Fates Warning jne.

Raskaamman musiikin keskustelut
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

18 Syys 2016, 19:18

AAAAAAAaaaaaaaaaaaah.....

[youtube]BBqQcS4L5oU[/youtube]


Acemaster
Viestit: 546
Liittynyt: 07 Tammi 2008, 21:07
Paikkakunta: Tamperkele taas!!

19 Syys 2016, 00:41

^ Ei hyvä luoja mikä keikka! :shock: Ei olisi yhtään kiinnostanutkaan olla paikalla, tuolla tai KITissä.

John Archin voksukontrolli on kyllä jotain ihan käsittämätöntä. Taitaa lisäksi olla reilusti parhaiten säilynyt ylärekisteri kaikista tietämistäni kuuttakymppiä lähestyvistä hevilaulajista. Ei vain ole todellista miten vetää homman kotiin aika tasan 30 vuotta tuon naurettavan kompleksin ja laulajalle(kin) vaativan levyn jälkeen. Oikeassa maailmassahan joku Fata Morgana vaatii kaksikin laulajaa, mutta ei mitään, Arch vetää kaikki osuudet yksin. :D

Koko bändiltä ihan naurettavan kova suoritus. Kivasti jatkui Damnationilla, joka on varmaan bändin paras biisi Fata - Guardian - Exodus-kolmikon rinnalla. 8) (Tosin vain nuo alkupään levyt on tuttujakin.)

Persoonallisimpia, uniikeimpia tietämiäni metallibändejä kyllä. Aivan tunnusmerkillistä melodiankuljetusta. Pitää varmaan kuunnella ne kaikki muutkin levyt jossain välissä.
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

20 Syys 2016, 16:08

Acemaster kirjoitti:
Persoonallisimpia, uniikeimpia tietämiäni metallibändejä kyllä. Aivan tunnusmerkillistä melodiankuljetusta. Pitää varmaan kuunnella ne kaikki muutkin levyt jossain välissä.
Ja sinne katosi se linkki. Eiköhän ilmesty kohta uudestaan Tubeen.

Mutta siis, Alder-ajasta mulle kolahtelee melko kokeellinen Disconnected. Moni tykkää myös A Pleasant Shade of Graysta, mutta mä en niin. Sitten on ne "hittilevyt" eli Parallels ja Inside Out, jotka on molemmat aika jees. Uusinta on myös tullut kuunneltua, hyviä vetoja ja Alder kuulostaa paremmalta kuin pitkiin aikoihin.
mape
Site Admin
Viestit: 2787
Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

20 Syys 2016, 19:02

[youtube]0hguUU-VYug[/youtube]
Sabbathman
Viestit: 4998
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

16 Maalis 2017, 20:10

FATES WARNING To Release 'Awaken The Guardian Live' In April

March 16, 2017

http://www.blabbermouth.net/news/fates- ... -in-april/

Legendary progressive metal act FATES WARNING celebrated the 30th anniversary of its third album, "Awaken The Guardian", in 2016. The album was to become their final release to feature vocalist John Arch. That era's lineup was rounded out by bassist Joe DiBiase, drummer Steve Zimmerman, along with current guitarist Frank Aresti and, of course, guitarist and main songwriter Jim Matheos. "Awaken The Guardian" also holds the honor as the band's very first release to debut on the Billboard chart.

"Awaken The Guardian" remains an important album for the band's fans worldwide. Decibel magazine remarked in its "Hall Of Fame" No. 134 entry that "Each member still talks with great pride of its creation, each blown away by the feedback it has received since its release 30 years ago, each amazed at the powerful and positive impact it has had on so many lives."

To celebrate 30 years since the album's release, Matheos reassembled the "Awaken The Guardian"-era lineup for two special festival appearances: Keep It True XIX in Lauda-Konigshofen, Germany and Prog Power USA XVII in Atlanta, Georgia. Fortunately for fans that were not able to attend, each show was filmed and recorded.

