta tuolle ^ mietityllehän on helppo järkeillä syy, kas kun tätä tuplaa ennen ei julkaistu EP:(i)tä, sentään :roll: jolle lykätä 'sitä muuta' matskua.

Kaksikkoa en ole vieläkään kuullut: CDON yllätti tiistaina postiinlaittamisilmoituksella, mutta eihän niitä vielä ole näkynyt. Huomenna soisin olevan toisin.
Akiman
Viestit: 481
Liittynyt: 02 Touko 2003, 20:48
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

10 Huhti 2010, 00:24

Tänään tuli kuunneltua ensimmäistä kertaa molemmat levyt lävitse melkein peräkkäin ja voin sanoa olevani myönteisesti yllättynyt. The Scarecrow oli itselleni ilmeisesti monen muun tapaan aikanaan pienoinen pettymys, mutta The Wicked Symphony ja Angel of Babylon korjaavat tämän notkahduksen enemmän kuin hyvin.

Päällisin puolin vaikuttaisi siltä, että The Wicked Symphony on aavistuksen Angel of Babylonia parempi kokonaisuus, mutta molemmat levyt kantavat todella hyvin läpi kestonsa. En tiedä eroavatko nämä levyt The Scarecrowsta lopulta ihan älyttömän paljon, mutta jotenkin tuolla levyllä kappaleiden tyylillinen ero särki kokonaisuuta paljon enemmän kuin näillä kahdella uutukaisella, vaikka näillä on mukana vähintään yhtä värikäs kappalekirjo. Jostain syystä kaikki erilaiset biisit nivoutuvat nyt yhteen nimenomaan vahvuutena, tehden molemmista levyistä juuri sopivan monipuolisia. Toisin kuin The Scarecrowlla, tällä tuplalla sekä suureellisimmat että suoraviivaisimmin rokkaavat biisit vaikuttaisivat kaikki kulkevan vähintään mukavasti.

Kaikki laulajat tekevät todella hyvää työtä ja tottakai ne muutamat suosikit (Allen, Lande, Sammet ym) erottuvat joukosta vielä ihan omalla tavallaan. Tobiaksen pitkien biisien suurena ystävänä en ole lainkaan yllättynyt siitä, että The Wicked Symphony, Runaway Train, Stargazers ja Journey to Arcadia toimivat kaikki mahtavasti. Ennakkoon luin paljon dissausta Symphony of Lifeen liittyen, minkä takia kappale ei ehkä ihan niin pahasti särähtänyt korvaan, vaikka aika erilainen biisi olikin. Noin muuten en kyllä ala vielä suosikkejani nostamaan jalustalle, mutta tällä erää tuntuisi siltä, että molemmilla levyillä oli mukana vain "ihan jees" - hyvä - loistava -akselilla biisejä ja pari hutia.

Monet jumaloivat Metal Operoita hamaan loppuun saakka, mutta itse veikkaan, että tämä kaksikko saattaa nousta omissa kirjoissani todella korkealle Avatantasia-kaanonissa. Jos juuri nyt pitäisi arvata, niin The Wicked Symphony saattaa hyvinkin olla vähintään se toiseksi paras Avantasia-levy Metal Operan ykkösosan perässä.
Vastaa Viestiin