Arch comments about the experience: "It was truly a surreal experience being able to share the spirit of 'Awaken The Guardian' at these shows. We would like to take this opportunity to thank all the fans that have given back so much over the 30-year span since the album's release. To all our family and friends, much gratitude."

Due on April 28 via Metal Blade, "Awaken The Guardian Live" consists of both festival performances in their entirety. This piece of progressive metal history will be available on CD, DVD, Blu-ray, and double gatefold vinyl.

* Keep It True festival, April 30, 2016, Lauda-Königshofen, Germany
Directed and edited by Oliver "Bomber" Barth. Mixed and mastered by Bill Metoyer at SkullSeven Studio, North Hollywood, California

* ProgPower USA, September 9, 2016, Atlanta, Georgia
Sound recording and video editing by Kent Smith. Audio and video recording services provided by Lucid Lounge Studios – Atlanta. Mixed and mastered by Bill Metoyer at SkullSeven Studio, North Hollywood, California

Art direction, design, and artwork by Ioannis.

For more information and to pre-order, visit http://www.metalblade.com/fateswarning
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

16 Maalis 2017, 20:52

Tilasin tuosta tuon 50 €:n arvoisen deluxe editionin because I can ja koska Awaken the Guardian nyt on yksi parhaimpia levyjä evör. Yritin tuossa taannoin määritellä suhdettani levyyn jollakin tapaa kirjoittamalla klassikkoarvion, mutta jotenkin tuntuu, etten saanut fiilistä välitettyä kirjaimiin asti:

http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=16817
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

17 Maalis 2017, 08:45

Ja tästä maistiainen DVD:ltä, Fata Morgana. John Arch on kyllä äijä.

https://youtu.be/EqROfkaFIxM?list=PL1C63F91E3E55DBCB
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

17 Maalis 2017, 09:58

Esanssi kirjoitti:Tilasin tuosta tuon 50 €:n arvoisen deluxe editionin because I can ja koska Awaken the Guardian nyt on yksi parhaimpia levyjä evör. Yritin tuossa taannoin määritellä suhdettani levyyn jollakin tapaa kirjoittamalla klassikkoarvion, mutta jotenkin tuntuu, etten saanut fiilistä välitettyä kirjaimiin asti:

http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=16817
Kiitos, hyvää tekstiä. Sopivan asiapitoista mutta omakohtaisella näkökulmalla. Arviosta innostuneena lopetin kesken Heir Apparentin Graceful Inheritancen ja aloin kuunnellä tätä. Täytyy sanoa, että mulla Fates Warningin alkupää - ennen Alderia - on aina ollut hieman liian hapokasta. Awaken on hyvä mutta jotain puuttuu... ripaus poppia vai olisiko syy karussa yleissoundissa... mielenkiintoinen levy, ei siinä mitään.
Viimeksi muokannut Munamankeli, 17 Maalis 2017, 12:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

17 Maalis 2017, 10:46

Munamankeli kirjoitti:
Esanssi kirjoitti:Tilasin tuosta tuon 50 €:n arvoisen deluxe editionin because I can ja koska Awaken the Guardian nyt on yksi parhaimpia levyjä evör. Yritin tuossa taannoin määritellä suhdettani levyyn jollakin tapaa kirjoittamalla klassikkoarvion, mutta jotenkin tuntuu, etten saanut fiilistä välitettyä kirjaimiin asti:

http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=16817
Kiitos, hyvää tekstiä. Sopivan asiapitoista mutta omakohtaisella näkökulmalla. Arviosta innostuneena lopetin kesken Heir Apparentin Graceful Inheritancen ja aloin kuunnellä tätä. Täytyy sanoa, että mulla Fates Warningin alkupää - ennen Adleria - on aina ollut hieman liian hapokasta. Awaken on hyvä mutta jotain puuttuu... ripaus poppia vai olisiko syy karussa yleissoundissa... mielenkiintoinen levy, ei siinä mitään.
No kiitoksia :) Awaken the Guardianin yleissoundi on karu, mutta mikä tunnelma! Sen sijaan, että biiseissä vain laulettaisiin noidista ja jättiäisistä, niin biiseissä todella *tuntee* tarpovansa aution linnan käytäviä hyytävän viiman ulistessa nurkissa. Huvittavinta sikäli, että Matheos tai Arch ei itse oikeastaan pysty kuuntelemaan levyä tänä päivänä, mutta toki ymmärtävät, että se on toisille todella merkittävä levy. Alder-ajalta tunnelmallisin paketti ei omissa kirjoissa ole suinkaan A Pleasant Shade of Grey, vaan sitä seurannut Disconnected. Kyllä karmii selkäpiitä kuunnella nimibiisin kakkososaa, jossa puhuu väitetysti kuollut ihminen rajan takaa...
Munamankeli
Viestit: 1159
Liittynyt: 22 Huhti 2003, 12:10
Paikkakunta: Turku, Helsinki

17 Maalis 2017, 12:25

Esanssi kirjoitti:
Munamankeli kirjoitti: Täytyy sanoa, että mulla Fates Warningin alkupää - ennen Adleria - on aina ollut hieman liian hapokasta.
Alder-ajalta tunnelmallisin paketti ei omissa kirjoissa ole suinkaan A Pleasant Shade of Grey, vaan sitä seurannut Disconnected. Kyllä karmii selkäpiitä kuunnella nimibiisin kakkososaa, jossa puhuu väitetysti kuollut ihminen rajan takaa...
Perkele, mun näppis ei ole QWERTY vaan GNR-moodissa. Disconnected on huikea levy ja Still Remains progemetallin eeppisimpiä paloja. Ei radiosoittoon. Nimibiisin kitarasoundi on huikea. Tulee mieleen Sorrow, jossa Gilmourin soundi tulee ulkoavaruudesta.
Acemaster
Viestit: 546
Liittynyt: 07 Tammi 2008, 21:07
Paikkakunta: Tamperkele taas!!

17 Touko 2017, 17:58

Eskolle kiitos upeasta levyarvostelusta! Ajatusten puolesta voisi olla vaikkapa omaa tekstiä, mitä nyt arvostelijan pohjatietous bändistä on parempi. :)
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

17 Touko 2017, 19:12

Acemaster kirjoitti:Eskolle kiitos upeasta levyarvostelusta! Ajatusten puolesta voisi olla vaikkapa omaa tekstiä, mitä nyt arvostelijan pohjatietous bändistä on parempi. :)
Jepa! Kiitosta vaan. Tässä vielä linkit sekä haastikseen että levyarvioon:

Awaken the Guardian Live -arvio: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=17927

John Arch -haastis: http://www.imperiumi.net/index.php?act= ... ws&id=2270

Sen verran voin sanoa, että hieman jänskäsi soittaa Yhdysvaltoihin, mutta kyllä oli John Maurice perin mukavaa juttuseuraa. Katsotaan uudestaan, kun uus Arch/Matheos jossain vaiheessa materialisoituu.
Sabbathman
Viestit: 4998
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

17 Touko 2017, 19:37

Fates Warning on kyllä jännä bändi tai pikemminkin John Arch on jännä laulaja - taistelin pitkään bändin ja erityisesti laulajan suhteen että haluanko tätä kokonaisuutta kokoelmaani asti. Todella vaativaa kuunneltavaa, varsinkin laulujen osalta. Lopulta tässä keväällä kävi niin että levykokoelma piti päivittää kertaostoksella:

Night On Bröcken
The Spectre Within
Awaken The Guardian 2CD & DVD
Awaken The Guardian – Live 2CD & DVD

Sanomattakin on selvää että mielettömän kovatasoinenhan tämä bändi on jokaisella osa-alueellaan ja ainakin itselläni tämä vaatii aivan erityisen mielentilan/teknisen metallin nälän että tätä jaksaa käydä läpi. Kun se mielentila on kohdallaan, bändi kyllä palkitsee kuulijansa.
Acemaster
Viestit: 546
Liittynyt: 07 Tammi 2008, 21:07
Paikkakunta: Tamperkele taas!!

18 Touko 2017, 11:37

^ Itse kuulin bändiä ja juuri Awaken the Guardian -albumia ekaa kertaa vuonna 2008, enkä silloin tajunnut musiikkia yhtään. Ihan liian koukeroa, ei yhtään iskevää, en saanut mistään kiinni. Ainoa, mistä tykkäsin jo silloin, oli Arch, kun kehitin 2000-luvulla jonkinlaisen fiksaation ylärekkarista laulaviin mieslaulajiin. :P Kiske, Tate, Kotipelto jne. olivat jo tuttuja ja suosikkilaulajiani.

Muutaman vuoden tauon jälkeen kun sitten kuuntelin Fatesiä uudestaan, niin jo iski. Ennen muuta Awaken the Guardian -albumi iskee esoteerisella mystiikallaan, saundit, Archin laulu ja laulumelodiat ja jopa ne soiton kiekurat tukevat sitä albumin mieletöntä tunnelmaa aivan täysin. Musiikillisesti lisäksi ymmärsin, että kyse ei ole vain mistä tahansa progekoukeroinnista progekoukeroinnin itsensä vuoksi, vaan tämä bändi esittää melodisesti jotain täysin uniikkia. Tämä on jo sinänsä arvo ja musiikissa todella harvinaista, mutta tämäkin olisi ihan asia sinänsä jos se uniikkius ei sitten vielä subjektiivisesti iskisi. Fatesista on kuitenkin tullut yksi lempibändejäni ja etenkin Guardianista yksi lempialbumejani tähän viimeisen parin vuoden sisään, niin että uniikkia ja lisäksi mielettömän hienoa minulle! :) Aluksi bändiä on kyllä todella vaikea käsittää, mutta kuuntelujen myötä, ja jos alkaa saada bändin rytmiikasta, kappalerakenteista ja melodioista kiinni, ja vähän lyriikastakin, niin odotus todellakin palkitaan.

Ei tosiaan tule ihan hirveästi tyylillisiä verrokkeja mieleen, ja nekin ovat kaikki näitä melodisia vanhempia jenkkiläisiä. Esim. Psychotic Waltzista löydän vähän samanlaista tunnelmointia ja kieroutuneisuutta kuin Fatesistäkin, mutta nämäkin kaksi yhtyettä tekevät juttuaan kuitenkin selvästi eri (ja omalla) tavalla.
Sabbathman
Viestit: 4998
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

18 Elo 2018, 11:33

Founding FATES WARNING Members JOHN ARCH And JIM MATHEOS Re-Sign With METAL BLADE RECORDS

August 17, 2018

http://www.blabbermouth.net/news/foundi ... e-records/

Founding FATES WARNING Members JOHN ARCH And JIM MATHEOS Re-Sign With METAL BLADE RECORDS

ARCH/MATHEOS began as a reunion between founding FATES WARNING members John Arch (vocals) and Jim Matheos (guitar), who hadn't collaborated since Arch's solo EP, "A Twist Of Fate" (2003) — and hadn't fully collaborated for a whole album since FATES WARNING's "Awaken The Guardian" (1986). In 2010, the duo began working on a record together and brought along three FATES WARNING members to the fold. The five members would in turn release their debut album, "Sympathetic Resonance", in 2011, under the name ARCH/MATHEOS.

Since then, Arch and Matheos have kept busy with their other projects — but now the time has come for them to join forces once again, for a new ARCH/MATHEOS release, due out 2019 via Metal Blade Records.

Arch comments: "The desire and commitment from both of us is first and foremost, but the impetus to move forward with another ARCH/MATHEOS project fell in good part on how well 'Sympathetic Resonance' was received, and how the fans have continued to show their support through a variety of mediums, stating they would like a follow-up effort. The timing for Jim and I seems to be right and things are coming along nicely. We look forward to sharing the results with you soon!"

Matheos adds: "It's great to be working with my old friend John Arch again. We push each other creatively in ways that brings out the best in both of us, I think. We've come up with what I hope is a worthy successor to 'Sympathetic Resonance', and a great lineup of musicians to help us bring it to fruition."

Already featuring special guests Thomas Lang, Bobby Jarzombek, Baard Kolstad, Mark Zonder, Matt Lynch, Steve DiGiorgio, Joey Vera, Sean Malone, Joe DiBiase and Frank Aresti — with more to come! — this upcoming ARCH/MATHEOS album is currently being tracked, with Jens Bogren (FATES WARNING, OPETH, DEVIN TOWNSEND) handling mixing duties in November.
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

27 Elo 2018, 16:54

Arch puhui tästä haastattelussa jo vuonna 2017. Nyt sitten tähdet ja planeetat sopivassa asennossa, jotta saavat levyn tehdyksi.

Kiinnostavaa tuo rumpalien määrä levyllä (Jarzombek, Zonder, Kolstad, Lynch). Mihin niitä oikein tarvitaan? Vetääkö jokaisessa biisissä eri tyyppi, vai mikä tässä nyt se juju on?

Täytyy joka tapauksessa jututtaa Archia, kun julkaisupäivä on selvillä ja lähempänä.
Jussi
Viestit: 9741
Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
Paikkakunta: Oulu (Rollo)

28 Elo 2018, 11:35

Nyt loppukesästä olen kehittänyt oudon fiksaation Perfect Symmetry-levyyn FW:ilta. Olin aiemmin tutustunut vain bändin kolmeen ekaan (Night In Brocken favoriitti niistä) + jostain suosituksesta Parallelsiin, mutta 1988-89 kaksikon olin tietoisesti jättänyt välistä.

Ensinmainitun No Exitin hommasin myös kuunteluun ja olihan sekin ihan OK, mutta tämä '89 PS on jotenkin todella vangitseva! Tiedä sitten mikä siinä on, kun yleensä liika progeilu nousee äkkiä ärsytyskynnyksen yli.
Stormrider82
Viestit: 9
Liittynyt: 08 Huhti 2015, 14:44

29 Elo 2018, 01:06

Kyllä se Perfect Symmetry on myös mun suosikki koko tuotannosta. Seuraavana tulee ehkä No Exit tai Awaken the Guardian. Eniten kuuntelen kuitenkin PS:ää. Se on mun mielestä yksi kaikkien aikojen parhaista levyistä.
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

01 Syys 2018, 09:14

Mä jaan mielelläni FW:n tuotannon kahtia Archin ja Alderin välille. Ero kahden laulajan välillä on niin merkittävä, että vertailun tekeminen vähän turhaa. Night on Bröcken on vielä aika perinteistä kamaa, jossa kuuluu vaikutteet. The Spectre Within erottuu debyytistä jo monella osa-alueella, mutta ei kokonaisuutena ole vielä ihan niin timantti kuin Awaken the Guardian.

Alderin aikainen FW:stä No Exit on jäänyt pahasti paitsioon, en ole juuri ollenkaan kuunnellut sitä. Perfect Symmetry on periaatteessa OK, mutta Alder vetää suorituksensa niin yli, ettei oikein jaksa kuunnella . Parallelsista eteenpäin ilmaisu rauhoittui ja musastakin tuli parin levyn ajaksi paljon "sulavampaa".

APSOG on aina ollut mulle liian vaikea. Alder-ajan paras lätty on (ehkä hieman yllättäen?) Disconnected. Myös FWX:ssä on hyvä tunnelma. Kaksi viimeisintä on sitten ollut taas vähän "perinteisempää". Periaatteessa ihan hyvää, mutta vähälle kuuntelulle ovat molemmat jääneet.
Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

27 Maalis 2019, 08:25

Uutta Arch / Matheosia pukkaa toukokuussa.
"Winter Ethereal" is coming May 10, 2019 on Metal Blade Records. Pre-orders are up now at http://www.metalblade.com/archmatheos

Official "Winter Ethereal" bio:

In progressive metal circles, the names of guitarist Jim Matheos and vocalist John Arch are spoken with due reverence. With the former having been a driving force in Fates Warning for thirty-five years, and the latter the original front-man of that band, they also have a single seminal work under the Arch / Matheos banner, 2011's Sympathetic Resonance. In 2019, they have reunited to follow that record up with Winter Ethereal, a more stylistically varied and perhaps deeper collection that explores a lot of sonic territory over the course of nine immersive tracks. "This stems from both of us trying to step out of our comfort zones a bit, sometimes voluntarily, sometimes being pushed," states Matheos. "Having worked together so many times, it would be easy to fall into the same way of doing things, and I think we were both interested in exploring some new areas." Arch concurs and adds: "Each song is notably different from the next, and nothing sounds repetitive. It is not a concept album, but somehow after a full listen from start to finish, there does seem to be continuity between the songs that I can't describe. At over an hour long, I think the fans will agree that it is a full listening experience."

Upon completion of Sympathetic Resonance, the duo neither declared it a one-off work nor planned on making a follow up, and rather than force anything, they waited for the right timing to present itself, opening the door for a sophomore release. Having commenced writing for the record in the spring of 2017, nothing included was at any point destined for a Fates Warning record, and everything was penned specifically for Arch / Matheos. This contributes to the record's distinctive feel, and had it not come so naturally, there would be no Winter Ethereal. "The way we work together is no pressure, no deadline, at least until we get close to recording," says Matheos. "We allow ourselves a lot of time and flexibility to see if we even have anything to say. That's first and foremost. We start by writing, and if things start shaping up and we're excited and inspired, we keep going until we're confident that we'll be able to do a whole record." Rather than reform the full line-up of the first record - made up entirely of Fates Warning members - this time around, the duo favored mixing things up with a variety of contributing musicians. "We decided that it would be a good idea to use a different lineup and hopefully avoid a lot of the confusion created around the first record. At the same time, we didn't want to give the impression that we were forming a new 'band' that would be touring/recording beyond this current record. With that in mind, I thought it might be an interesting idea to have a few different rhythm sections across the record, to give things a different feel and sound under the familiar top layer of vocals and guitars by John and I." This lineup comprises both present and former Fates Warning drummers and bassists - Joey Vera, Bobby Jarzombek, Joe Dibiase and Mark Zonder - plus other noted musicians, such as the legendary Steve Di Giorgio (Death, Testament, Charred Walls Of The Damned), Cynic's Sean Malone, and renowned drummer Thomas Lang.

While not a concept album, Arch asserts that "anyone who takes the time to read the lyrics will probably connect with a recurring theme touching on the mysterious weight or flight of human emotion that leaves us with more questions than answers." In the context of the title, rather than referring to the season, Winter was chosen for having "certain connotations sometimes associated with it, such as isolation, a withering to rebirth", and with Ethereal meaning "not of this world, or otherworldly", there came a "meaningful marriage between the two words that best summed up the theme of the album". For the most part, Arch's lyrics come as a reaction to the music Matheos presents him with, letting the thoughts and feelings evoked dictate the direction. Enjoying listeners making their own interpretation of his lyrics, he typically does not go into detail about specific tracks, but as an example of the direction he was drawn, he references "Pitch Black Prism" and the many influences that went into shaping it. "The impetus for this song started with seeing images of dolls left behind at the schools and homes near the Chernobyl nuclear reactor disaster. Many weeks of research into the personal accounts and survivors' testimonies led me deeper into curiosity. I was halfway into the song when I stumbled across a documentary called 'The Russian Woodpecker', which inspired a larger twist on the direction of meaning. However, it wasn't until I saw a post from a Chernobyl survivor named Yuri, who was one of the musicians employed by the Russian Government sent with his bandmates and a ballet dancer into the heart of the disaster to entertain the dying, that the song became complete."

Making the most of contemporary technology, almost all collaborators tracked their parts in their respective home studios, while guitars and vocals were laid down at Matheos' studio with him handling the production. Working this way was conducive to creativity and a process that was most agreeable to both Arch and Matheos. "For me, having the freedom and drive to work in isolation is one of the things I like best about recording," says Matheos. "It allows me to experiment, and often fail, without feeling inhibited or constrained. That said, John offered a lot of encouragement, whether remotely or in person, and pushed me into directions I wouldn't normally go." Matheos was similarly supportive when it came to Arch laying down his parts. "I really enjoy the studio situation, mainly because it feels like home," the vocalist states. "It is a low-key relaxing environment, Jim is behind the console, and I'm behind the mic, and no one is pushing anyone. Whatever creative differences we have, we work out with compromise. I appreciate Jim's patience while I'm tracking vocals because it can be brutal at times. It's also cool because I get a front row seat watching Jim track his guitars, sometimes late into the night 'til we both run out of gas. We are longtime friends, and a couple shots and laughs at the end of a long day make for some good memories."

One thing is certain, with Winter Ethereal, fans of Arch / Matheos will feel that the long wait endured for new music has been worth it. The natural manner in which it all came together makes it all the more special. "Sometimes after being away from something for a while and having life experiences to draw from, you feel you have something to say or offer. Music has always been the best medium for me to express what sometimes words alone cannot, and the timing for this record was just right," Arch asserts. When it comes to the words he would most readily apply to the album, he immediately goes to "unpretentious, emotionally driven, and, sometimes, the hard truth. 'Sympathetic Resonance' had many of these elements, but I think 'Winter Ethereal' does it with more breathing room, giving the listener time for reflection."
Ja sitten vielä uutta biisiä:

Sabbathman
Viestit: 4998
Liittynyt: 03 Joulu 2009, 04:40
Paikkakunta: Seinäjoki

30 Huhti 2019, 23:39

^ Kovatasoista meininkiä tuo ensimmäinen otos ja tämä toinenkin, huikeaa soittoa ja hyvin on laulaja säilyttänyt äänensä läpi vuosikymmenten.

Esanssi
Imperiumi Crew
Viestit: 638
Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

03 Touko 2019, 13:59

Olen tässä kuunnellut promoa toista viikkoa putkeen, ja jos Fates Warningin Awaken the Guardian ei olisi itselle niin spesiaali levy, niin tässä olisi John Arch–Jim Matheos-kombon paras levy. Arviota seuraa.
Hevin kuuntelua
Viestit: 24
Liittynyt: 04 Joulu 2017, 13:18

08 Touko 2019, 10:23

Mennyt ohi koko uusi levy, mutta kyllähän tätä on odotettu. Harmittaa vähän että soundimaailma on näinkin moderni, turha tietenkin vaan haikailla 80-luvun perään.

Alderin ajan levyistä Perfect Symmetry on helposti paras, sitten No Exit perässä.
Hevin kuuntelua
Viestit: 24
Liittynyt: 04 Joulu 2017, 13:18

14 Touko 2019, 09:08

Muutaman kerran on nyt tullut levy kuunneltua läpi, ja pakko harmitella kitarasoundeja. Ensimmäiselläkin levyllä soundimaailma tuntui liian modernilta, mutta siihen verrattuna Winter Ethereal on vieläkin puunatumpi. No, ei voi mitään jos Matheos dickaa tämmöisestä. Biisien koukut vaatii varmaan taas kymmenen kuuntelua avautuakseen, mutta näin parilla kuuntelulla levyn loppupuoli taitaa olla vähän parempi.

Näistäkin huolimatta mahtavalta vaikuttaa ja vuoden levyjen joukkoon kuuluu. Muutttaaaa Awaken the Guardiania tällä ei (eikä millään muullakaan) tosiaan peitota.
Ice
Viestit: 2689
Liittynyt: 28 Elo 2002, 10:11
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

16 Touko 2019, 11:46

Itsekin kuuntelin eilen ja jotenkin tuhnut soundit, komppikitarat, basso ja rummut jotenkin samaa massa eikä riffitkään erotu kun laulu tulee päälle kovin hyvin. En itse käyttäisi edes modernia sanaa vaan jotenkin huonosti masteroitu tuotos kun soitinten eroetttavuus on noin huonoa luokkaa. No pitää tuota vielä kuunnella ja katsoa mihin kehittyy.
Vastaa Viestiin